|
Lähettäjä: Jeanne
Päivämäärä: 8.8.26 14:18:43
Ollaan vuosien aikana ystävystytty yhden työkaverin kanssa. Ensin juteltiin vain työasioista mutta oltiin samalla aaltopituudella ja huumorintajukin oli samanlainen, joten jutut alkoivat laajeta myös muihin kuin työasioihin.
Yleensä juttu kulkee edelleen hyvin, mutta välillä työkaveri heittää ihmeellisiä kommentteja. Tuntuu, ettei arvosta osaamistani ollenkaan ja kritisoi tekemisiäni ja tekemättä jättämisiäni. Itse olen aina tsempannut, tukenut ja auttanut häntä kun hänellä on ollut vaikeita tilanteita ja neuvonut jos olen todennut, että voisi toimia jotenkin toisin sen sijaan että olisin vain kritisoinut että miksi teet noin tms. Mennyt vähän siihen että hän kalastelee kehuja ja vastavuoroisesti kritisoi mua.
Jokin aika sitten sai mulle mielestäni turhasta asiasta tyyliin raivarit ja tuo on jäänyt vaivaamaan. Työkaveri on taas sellainen että ei menneitä mieti vaan tuon jälkeen oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Miten ihmeessä on päädytty tähän tilanteeseen? Työkaveruudesta kaveruuden/ystävyyden kautta siirryttiinkin tähän että mua voi kohdella vähän niin kuin miten sattuu. Tai mun mielestä kaveruuteen ei kuulu tuollainen toisen kritisointi ja lyttääminen vaan pitäisi hyväksyä toinen sellaisena kuin hän on ja ennemminkin tsempata ja tukea tarvittaessa. Toki asioista voi sanoa ja keskustella mutta jos haluaa jotain arvostella tms niin senkin voi tehdä rakentavasti.
Nyt ei olla lomien takia oltu hetkeen yhteydessä mutta pian on lomat ohi ja edessä paluu arkeen. Ei kai tässä auta muu kuin ottaa etäisyyttä ja palata työkaveruuteen. Jotenkin tylsää koska meillä oli tosi hauskaa ja keskustelumme piristivät päivää. Mikä pettymys, että tässä kävi näin.
|