|
Lähettäjä: N
Päivämäärä: 12.8.26 00:06:42
"Perusfysiikan mukaan lattia ei ole niin kylmä, että siihen tiivistyisi kosteutta, jos alapohja on kunnolla eristetty vaan yhtä lämmin kuin se huone."
-On siinä lattiarakenteessa käytännössä aika paljon lämmitettävää huoneilmalle. Normaali sisälämpötila ei ole yhtä korkea, kuin suihkun aikana lämpimän veden ja vesihöyryn lämmittämä ilma. Tällöin pinnat kostuu pitkään suihkun jälkeen ennen kuin alkaavat kuivua.
"Jos ulkoa virtaa tarpeeksi sitä lämmintä ilmaa kylppäriin, lämpiää se siihen ulkoilman lämpöön, kosteus on sama sisällä ja ulkona tässä tapauksessa."
-Ilmanvaihtoa ei ole mitoitettu tasaamaan ulko- ja sisätilan välistä lämpötilaeroa, koska on äärimmäisen harvinaista, että sisätilat halutaan juuri ulkoilman lämpötilaan. Ja vaikka lämpötila saataisiin linjaan, niin siellä sisällä kylpyhuoneessa roiskitaan kaikki pinnat märäksi tilan normaalissa käytössä. Tismalleen samassa lämpötilassa oleva ilma kuivattaa kovin hitaasti.
Kylmien kylppärien kanssa on aikoinaan pärjätty, kun peseytymiskulttuuri on ollut hyvin toisenlainen kuin nykyään. On melkoinen ero siinä, suihkutellaanko kerran viikossa vai kerran päivässä. Viikossa kuivahtaa huonompikin kylppäri, päivittäisessä kosteusrasituksessa kuivumaan ehtiminen vaatii enemmän. Ja aikanaan pääasiallinen peseytyminen on tapahtunut erillisessä saunatilassa, ei asunnon kylppärissä. Vanhoissa taloissa pyykin kuivaaminenkin asunnossa on usein kielletty alkuperäisissä järjestyssäännöissä, koska jo se on ollut liiallinen kosteusrasitus asuintiloille. Nykyinen "normaalikäyttö" on todella kuormittavaa kosteusteknisesti.
|