Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 22:13:59

4-kympin kriisiä pukkaa. Samassa työssä oltu kohta 20v, teini-ikäiset lapset kotona, puoliso, koti kunnossa jne. Työuupumus uusii taas ja ei se työ varmaan ainut kuormittava tekijä arjessa ole. Olen tutustunut jonkin verran erilaisiin selfhelp-teoksiin ym ja kaikessa palataan sen äärelle:

Kuuntele sydäntäsi! Kuuntele sisäntäsi! Mene unelmiaisi kohti! Toteuta itseäsi! Elä omannäköistäsi elämää!

Olen hiljentynyt itseni äärelle, meditoinut, kuunnellut sydäntäni...

Ja sisältäni kuuluu hiljaisuus. Ei minulla ole mitään unelmia. Ei minulla koskaan ole ollut edes mitään unelmia. En muista edes lapsuudesta, mistä olisin unelmoinut.

Elämä tuntuu siis merkityksettömältä. Toki olen äiti lapsilleni, mutta lapset ja perhekään eivät eivät ole koskaan olleet "unelmani" mitä olisin halunnut...

Mistä sen merkityksen löytää?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 22:27:25

Sulla on vakaa elämä. Se on paljon!! Ja näen tossa niin paljon hyvää, ettei sydän joka hetki pursua haaveita ja unelmia joiden perään haikailee, itselläni on sitä pulmaa ja se estää elämään tässä hetkessä, olen opetellut sitä, ja tyytyväisyyttä, näkemään kaikki hyvät asiat joiden arvon huomaa vasta kun ne onkin pois.

Lähettäjä: Pp 
Päivämäärä:   17.8.26 22:54:18

Millaisista asioista nautit lapsen tai nuorena, voisiko iloa löytyä näihin asioihin palaamisesta? Päästä vähän alkuun siitä että mistä saat nautintoa. Ei kai unelmointi ole välttämätöntä, mutta että elämä olisi sellaista mistä edes hieman nauttisi..

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   17.8.26 22:56:02

Jos ei ole unelmia, onko sinulla mitään mitä haluaisit tehdä? Onko sinulla mitään omaa harrastusta tai kiinnostuksen kohdetta? Mitä teet vapaa-ajallasi? Tai onko sinulla koskaan täysin vapaata, jolloin ei tarvitse huolehtia lapsista tai kodista edes vaikka yhtenä iltana silloin tällöin?

Jonkun oman jutun kautta niitä unelmia voi yrittää löytää. Tai jos ei unelmia, niin edes jonkinlaista omaa juttua.

Lähettäjä: 123 
Päivämäärä:   17.8.26 23:20:52

Kannattaa ennemmin elää tässä ja nyt, kun haahuilla joidenkin unelmien perässä. Keskity hyvään ympärillä. Mitkä kaikki asiat ovat hyvin juuri nyt? Aika ihanaa, jos puitteet on kunnossa ja elää turvallista ja hyvää elämää rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Ei ole tietenkään väärin jahdata unelmia ja elää vain itselle. Todennäköisemmin kuitenkin ihminen on onnellisempi keskittymällä niihin asioihin, jotka ovat hyvin juuri nyt ja yrittää nauttia niistä. Vaikka onkin aika kliseistä, niin monia asioita oppii arvostamaan vasta sitten, kun ne menettää. Jos jokin asia aiheuttaa stressiä ja pahaa mieltä, niin sitten alkaa tekemään toimenpiteitä sen muuttamiseksi. Jos työ ahdistaa jatkuvasti, niin sitten siinä pitää muuttaa jotain.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.8.26 23:25:25

Ei onnea tarvitse etsiä isoista asioista tai unelmoida isosti. Itselle se onni löytyy arjen pienistä asioista: rauhallinen aamukahvihetki kirjaa lukien, kävely koirien kanssa metsässä, hyvä oli pilatestunnin jälkeen.

Oikeastaan itselle aika paljon hyvinvointia arkeen tuo säännöllinen elämänrytmi, terveellinen ruoka, sopivasti liikuntaa ja lepoa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   18.8.26 12:06:40

Tätähän se nyky ajattelu on että kannustetaan itsekeskeisyyteen ja pitäisi tehdä vain niitä itseä hyödyttäviä valintoja ja mikä tuntuu kivalta juuri silloin. Parisuhteen pitäisi olla intohimoa ja kiihkeää rakkautta. Erotaan helposti ja suhteisiin lähdetään vielä helpommin. Usein sit käykin niin et havahtuu nelikymppisenä siihen että koko elämän on jahdannut niitä unelmiaan, elämä on ollut levotonta ja jatkuvaa muutosta. Olis sittenkin ollut kiva saada perhe ja lapsia mutta se ei enää ole mahdollista.

Oikeasti onnellisuuteen ihminen tarvitse todella vähän. Kodin, ruokaa ja riittävän toimeentulon. Tasainen parisuhde jossa ei ole väkivältaa tai päihdeongelmia on jo loistava.

Surullisinta usein on kun keski-ikäinen perheenäiti saa jonkun kriisin ja eroaa hyvästä parisuhteesta koska jostain ulkopuolelta on tullut ajattelua että tasainen parisuhde on liian tylsä ja väritön ja sen pitäisi olla jotain muuta. Jättää yhteisen kodin ja perheen, muuttaa yksiöön , tapailee aikansa eri miehiä kunnes huomaa ettei se tuonutkaan sitä onnea.

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   18.8.26 12:13:46

Ei kaikki tarvitse niitä suuria unelmia oman näköisen elämän etsimiseen. On ihan luontevaa, että lasten kasvaessa havahtuu siihen, että olisi taas sitä omaakin aikaa ja alkaa miettiä, kuka minä oikein olen ja mitä minä haluan.

Joku tarvitsee siihen hyvään fiilikseen suuria seikkailuita, toiselle se voi löytyä mustikkametsästä. Itselleni hyviä fiiliksiä tuo hyvä arki, teen työn lisäksi kivoja juttuja yksin tai lasten kanssa. On mieluisia harrastuksia ja oman näköinen viihtyisä koti jne. Olen näin kypsällä iällä yrittänyt opetella myös olemaan tekemättä mitään, kun on vähän tuota suorittajan vikaa.

Lavantanssiharrastus on minulle liikunnan lisäksi samalla sitä viihteellä käymistä, joten en enää tarvitse baareja tai festareita. Konserteissa käyn joskus sekä tykkään taidenäyttelyistä ja museoista.

Itselläni tähän "kriisiin" liittyi ero, mutta se oli pelkästään positiivinen päätös, vaikka toki käyn eroa läpi edelleen. Suhde ei ollut hyvä eikä varmasti parantanut elämänlaatua meillä kummallakaan, päinvastoin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.8.26 12:15:50

"Surullisinta usein on kun keski-ikäinen perheenäiti saa jonkun kriisin ja eroaa hyvästä parisuhteesta koska jostain ulkopuolelta on tullut ajattelua että tasainen parisuhde on liian tylsä ja väritön ja sen pitäisi olla jotain muuta. Jättää yhteisen kodin ja perheen, muuttaa yksiöön , tapailee aikansa eri miehiä kunnes huomaa ettei se tuonutkaan sitä onnea."

Näin käy myös miesten kohdalla.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   18.8.26 12:23:06

"Oikeasti onnellisuuteen ihminen tarvitse todella vähän. Kodin, ruokaa ja riittävän toimeentulon. Tasainen parisuhde jossa ei ole väkivältaa tai päihdeongelmia on jo loistava."

Ongelma on siinä, että aloittaja ei ole onnellinen. Hänellä on työuupumusta/ uupumusta muista syistä ja tuskin hän on päätynyt lukemaan selfhelp oppaita, jos kaikki olisi erityisen hyvin.

Totta kai onnellisuus löytyy ihan jo kotoakin, mutta kyllä useimmat ihmiset kaipaavat elämäänsä muutakin kuin kodin ja äidin roolin. Niitä kutsutaan esimerkiksi harrastuksiksi ja niitä on tehty kautta aikojen, ei se ole mikään nykyajan hömpötys. Ei harrastusten tarvitse olla mitään ihmeellistä, se voi olla vaikka käsitöiden tekemistä (erittäin perinteinen harrastus), lukeminen, musiikin kuuntelu tms. Mutta jotain ns. omaa mistä saa mielihyvää.

on jopa vähän vaarallista rakentaa oma onnellisuus vain puolison, kodin ja lasten varaan. Lapset tulevat lähtemään kotoa halusi tai ei ja puolisokin voi aina jättää. Harrastukset ja omat mielenkiinnon kohteet eivät koskaan lähde ihmisestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.8.26 12:27:27

Selfhelp-oppaissa maalaillaan mielestäni turhan usein isoja unelmia ja pidetään elämää jotenkin keskeneräisenä, vaikka unelmien ei tarvitse olla isoja eikä elämän tähytä kohti jotain suurempaa.

Joku antoikin edellä hyvän vinkin: "Millaisista asioista nautit lapsen tai nuorena, voisiko iloa löytyä näihin asioihin palaamisesta?"

Omalla kohdalla lapsuuden ja nuoruuden onnen hetkiin ovat kuuluneet mm. kirjat, luonnossa liikkuminen, piirtäminen, läheisten kanssa jaetut hetket ja koirat. Itse olen löytänyt onnen palaamalla näihin asioihin nyt, kun on taas aikaa arjen suorittamisen sijaan.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   18.8.26 14:21:02

Itsekin olen nelikymppinen mutta minulla ei ole lapsia. Mietin itsekin aina välillä, että ei minulla ole mitään unelmia. En ylipäänsä osaa suunnitella elämää kuin ehkä pisimmillään puolen vuoden päähän. Minulla on harrastuksia, joista saan jonkin verran mielihyvää mutta samalla tuntuu että haluaisin jonkin täysin uuden harrastuksen tai mielenkiinnon kohteen eikä aina näitä samoja vuodesta toiseen.

Ainut asia mistä olen koskaan haaveillut on parisuhde. Olen hiljattain eronnut ja olen vieläkin kiinni eksässä. Voi olla että menee pitkään ennen kuin pystyn ihastumaan uudelleen.

Se mitä nyt olen eron jälkeen pikkuhiljaa tehnyt omaksi ilokseni on että olen sisustanut kämppää pienimuotoisesti uudelleen. Se on ollut ihan kivaa vaikken ole edes mikään sisustajatyyppinen ihminen.

Lähettäjä: Kop 
Päivämäärä:   18.8.26 17:14:25

Ootkohan nyt vaan meditoinu ja kuunnellut liikaa.. unohtanut hyvät hetket arjessa, perhe, kauniit auringonlaskut, hyvä ruoka, katto pään päällä jne..