Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   20.8.26 13:36:35

Mieheni on tekevä ja ahkera ihminen. Se on ihana piirre, kunnes ei enää olekaan.

Olen ollut hyvin kuormittunut viime aikoina eikä mies tunnu tajuavan tätä lainkaan. Olen vielä itsekin pahentanut tilannetta sopimalla viikot täyteen kaikenlaisia menoja. Tänään olisi viimein ollut se ainoa kesälomapäivä, kun ei tarvitse olla koko ajan menossa tai tekemässä. Join sohvalla aamukahvia, kun mies tuli siihen tehtävälistan kanssa. Olisi pihahommia ja remppaa ja sitä ja tätä, joihin tarvitsee kaksi ihmistä.

Olen auttanut miestä näissä hänen hommissaan kyllä, mutta olen pyytänyt, että ilmoittaisi projekteistaan hyvissä ajoin. Tämä menee ihan ohi korvien. Eniten stressaakin siis se, että en saa rentoutua sekuntiakaan. Olin hädin tuskin herännyt, kun olisi jo pitänyt heittää vaatteet niskaan ja painua remppaamaan jotain. Pahinta on, että mies ei aina edes odota vastausta näiden juttujensa kanssa, vaan menee jo vetämään kenkiä jalkaan kun minä olen vasta pyjamassa ja puolet kahvista jäljellä.

Jos en auta näissä hommissa, mies olettaa, että siivoan sitten kotona ja suunnittelen ja teen ruoat valmiiksi. Suoraan sanottuna ei kiinnostaisi pätkääkään. Haluan vain nukkua, syödä roskaruokaa ja katsoa telkkaria.

Minulla on päivätyön lisäksi projektiluonteisesti työtä myös toisella alalla, ja välillä olen joutunut tekemään näitä yötä myöten sen takia, että mies ei vaan tajua niitä. Työ vaatii jonkin verran suunnittelua, mutta miehen mielestä olen silloin täysin vapaa auttamaan häntä justnytheti jossain remppajutussa, joka on ollut kaksi vuotta tekemättä ja pitää saada valmiiksi tietysti juuri silloin, kun minulla olisi jotain muutakin.

Tänään en vaan yksinkertaisesti enää jaksanut. Sanaakaan sanomatta nousin ylös ja menin takaisin sänkyyn itkemään. Nyt mies tekee niitä pihahommiaan itsekseen.

Lähettäjä: Poni 
Päivämäärä:   20.8.26 13:41:17

Oletko sä puhunut miehelle tästä? Mitä hän vastaa, jos sanot että nyt tule auttamaan kun sinulla on työhomma kesken, tai et jaksa tulla auttamaan kun olet väsynyt asioista xyz ja haluaisit rentoutua?

Lähettäjä: Hjk 
Päivämäärä:   20.8.26 13:42:59

Minulla oli tuollainen äiti. Sain burn outin ensimmäistä kertaa 19v, sitä ennen elin jo aivosumussa muutaman vuoden.
Vähän helpotti, kun muutin muualle opiskelemaan, mutta kyllähän se syyllisyyden tunne jäi, kun et koko ajan tehnyt jotain. Niinpä siis uusi burn out 26v.
Asutteko jossain maatilalla, jos koko ajan on jotain remppaa? Sano miehelle, että muutat kohta muualle, kun elämä on pelkkää työleiriä.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   20.8.26 13:58:41

Sä kai oletettavasti osaat puhua ja sanoa Ei? Miksi mennä sänkyyn itkemään? Sanot vain ei, onhan se mues nytkin yksin tekemässä

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.8.26 14:02:25

Miksi sä et voi puhua etukäteen?

Mies on reipas ja se on hienoa. Sä et aina jaksa ja sekin on ymmärrettävää.

Oletko ajatellut että itse sanot olevasi nyt niin väsynyt että vietät huomisen sohvalla ja säbgyssä leväten, saa liittyä seuraan.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   20.8.26 14:06:49

"Oletko sä puhunut miehelle tästä? Mitä hän vastaa, jos sanot että nyt tule auttamaan kun sinulla on työhomma kesken, tai et jaksa tulla auttamaan kun olet väsynyt asioista xyz ja haluaisit rentoutua?"

Olen yrittänyt. Joskus saamme asiat sovittua ihan hyvin, mutta se vaatii oikean syyn tai muun menon. Esim. rentoutumista mies ei vaan ymmärrä. Ei selkeästi tajua, miksi minun pitäisi levätä, kun en tee fyysistä työtä enkä urheile raskaasti (joskin treenaan tavoitteellisesti 3-4 kertaa viikossa).

Minulla on töissä joskus edustustapahtumia, ja seuraavana päivänä haluaisin yleensä ladata akkuja. Nämä eivät ole vapaaehtoisia ja aina kivoja menoja, vaan vaativat skarppia läsnäoloa ja esim. yhteistyökumppanien tapaamista. Mies ei selvästikään ymmärrä, että näiden jälkeen haluaisin olla hetken hiljaisuudessa edes viikonloppu- tai loma-aamuna.

"Minulla oli tuollainen äiti." - Niin minullakin, kun nyt tarkoin mietin. Äitini tosin oli sellainen, että mikään tekemäni ei kelvannut, ja kun sitten esiteininä lakkasin tekemästä mitään, sekään ei luonnollisesti ollut hyvä. Joskus tuntuu, että uhmaamalla miestä uhmaan samalla taas äitiäni.

"Asutteko jossain maatilalla, jos koko ajan on jotain remppaa?"
Siihen suuntaan. Vanha, iso talo ja iso tontti. Sukutalo, tietenkin, joten myös pintaremonteista ja sisustuksesta joutuu vääntämään. Minulle yksi syy asua tällaisessa paikassa olisi se, että saisin hevosia pihaan, mutta mies on hyvin nihkeä ajatukselle. Hevoset varmasti lisäisivät aktiivisuuttani, kun minulla olisi täällä jotain omaa. Nyt joudun lähtemään muualle harrastamaan, ja mies näkee minusta vain sen kotiin palaavan, väsyneen ja siten epäaktiivisen puolen.

Olen ehkä hiukan katkera siitä, että sukulaisten vanhaa, tarpeetonta roinaa kyllä hillotaan piharakennuksissa eikä oteta kuuleviin korviin ideaani siitä, että roudataan ne homeiset vanhat lipastot ja vaatekaapit kaatopaikalle ja remontoidaan tilalle paikat hevosille.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 14:07:34

Sinulla on täysi oikeus elää elämää omalla rytmilläsi. Minulla on myös koko ajan touhuava mies vaikka olen itse kiinnostunut ihan toisenlaisesta elämästä ja tässä me eletään rinta rinnan, ihan sovussa. Uskon, että se on ihan mahdollista teillekin, että teette kumpikin omia juttujanne ja joskus sitten yhdessä yhteisiä projekteja, mutta varmaan se alussa voi aiheuttaa jopa konflikteja ennen kuin uusi normaali vakiintuu. On mahdollista elää yhdessä onnellisena vaikka puuhaillaankin eri asioita eri tahtiin. Tästä näin joskus jonkun kaavionkin, että tämä on yksi herkkä mutta tarpeellinen parisuhteen vaihe, sen jälkeen kun on elelty tiiviissä symbioosissa ensin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.8.26 14:10:53

Sano miehelle että sulla oli ainoa syy muuttaa tonne kämäseen työleiriin ne hevoset. Jos ei niille ala tiloja löytymään, muutat kaupunkiin.

Ja sitten teet kuten olet sanonut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 14:16:45

No ei sun hevosia kannata tohon vielä lisätä jos muutenkin kaipaat lepoa ja rauhaa.

Totea ukolle, että joko pystyy hoitamaan asiansa yksin tai sitten pitää muuttaa paikkaan joka ei ole 24/7 työleiri.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 14:26:19

En kestäis hetkeäkään sitä, et joutuisin elämään 24/7 jonkun orjapiiskurin kanssa. Oon kans sellainen et akkuja on pakko päästä lataamaan jopa päivittäin yksin hiljaisuudessa. Isovanhemmista ja vanhemmista kun eroon pääsin, niin olen järjestänyt asiani niin, ettei rlämässäni ole ihmisiä, jotka eivät "laiskuuttani" ymmärrä.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   20.8.26 14:30:48

Huhhuh, kun kuulostaa tutulta. Ei toki yksi yhteen. Itse ratkaisin asian ostamalla oman talon ja muuttamalla sinne. Toki välillä oleilen vanhalla kotitilallakin, mutta harvemmin. Eihän tämä nyt mitään ydinperheajatusta edistä, mutta mielenterveyttä kylläkin. Mies voi jatkaa eloaan omalla tahoillaan ja minä omallani ja olemme silti suurissa määrin yksikkö.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 14:32:40

Mies kuulostaa empatiakyvyttömältä. Voihan sitä niinkin yrittää puhua, että tarvitset lepoa oman hyvinvointisi takia. Ja jokainen meistä on erilainen, on niitä jotka pärjäävät ikänsä 4 tunnin yöunilla ja niitä jotka tarvitsevat paljon unta ja lepoa palautuakseen kunnolla. Jos mies inttää vastaan, niin sanot vaan, että sinua ei siis kiinnosta minun hyvinvointi ja voin sinun puolestasi olla uupunut voiden jatkuvasti huonosti. Jos inttää edelleen, ei oikeasti välitä, joten etsi itsellesi uusi elämä.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   20.8.26 14:34:54

Ei miehen tarvitse ymmärtää sinun puoltasi asiassa niin kuin et sinäkään tosissaan ymmärrä hänen. Riittää että mies kunnnioittaa sitä kun sanot että ei käy.

Miestä muuten saattaa huolettaa että hänelle vaan tulee enemmän velvollisuuksia jos hevoset tulee pihaan ja sinä et edelleenkään jaksa.

Mitäs jos seuraavan kerran sanot miehelle että ok, minä tulen auttamaan sinua tuossa jos sinä tulet minun kanssa tyhjentämään tuon rakennuksen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 14:40:33

Halveksiiko mies sinua jos pidät pintasi ja lepäät kun tarvitsee?

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   20.8.26 14:48:22

"Ei miehen tarvitse ymmärtää sinun puoltasi asiassa niin kuin et sinäkään tosissaan ymmärrä hänen. Riittää että mies kunnnioittaa sitä kun sanot että ei käy"

Tämä.

Mutta tuossa "sukutilan laitossa" on samanlaista klangia kuin täälläkin miesten maatiloille muuttaneet rouvat, nykyiset ilmaiset aputyöntekijät ja kotiorjat, ovat kertoilleet eli kannattaa ehkä istua alas ja pohtia paljonko haluaa laittaa ilmaista työtä siihen että hänen kotitilansa siitä petraantuu... Mitkä ovat omistus- ja maksusuhteenne ja mitä tapahtuisi jos lähtisit tai mies pistäisi lähtemään ja siihenkin suhteuttaisi sitä tekemistä ja osallistumista, nimenomaan sellaista vaadittaessa ja oletettaessa !

Lähettäjä: Sohvapöytä 
Päivämäärä:   20.8.26 15:13:35

Kyllähän teidän pitäisi puhua asiat selviksi.

Ja sinun pitäisi sitten varata itsellesi niitä lepoaikoja, ihan kalenteriin kirjoittamalla ja sitten pitämällä ne.

Toisaalta ei homma loputtomiin niinkään toimi, että toinen elpyy illat kotona töistä ja se reippaampi tekee hommat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 15:20:59

Älä nyt ainakaan tuohon enää mitään hevosia tai koiria laita, saati lapsia. Tervetuloa, tätä kutsutaan elämäksi. Meillä mies on se, jota saa patistaa ylös sohvasta ja onhan se välillä aika rasittavaa. Jos se vielä heittäytyisi sänkyyn itkemään, niin aika äkkiä kattelisin eri osoitteen.

Jos kaipaat oleilua ilman tekemistä, niin teet irtioton sieltä kotoa säännöllisesti. Pari yötä hotellissa/ mökillä/ kaverilla. Aina parempi, jos voit naamioida reissut työhommiksi, ettei tarvitse ottaa ketään mukaan. Eli niiden tapaamisten päälle vaan reilusti hotelliin yöksi, nautit pitkistä unista ja hotellin aamupalasta. Jos se nyt joskus satasen maksaa, niin se on pieni hinta mielenterveydestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 15:34:31

Kyllä kodin pitäisi voida olla se levon ja rentoutumisen paikka jokaiselle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 15:46:38

Miten aikuinen ihminen ei ymmärrä, että ihan itse päättää omista aikatauluistaan? Niistä ei päätä mies, ei appivanhemmat, ei naapurin Vesa tai kylän arvosteleva Pirkko.

Mies voi ehdottaa jotain ja siihen vastataan kyllä/ei riippuen sopiiko se omiin päivän suunnitelmiin. Ja jos mies ei edes ehdi odottaa vastausta, niin ei tarvitse vastatakaan, vaan jatkaa vaan suunniteltua lepopäivää.

En alkuunkaan ymmärrä ihmisiä, joiden sanavarastoon ei kuulu sana EI. Tai jotka luulevat, että joku muu voi päättää heidän vapaa-ajan käytöstään.

Lähettäjä: Chicana 
Päivämäärä:   20.8.26 15:48:42

Ai kamala mikä tilanne.

Opettele sanomaan ei. Voit sanoa että en halua enkä jaksa tehdä säännöllisesti mitään remppahommia. Voin auttaa silloin tällöin, mutta koska teen töitä tarvitsen ja haluan kotona aikaa palautumiseen enkä halua että kukaan järjestää minulle tekemistä kun minulla on vapaata".

Jos hommia on tekemättä, mies palkkaa siihen joku tekemään ne työt tai tekee itse.

Lähettäjä: mm 
Päivämäärä:   20.8.26 15:49:13

Niinhän se on, paitsi jos on elänyt ihmisten kanssa jotka "ei kuule" kun niille sanoo ei. Siinä oppii kaavaan jossa omalla tahdolla ei ole enää merkitystä.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   20.8.26 16:02:18

Entä ihan kalenteriin merkitty ns. "pyjamapäivä".

Itse pahinpinä ruuhkavuosina pidin totaallisen lepopäivän melkein joka kuukausi, lapset joko hoitoon tai television ääreen, eläimet minimihoidolla.

Hämärä valaistus, helppoa syötävää ja hyvää juotavaa kaapissa valmiina, lukemista ja nukkumista vuorotellen.

Miehen opettamiseen meni tovi mutta hän huomasi minun hyötyvän näistä päivistä. Kun päivä oli merkitty kalenteriin niin se ei tullut yllätyksenä kenellekään.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   20.8.26 16:09:08

Mies on erittäin tökerö ja itsekäs. Jos toinen on vasta heränny ja juo kahvia niin ei sillon tarvi mihinkään lähtä mitään tekeen. Voi kysyä että jos lounaan jälkeen tehtäs yhdessä asia x. Minä tulisin hulluksi tommosen kans. Tuskin tuo mies tuostaan muuttuu eli hyppyyttää ja pomottaa jatkossakin. Ja voit heti aamulla sanoa että tänään en tee yhtään mitään. En tee ruokaa, haen kaupasta jotain valmista. Vaikka ihan sama kai se on mitä sinä siellä sanot, ei se kuule tai ymmärrä siltikään. Jokainen tarvii aikaa olla vaan.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   20.8.26 16:09:27

” Niinhän se on, paitsi jos on elänyt ihmisten kanssa jotka "ei kuule" kun niille sanoo ei. Siinä oppii kaavaan jossa omalla tahdolla ei ole enää merkitystä.”

Siis mitä tässä tilanteessa oikein käy? Tuleeko se toinen ase kädessä pakottamaan liikkeelle? Koska jos ei niin se on ihan oma päätös nousta sohvalta ylös. Ja jos ”en mä nyt oikein viitsi” aina kääntyy siihen että tulee tekemään kuitenkin niin ei se ole kyllä pelkästään sen toisen vika. Jos tulee murjotusta ja muuta henkistä väkivaltaa kun yrittää tehdä niin kuin itse haluaa, kannattaa erota.

Toki kannattaa miettiä myös toisen näkökulmasta ja huolehtia siitä että oma osa taloustöistä tulee tehtyä vaikka kuinka väsyttää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 16:14:29

"Niinhän se on, paitsi jos on elänyt ihmisten kanssa jotka "ei kuule" kun niille sanoo ei. Siinä oppii kaavaan jossa omalla tahdolla ei ole enää merkitystä."

Elin vanhempien kanssa, jotka käyttäytyivät kuin aloittajan mies. Sen opin, että kukaan ei jatkossa määrää minun ajankäytöstäni. Eikä lapsuudenkodistani pois muuton jälkeen ole ollut pieniäkään ongelmia rajojen kanssa. Ei on helppo ja nopea sana.

Aloittajan mies voi pyytää apukäsikseen niitä tavaroita varastoissa hilloavia sukulaisiaan. Maksakoon varaston vuokran työllään tai etsiköön toisen varaston.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   20.8.26 16:21:05

"Toisaalta ei homma loputtomiin niinkään toimi, että toinen elpyy illat kotona töistä ja se reippaampi tekee hommat."

Toisaalta on myös ihmisiä, jotka kehittelevät niitä hommia vaikka tyhjästä, koska eivät osaa olla aloillaan. Kaikkea sitä hommaa ei välttämättä olisi tarpeen tehdä ollenkaan tai ei ainakaan juuri tänään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 16:24:01

"Toisaalta ei homma loputtomiin niinkään toimi, että toinen elpyy illat kotona töistä ja se reippaampi tekee hommat."

Sitten pitää pariskuntana yhdessä miettiä asumismuotoa ja työtilannetta. Onko väsyneen mahdollista vaihtaa työpaikkaa tai vähentää työtunteja, vai muutetaanko vähemmän työlääseen paikkaan.

Pelkkä "älä lepää" ei ole ratkaisu.

Lähettäjä: Pöh 
Päivämäärä:   20.8.26 16:24:28

Omakotitalossa tekemistä riittää, lomallakin. Ei kaikkea voi jättää hoitamatta. Vähennä muita menoja, asiat tärkeysjärjestykseen

Lähettäjä: vvv 
Päivämäärä:   20.8.26 16:27:22

"Aloittajan mies voi pyytää apukäsikseen niitä tavaroita varastoissa hilloavia sukulaisiaan. Maksakoon varaston vuokran työllään tai etsiköön toisen varaston."

Itse ymmärsin niin, etteivät ne ole mitään sukulaisten varastoimaa vaan (aiemman polven?) sukulaisilta jäänyttä roinaa, jota mies ei halua tai jaksa siivota pois piharakennuksista.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.8.26 16:38:08

Mies, joka jättää naisen yksin itkemään, on pelkkä luuseri eikä mies laisinkaan.

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   20.8.26 17:11:16

Oma isäni on tuollainen (ja hänen isänsä myös oli eli tällainen sukupolvien yli kulkeva toimintamalli tämä on). Ja siinä ei auta kuin kova kovaa vasten ja sanoa että ei käy. Itku ja selittelyt ei auta, vaan järkkymätön ei. Isot riidat siitä tuli aluksi, mutta pidin pääni. Eli että tehkööt itse, jos haluaa, minä en tänään/tällä viikolla/viikonloppuna osallistu. Nykyään on oppinut, että se minun ei on ei.

Hän ei tee sitä pahuuttaan, hän on erittäin sosiaalinen ja se jatkuva tekeminen on hänen tapa osoittaa välittävänsä vaimostaan ja meistä lapsista. Ei ymmärrä, että itse teen vaativaa työtä, jossa joudun olla tavoitettavissa ja ratkoa ihmisten ongelmia jatkuvasti ja olla usein myös sosiaalinen, mitä en itse taas introverttinä ole ja se on minulle raskasta. Siksi haluan vapaapäivinä välillä vaan olla. Toki näitä työnarkomaaninen ja jatkuvan tekemisen piirteitä on itselläkin, on pitänyt opetella rauhoittumaan ja sietämään sitä, että kotonakaan ei kaikki voi aina olla tiptop.

Kova kovaa vasten vaikka se alkuun pahalta tuntuukin ja mies voi suutahtaa, se on ainoa keino näiden kanssa.

Lähettäjä: --2 
Päivämäärä:   20.8.26 17:48:45

" Olen vielä itsekin pahentanut tilannetta sopimalla viikot täyteen kaikenlaisia menoja. Tänään olisi viimein ollut se ainoa kesälomapäivä, kun ei tarvitse olla koko ajan menossa tai tekemässä. Join sohvalla aamukahvia, kun mies tuli siihen tehtävälistan kanssa. Olisi pihahommia ja remppaa ja sitä ja tätä, joihin tarvitsee kaksi ihmistä."

Tässä on se ongelma.

Kotona teillä on selvästi paljon asioita, mitä pitäisi hoitaa ja näihin tarvitaan kaksi ihmistä. Mutta sinulla on päivät täys ohjelmaa, eli näitä kotihommia ei saa hoidettua. Kun sinulla kerrankin olisi päivä kotona, on minusta aika luontevaa ajatella, että hoidettaisiin niitä rästihommia. Mutta tällöin oletkin sitten väsynyt.

Minusta tuo kuulostaa vähän samalta, mistä moni nainen täällä htnetissä valittaa, mtuta sukupuolet vaan toisin päin.

Ajattele asiaa miehen näkökulmasta.

Olette yhdessä hankkineet vanhan talon, joka vaatii kaikenlaista remppaa ja sinä haaveilet jopa hevosista pihaan. Mutta kun olisi loma-aika ja aikaa tehdä sitä remppaa, sinä paahdatkin menemään ja teet kaikkea muuta paitsi sitä remonttia. On ohjelmaa ja menoa sinne tänne. Mies ilmeiseti sitten yksin remppailee ja laittelee kotia, mutta kaikkea ei voi tehdä yksin.
Sitten tulee se päivä, kun sinula ei ole mitään. No mies tietysti olettaa, että nyt vihdoin viikkojen odottamisen jälkeen ehdit hänen kanssaan tekemään niitä remppajuttuja. Paitsi että sitten haluatkin vain levätä etkä edelleenkään osallistu niihin remontteihin.

Kaiken päälle ehdottelet että kotiin voisi hankkia hevosia. Mutta miehen näkökulmasta tämä on huono idea, koska hevoset vaativat entistä enemmän tilusten remppaamista ja laittamista. Jos et ole pystynyt siihen tähän mennessä, muuttuisiko tilanne hevosten jälkeen? Miehen (ja minun) näkökulmasta tuskin. Eli ne hevosiin liittyvät rempat kaatuisi miehen niskaan.

Eli aloita sillä, että mieti elämän prioriteetteja. Jos työt ja erilaiset menot on tärkeämpiä kuin koti, sitten pitää miettiä helppohoitoisempaa kotia. Jos uuvut kaikesta tekemisestä, sinun on vähennettävä tekemistä, jotta aikaa jää pakolliselle (kuten sille remppaamiselle).

Lähettäjä: Pöh 
Päivämäärä:   20.8.26 18:31:45

Mies, joka jättää naisen yksin itkemään, on pelkkä luuseri eikä mies laisinkaan

TAI sitten kypsä laiskuriin joka ei tee kotona mitään ja itkee kun jotain pitäs tehdä. Kun viimein suvaitsee olla kotona. Älä nyt ainakaan hevosia hanki

Lähettäjä: --2 
Päivämäärä:   20.8.26 18:47:27

"Mies, joka jättää naisen yksin itkemään, on pelkkä luuseri eikä mies laisinkaan."

Niin no mieshän ei välttämättä edes tiedä että aloittaja itkee. Jos aloittaja sanoi että ei osallistu, on väsynyt ja menee takaisin sänkyyn, mitä sen miehen pitäisi tehdä? Mies ei siis voisi luottaa aloittajan sanaan, vaan pitäisi juosta perässä katsomassa jos aloittaja valehteli eikä olekaan menossa nukkumaan?

Ja jos on hommia, mitkä pitäisi saada hoidettua ja ne on jo kaksi vuotta odottaneet tekemistä, koska ne pitäisi hoitaa? Työssä ollessaan aloittaja ei jaksa, kesäloman sopii täyteen muuta ohjelmaa ja kesäloman vikana päivänä kun olisi kotona, hän on liian uupunut ja itkee siksi, että ne hommat pitäisi tehdä _just tänään_.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   20.8.26 19:03:04

Juttelin tästä miehen kanssa ja hänen näkemyksensä olikin osittain sama kuin nimimerkillä --2. Eli hän haluaisi enemmän apua etenkin näihin remppajuttuihin ja kokee, että ne ovat liikaa hänen vastuullaan.

Ymmärrän tämän, mutta minulla on asian suhteen pari ongelmaa.

Ensinnäkin iso osa näistä remonteista tai muista ylläpitotoimista on sellaisia, että mies vain pohtii niitä päässään, mutta ei infoa minua. En siis edes tiedä, että tämä on nyt se päivä, kun mies keksiikin tehdä jonkun asian x, eikä hänkään sitä välttämättä osaa etukäteen sanoa, vaan huomaa, että nythän olisi hyvä sää ja sopivasti aikaa tehdä joku juttu hänen päänsisäiseltä, päättymättömältä listaltaan. Sitten hän lähtee tekemään enkä minä ehdi lainkaan mukaan.

Hänellä on myös tarkat visiot siitä, miten mikäkin tehdään. Aluksi hän huomautteli jopa siitä, että keitin spagettia väärässä kattilassa. Kattilat olivat ihan samanlaisia, joten en vielä tänä päivänäkään tiedä, miksi se valitsemani oli muka väärä. Kaikkea muutakin pientä nalkutusta tuli aluksi. Tästä ollaan nyt tultu eteenpäin, mutta isompien projektien aloittaminen hänen kanssaan jännittää, kun en tiedä, osaanko tehdä asiat oikein.

Tästä tullaan siihen toiseen ongelmaan, eli mies on aikamoinen projektipäällikkö ja minä puolestani en aina edes tiedä, mitä pitäisi tehdä. Hänen mielestään en ota tarpeeksi vastuuta ja ole oma-aloitteinen, ja olen osittain hänen kanssaan samaa mieltä. Hän ei kuitenkaan tajua, että tämä on kaikki minulle myös aika vierasta. Olen asunut aiemmin maksimissaan rivitalossa. Talo on kuitenkin ollut hänen suvullaan aiemmin, joten hän tietää, miten mikäkin toimii ja hänellä on myös siellä päänsä sisällä jatkuva lista remonttia, raivausta tai huoltoa vaativista kohteista. Minä en tiedä näitä enkä ymmärrä edes ajatella. Osaan kyllä pitää talon siistinä, laittaa ruokaa ja hoitaa pihaa sellaisella "normaalitasolla", mutta en tiedä esimerkiksi kaikkien vanhan talon huoltotoimenpiteiden aikatauluja tai milloin ne on viimeksi tehty.

Mies saattaa esimerkiksi murehtia (edelleen hiljaa päässään), että olisi aika vaihtaa kiuaskivet, mutta minä en tiedä, kauanko edellisten vaihdosta on enkä siksi osaa edes oikein ajatella koko asiaa. Mies sitten pohtii tätä itsekseen, kunnes ykskaks keksiikin, että juuri nyt on sopiva aika vaihtaa ne. Sitten minä olen ihan pihalla, että mitä täällä tapahtuu. Tämä on nyt vain esimerkki, jotta saatte juonesta kiinni, oikeasti joku kiuaskivien vaihtaminen ei ole minullekaan mitään ydinfysiikkaa.

Vastaavasti minulla on ideoita esim. pintaremonttien suhteen, mutten ole voinut aloittaa mitään omin päin, kun miehen sukulaisten tavaroita pyörii nurkissa enkä koe, että on minun oikeuteni edes sanoa, että nyt nämä lähtevät. Silloin miehestä tuntuu, että tämäkin on hänen vastuullaan siivota ja selvittää.

Tätä ongelmaa tuskin olisi, jos olisimme ostaneet vaikka yhdessä vanhan talon joltain ulkopuoliselta ja siksi meillä olisi molemmilla tiedossa tehdyt ja tarpeelliset remontit (tai olisimme molemmat yhtä hukassa siitä, mitä pitää tehdä). Minä olen nyt se, joka on tullut tähän ulkopuolelta.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   20.8.26 19:04:55

Hyvä, että asia on edennyt.

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   20.8.26 19:12:32

Mikä sinut saa elämään tuolla työleirillä, jossa sinulla ei taida olla mitään omaa?
No minäpä arvaan: seksi on taivaallista.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   20.8.26 19:35:55

Oletko sinä ääneen sanonut nuo ajatuksesi miehelle? Tarvittaessa useampaan kertaan. Teillä tuntuu nyt olevat kaksi ihmistä yhdessä joista molemmat ovat huonoja kommunikoimaan. Tätä on mahdollista parantaa jos halua siihen on. Voisithan sinäkin sanoa etukäteen suunnitelmistasi ja kysyä miehen ajatuksia, usein se jolla on isoin ongelma asian kanssa on se joka joutuu ottamaan ensimmäisen askeleen. Voisitte ottaa vaikka tavaksi joka sunnuntai ilta keskustella läpi seuraava viikko ja sen tapahtumat niin silloin molemmat pysyy kartalla ja on ehkä helpompi mainita muutoksista viikon aikana

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 19:47:47

"jos on hommia, mitkä pitäisi saada hoidettua ja ne on jo kaksi vuotta odottaneet tekemistä, koska ne pitäisi hoitaa?"

Otetaan kalenterit käteen ja sovitaan ajankohta, jolloin ne hoidetaan.

Parisuhteessa kumpikaan ei ole toisen johtaja, joka voisi vain ykskaks lyödä aamulla päivän tehtävälistan alaisensa käteen.

Lähettäjä: Mölli 
Päivämäärä:   20.8.26 20:03:25

Suomalaisessa kulttuurissa hyvä vaimo on kuin muuli: tasainen, halpa ja ahkera työjuhta, joka ei ajattele itseään eikä vaadi mitään. Ja sitähän täälläkin osa aivopestyistä naisista huutelee: miten kehtaat olla hyödytön miehelle yhden päivän ajan! :/

Huomaatko, että miehesi painaa sinua alas heti, kun yrität olla jotain muuta kuin työjuhta? Jos et uurasta kotona (ilmeisesti hänen tai sukunsa omistamassa?), sinä laiskottelet. Liikuntaharrastus 3-4 kertaa viikossa ei ole liikuntaa, koska hän ei ole näkemässä sitä eikä suoraan hyödy siitä. Työminääsi hän sietää, koska varmaan tuot rahaa kotiin. Se kompensoi mukavasti sen, että olet vähemmän hyödyllinen seuraavana päivänä töistä väsyneenä. Hevoset pihassa ovat aivan no-no, koska sehän on häneltä pois, kun kotipiika käyttää energiaa ja tiloja johonki, mistä mies ei itse hyödy!

Tarkkaile miestäsi seuraavat kaksi viikkoa neutraalisti. Kysy itseltäsi joka päivä: tulinko tänään kohdelluksi työjuhtana vai rakkaana kumppanina? Lähtökohtaisesti, kun rakastamasi ihminen vaikuttaa uupuneelta, silloin otat toisen kainaloon ja kysyt, voitko keittää toisen kupin teetä / kahvia, ja ehdotat ihan minimissään, että siirretään yhteiset tekemiset vaikka iltapäivälle.

Kun olet parisuhteessa, jossa on oikeasti rakkautta, et juokse ahdistuneena makkariin itkemään itseinhossa ja riittämättömyyden tunteessa, samalla kun olet itse täysin uupunut. Eikä rakastava kumppani mene kylmästi jatkamaan projektia miettimättä yhtään, miksi juoksit pois. Niin toimii työnantaja, joka on tyytymätön palkollisensa suoritukseen.

Mikä on sinun palkkasi?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 20:09:17

Mölli kirjoittaa asiaa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   20.8.26 20:36:25

Istukaa alas puhumaan asiat ihan oikeasti läpi.

Lähettäjä: --2 
Päivämäärä:   20.8.26 20:44:36

Mölli: Sanoisitko noin myös jos sukupuolet olisi toisinpäin?

Kuvittele tilanne:
- Mies asuu naisen sukutalossa, joka vaatii paljon remontoimista
- Mies on itse halunnut muuttaa taloon, koska suunnittelee, että tiluksia voisi hyvin käyttää harrastukseensa
- Miehellä ei ole itsellään osaamista remontointiin, eikä hän osoita suuremmin oma-aloitteisuutta siihen, että kyselisi remonteista asiasta tietävältä puolisoltaan tai perehtyisi asiaan vaikka lukemalla aiheesseen liittyvää kirjallisuutta tai edes nettipalstoja tms.
- Mies tekee töitä tosi paljon, päivätyön lisäksi vielä jotain projektihommaa, eikä arkena jaksa yleensä remontoida tai hoitaa muita isompia tehtäviä. Työ ei kuitenkaan tuota niin paljoa, että voisi rahalla palkata jonkun tekemään remonttia.
- Kesälomalla mies kehittää paljon muuta ohjelmaa eikä siksi ehdi auttaa remonteissa ja vasta kesäloman lopussa on yksittäinen päivä, jolloin hän on koko päivän kotona. Tällöin hän on kuitenkin liian väsynyt remontoimaan ja haluaa vain oleskella vapaasti, ei jaksa edes kokata tai käydä kaupassa, jotta puoliso saisi remontoida koko päivän.

Nyt nainen kertoo, kuinka häntä harmittaa, kun mies ei koskaan osallistu talon remontteihin, vaikka itse on halunnut muuttaa sukutaloon. Naista myös jännittää että mies haluaisi vielä harrastustoimintaakin kehittää tiluksilla, vaikka ei ehdi nykyisiäkään remontteja hoitaa.

Veikkauksia mitkä on vastaukset naiselle somessa:
A) Miten sinä kehtaat vaatia mieheltäsi tuollaista. Pidätkö häntä vain työjuhtana? Sinun kuuluisi rakastaa miestäsi, keitä hänelle kahvit ja halaa häntä oikein lujasti, sinun pitää ymmärtää että miehesi on rasittunut ja uupunut.
B) Jätä se mies! Laiska nahjus joka ei viitsi hoitaa kotiaan, eihän toi ole edes mies. Miten mies ei osaa edes remontoida? Mies vaan lokkeilee sun talossa, et todellakaan anna sen perustaa jotain harrastusta tuonne, sekin jäis vaan sun harteille.

Lähettäjä: Pöh 
Päivämäärä:   20.8.26 21:30:38

Ei tarvitse olla mikään työjuhta kun maalla asuessa vaan on hoidettava tietyt jutut. Meillä on minun sukutila missä asutaan ja molemmat osallistuu tottakai.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.8.26 22:18:58

Mun mies on kanssa puuhaaja, ja asutaan myös hänen sukutilallaan - tosin hyvin pienellä, mutta vanha talo ja paljon hoidettavaa pihaa jne. Ja minä olen satunnaislaiska.

On riittänyt kun sanoo että en tule, juon nyt tämän kahvin tms ja katsotaan tunnin päästä. Sitten jos hän on jollain apinanraivolla painanut homman yksikseen sillä välillä niin not my problem, mutta autan kyllä mielellään ulkohommissa - mutta en hänen äkkinäisillä aikatauluilla.

Toisinaan minä kimpaannun niistä turhan aikaisista hätyyttelyistä tai hän minun "vetelehtimisestä", muta elossa ollaan parikyt vuotta pysytty molemmat ja ihan yleishyvällä fiiliksellä. Kommunikointi suuntaan ja toiseen yleensä auttaa.

Lähettäjä: Mölli 
Päivämäärä:   20.8.26 23:25:42

--2: minusta aloittajan teksti huokuu niin valtavaa kuormitusta, itsesyytöksiä ja ahdistusta, että nyt on kyse muusta kuin siitä, ettei toinen halua tehdä kotitöitä vaan humputtelee omiaan. Ääni on kuin lapsen, joka pelkää, että isä suuttuu, ei tasaveroisen aikuisen. Se viittaa minusta jonkinlaiseen vallan epätasapainoon.

Samoin nämä pisti silmään: "Hänellä on myös tarkat visiot siitä, miten mikäkin tehdään. Aluksi hän huomautteli jopa siitä, että keitin spagettia väärässä kattilassa. Kattilat olivat ihan samanlaisia, joten en vielä tänä päivänäkään tiedä, miksi se valitsemani oli muka väärä. Kaikkea muutakin pientä nalkutusta tuli aluksi. Tästä ollaan nyt tultu eteenpäin, mutta isompien projektien aloittaminen hänen kanssaan jännittää, kun en tiedä, osaanko tehdä asiat oikein."

--> tämä kuulostaa kontrolloinnilta. Aloittaja pelkää tuplarangaistusta: jos et tee, olet laiska. Jos teet, teet kuitenkin väärin.

"Osaan kyllä pitää talon siistinä, laittaa ruokaa ja hoitaa pihaa sellaisella "normaalitasolla", mutta en tiedä esimerkiksi kaikkien vanhan talon huoltotoimenpiteiden aikatauluja tai milloin ne on viimeksi tehty."

--> eikö tuossa ole toiselle osapuolelle jo ihan riittävästi hommaa - ruokahuolto, kodin siistinä pitäminen ja pihan hoito päivätyön lisäksi? Mitä miehen hommiksi jää, ne kiuaskivetkö? Jos remonteistakin hän puhuu enemmän kuin oikeasti tekee.

Lisäksi: kuka omistaa tuon talon? Kenen omaisuutta siinä rempataan?

Lähettäjä: Mikke 
Päivämäärä:   21.8.26 10:21:39

Oma tupa oma lupa.
En ikinä pystyisi olla suhteessa, missä toinen määrää milloin lepään tai milloin puuhailen jne.
Kompromisseja tehdään, asioita tehdään yhdessä jne mutta ei niin että toinen päättää ja toinen menee aina sen mukaan. Varsinkin vielä extrmpore.
Uupuminen on vakava asia, kuuntele itseäsi!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.8.26 12:58:09

"En ikinä pystyisi olla suhteessa, missä toinen määrää milloin lepään tai milloin puuhailen jne."

En minäkään. Tuollaiseen valta-asemaan vaadittaisiin paljon. Tilanteen pitäisi olla jotenkin sen kaltainen, että puoliso maksaisi aivan kaiken ja lisäksi ruhtinaalliset käyttörahat minulle kuukausittain. Sellaista lätkävaimon elämää. Ei muuta velvollisuutta kuin myöntyä puolison aikatauluihin ja jos elämä ei miellytä, niin erossa kuittaa loppuelämän elatuksen.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   21.8.26 15:01:07

"Lisäksi: kuka omistaa tuon talon? Kenen omaisuutta siinä rempataan?"
- Mies omistaa.

Ymmärrän nimimerkki --2:n pointin, mutta aika paljon oletuksia teit nyt tuossa viimeisimmässä viestissäsi.

"-- ei ole itsellään osaamista remontointiin, eikä hän osoita suuremmin oma-aloitteisuutta siihen, että kyselisi remonteista asiasta tietävältä puolisoltaan tai perehtyisi asiaan vaikka lukemalla aiheesseen liittyvää kirjallisuutta tai edes nettipalstoja tms."
- Minulla on remontoinnista jopa kokemusta, tosin vain osakehuoneistojen osalta. Tähänkin taloon olen suunnitellut sitä ns. pintaremppaa aivan itsenäisesti, koska se lisäisi omaakin asumismukavuuttani. Ongelma vaan on se, että talo on miehen (kuten muutama täällä olikin jo arvannut). En voi omin päin mennä repimään tapetteja tai maalaamaan seiniä. Kun yritän ehdottaa, että tilaan vaikka uudet tapetit, mies on nihkeä. Eilen hän jopa tunnusti, että häntä ärsyttää, kun keskityn pintaremonttiin, vaikka ensin pitäisi tehdä asiat x, y ja z. Hänen mielestään haihattelen tapettieni kanssa enkä keskity tärkeisiin asioihin. Ja ne tärkeät asiat ovat ilmeisesti sitten niitä, jotka heitetään varoittamatta niskaani kun juon aamukahvia.

"Työ ei kuitenkaan tuota niin paljoa, että voisi rahalla palkata jonkun tekemään remonttia."
- En ole sanonut missään näin. Ongelma vaan on siinä, että maksaisin remontit miehen omistamaan taloon. Minusta se kuulostaa yksinkertaisesti typerältä. Lisäksi mies haluaa tehdä itse. Voin auttaa häntä ja tehdä jopa itse niitä asioita, mitä osaan ja mitkä tuovat minulle itselleni iloa (esim. pihan laittaminen), mutta en maksa vaikkapa kattoremonttia taloon, josta en omista yhtään mitään.
Tässä tullaan myös siihen, miksi olen haaveillut niistä hevosista. Minulle ne olisivat merkki siitä, että olen miehelle tärkeä, enkä vain välttämätön paha, maksaja ja kotiorja.

"Tällöin hän on kuitenkin liian väsynyt remontoimaan ja haluaa vain oleskella vapaasti, ei jaksa edes kokata tai käydä kaupassa, jotta puoliso saisi remontoida koko päivän."
- En sanonut, ettenkö kokkaisi tai kävisi kaupassa, vaikka olenkin väsynyt. Käyn kyllä, teen kyllä, vaikka sanoinkin aloitusviestissä, ettei huvita.
Siitäkin tulee mieheltä napinaa. Mm. tällä viikolla pesin pyykkiä, ja mies tuli nyrpeänä ilmoittamaan, että toivottavasti oli välttämätöntä pestä juuri nyt, kun sähkö on niin kallista.

Mikään, mitä teen, ei ole riittävästi tai oikein.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   21.8.26 15:09:41

No sitten toki jos parisuhde ei anna mitään iloa ja toinen on pelkkä haitta, kannattaa oikeasti miettiä sitä eroa. Jos et halua erota niin ehdottaisin huomattavaa keskustelun lisäämistä. Jos kysyt mieheltä rauhallisessa tilanteessa että mitä remppaa hän on ajatellut seuraavaksi ja milloin on sitä miettinyt tehtäväksi ja kertoisit itse että lauantai aamuna mulla olisi aikaa auttaa, iltapäivällä menen tallille ja illalla haluan vain huilia, niin saako miehestä mitään irti?

Ja noissa tilanteissa kun mies kommentoi sinun tekemisiäsi, jos suoraan sanot että sinusta tuntuu pahalta kun yrität tehdä asioita ja sitten toinen tulee kritisoimaan, mitä mies vastaa. Koska nuo on myös sellaisia tapoja joita ei välttämättä itse tunnista ennen kuin joku siitä siinä tilanteessa sanoo. Ja joskus voi olla hyvä suuttua ja sanoa suoraan että jos ei kelpaa niin voi sitten tehdä itse

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   21.8.26 15:10:03

Kyllä mä jättäisin tuollaisen miehen remontoimaan itsekseen. Tässä kun näitä aloittajan vastauksia lukee, niin mies ei ole pelkästään adhd työhullu puuhastelija, joka lopulta tarkoittaa kuitenkin hyvää sillä härväämisellään, vaan myös itsekäs mlkku.

Mitä sinät tuosta saat?

Lähettäjä: Ihme 
Päivämäärä:   21.8.26 15:12:29

Minulla myös mies joka jaksaa painaa koko ajan. Nukkuu vähän ja siivoaa ja järjestelee, remontoi ja korjailee. Meillä erona se että omat taloudet molemmilla. Mies käy auttelemassa minua paljon, minä jonkin verran häntä mitä nyt pystyn. Lepään omassa kotonani kun on tarvetta. Ei hampaiden kiristelyä tästä.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.8.26 15:16:30

Mkelestäsikö kaikki rempat, pihahommat on miehen hommia sinä suunnittelet itsellesi omia tekemisiä ja menoja. Aika itsekästä

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   21.8.26 15:17:29

??: Missäs aloittaja on niin sanonut?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.8.26 16:54:53

Ap:n kannattaa hankkia oma asunto. Saa lepoa ja kukaan ei voi määräillä mikä kattila tai pyykinpesuajankohta on oikein.

Ei miehestä silti ole pakko erota. Opetelkoot itse hoitamaan taloutensa ja remppansa ilman kotiorjia. Miehen kanssa voi viettää sitten kevyttä vapaa-aikaa silloin kun itselle sopii.

Tuollainen itsekäs komentelija vaatisi naisen, joka antaa raivoten samalla mitalla takaisin joka ikiseen komenteluun ja kritisointiin. Ap vain on ollut alistettuna kynnysmattona niin pitkään, että suunnanmuutos ei ehkä onnistu.

Lähettäjä: Mölli 
Päivämäärä:   21.8.26 17:14:00

.: ei tuollaiset miehet alun alkaenkaan valitse naista, joka pitää puolensa. He nimenomaan haluavat kumppanin, joille rajat ja EI-sana on neuvoteltavia kysymyksiä.

Sellaiset ihmiset, joilla on rajat ja itsearvostus kunnossa, ei kohtaa tai varsinkaan jää muodostamaan suhdetta tällaisten miesten kanssa. Näin ollen kynnysmatoksi haukkuvat eivät mitenkään voi ymmärtää sen EI:n seurauksia, sitä miten paljon sitä joutuu hokemaan, miten absurdeista aiheista ja miten jatkuvasti. Tai miltä tuntuu kun se EI-sana tai oma väsymys käännetään sinua vastaan, merkiksi siitä ettet välitäkään toisesta, tai ole ahkera ihminen. Joka kerta kun sanot EI, olet pettymys toiselle ja sitä kautta itsellesi.

Lopputuloksen voi lukea sitten vaikka aloittajan tarinasta: ihminen, joka painaa päivätyötä, ilmeisesti keikkaluontoista sivutyötä, harrastaa 3-4 kertaa viikossa liikuntaa, kokkaa, siivoaa, hoitaa pihaa ja koittaa hoitaa jäljellä olevalla ajalla oman sosiaalisen elämänsä velvollisuuksia, kokee olevansa laiska.

Ja tottakai se talo on miehen omaisuutta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.8.26 17:23:46

"ei tuollaiset miehet alun alkaenkaan valitse naista, joka pitää puolensa."

Olet oikeassa. Tuollaiset miehet tarkoituksellisesti etsivät sellaisen naisen, joka on helppo muovata, painostaa ja syyllistää palvelemaan miestä.

Lähettäjä: Mölli 
Päivämäärä:   21.8.26 17:44:24

.: no just näin. :(

Ja ei jäänyt varmaan epäselväksi kenellekään tässä vaiheessa, että mua kiukuttaa tosi paljon aloittajan puolesta. Suosittelen pisteen tavoin, että muuta pois, ei tuo muutu tuosta helpommaksi.

Enkä minä halua olla kärjistävä miesvihaaja. Toivoisin kuitenkin, että naiset avaisivat silmänsä sille, miten huolettomasti miehet voivat käyttää naisia hyväkseen. Miehet voivat täysin tyytyväisinä valita kumppanin, jota eivät rakasta, kunnioita tai josta eivät edes pidä, kunhan hyötyarvo on kohdallaan. Ja he voivat elää niin VUOSIA, vuosikymmeniä! Yhdessä asuen, avoliitossa, arkea jakaen. Koska miehelle parisuhde lähes poikkeuksetta parantaa elämänlaatua ja keventää kotitöiden kuormaa, vaikka toinen ei olisikaan "se oikea".

Se, että mies jakaa kanssasi saman talouden ja arjen, ei valitettavasti takaa sitä, että hän rakastaa. Ja silloin homma lipsahtaa hyvin helposti siihen, että kumppanista tulee hyödyke ja resurssi, eikä ihminen, jonka hyvinvointi merkitsee. Mitä enemmän nainen joustaa, sitä vähemmän mies arvostaa.

Paasaan tästä, koska olen kokenut saman elämässäni jo pari kertaa. Kolmatta kertaa ei tule, laput viimein tippuivat silmiltä.

Lähettäjä: ...... 
Päivämäärä:   21.8.26 18:06:08

Mikä tuossa parisuhteessa on ihanaa? Miksi haluat olla tuon miehen kanssa? Lapsia ei ilmeisesti kuitenkaan ole?

Lähettäjä: @ 
Päivämäärä:   21.8.26 18:10:36

Minä asun yksin, omassa vanhassa omakotitalossa. Teen joka kevöt ja syksy lista hoidettavista asioista, siihen saattaa kuulua esimerkiksi räystäiden puhdistus, talon maalaus, kukkapenkin tai kasvimaan perustaminen ja vaikka joku pieni korjaustyö. Osa töistä on pakollisia,ne tehdään jossain vaiheessa ja osa taas sellaisia, että ne voi myös siirtää.
Voisikohan mies tehdä samanlaisen listan ja voisitte sitten yhdessä sopia, koska mikäkin homma hoidetaan? Helpottaisi ehkä sinuakin ja oppisit hahmottamaan mitkä työt talossa ovat pakollisia ja millä aikataululla niitä pitäisi tehdä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.8.26 19:42:19

Kalenteroi! Eli jos tiedät, että kahden viikon päästä haluat levätä lauantain, niin ilmoita siitä hyvissä ajoin miehelle. Ilmoita, älä pyydä tai selittele. Sanot, että tuona päivänä en tee mitään. Sitten et tee. Mies saa olla reipas ja järkätä sellaista tekemistä itselleen, mikä ei vaadi osallistumistasi. Jos tulee kyselemään, niin toteat, että tänään en tee mitään. Ei lepoa tarvitse oikeuttaa tai selitellä.