|
Lähettäjä: Vain mielipahaa
Päivämäärä: 8.8.26 14:12:45
Anopin luona on aina ollut hankalaa kyläillä ja kun emme kyläile loukkaantuu. Päivä pitää sopia paljon etukäteen, mutta haluaa itse päättää lopullisesti samana päivänä jaksaako vieraita vai ei. Töiden jälkeen heti ei onnistu, kun haluaa levätä työpäivän päälle.Etenkin silloin kun lapset olivat pieniä tämä oli hankalaa. Herätys oli arkisin 6.30 ja anopille olisi saanut mennä aikaisintaan klo 19-20 välillä. Viikonloppuisin haluaa levätä eli silloin ei voi kyläillä. Tätä samaa on ollut koko 15 vuotta, kun olen anopin tuntenut eli ei ole kyse mistään tilapäisestä väsymyksestä.
On halunnut ottaa lapsemme yhdeksi yöksi kesälomallaan yökylään ja tästäkin muodostuu aina ihan kamala show ja harvoin toteutuu. Viime kesänä asia jäi, kun anoppi mainitsi pääsiäisenä miten pitää kesäloman ja hän palasi asiaan syyllistävästi, kun hänen kesälomansa oli loppu. Oli meidän syy kun emme olleet muistaneet hänen kesälomansa olevan jo kesäkuussa ja kysyneet koska lapset voivat tulla yöksi. Tänä kesänä olimme enemmän valppaina, mutta anopilla oli joka viikolle jotain ettei voinut ottaa lapsia yökylään. Yhdellä viikolla oli labra (noin 1 km hänen kotoaan), yhdellä viikolla näki siskoaan joka asuu samassa kaupungissa, ehkä noin 500 metrin päässä. Yhden viikon halusi käyttää suursiivoukseen ja sitä seuraavan viikon lepäämiseen. Eli mikään näistä neljästä anopin lomaviikosta ei käynyt lasten yökyläilemiseen, koska ei halua kahta hänen mukaansa rasittavaa ohjelmaa samalle viikolle. Kuitenkin tämä kääntyi niin, että oli valittanut sukulaisilleen, kuinka tänäkään kesänä lapset eivät voi tulla hänen luokseen yökylään, kun minä ja mieheni emme osaa sopia asioita. Ainoa mitä olen sanonut, on, ettå meillä on varattuna kolmen yön reissu anopin yhdelle lomaviikolle (sille jonka halusi muutenkin käyttää siivoamiseen ennen kuin tiesi reissustamme) joten ne päivät eivät sopineet.
Pännii, kun etenkin minusta tehdään miehen sukulaisten silmissä se ilkeä miniä joka ei halua kyläillä anopilla tai anna lapsia sinne yökylään. Olemme huomattavasti enemmän tekemisissä miehen muiden sukulaisten kanssa joten heiltä aina kuulee kuinka anoppi soittelee ja valittaa vääristellen tilannetta. Eipä tänne valittaminen mitään auta, mutta miten voi joku ihminen olla noin hankala ja sitten kokee, että on muiden vika kun näkemiset ei onnistu. Me olemme aika joustavia ja sopii lyhyelläkin varoitusajalla. Mutta kuka lähtee kyläilemään päiväkoti-ikäisten lasten kanssa iltapala aikaan jos seuraavana päivänä on päiväkotia ja töitä. Tai emme todellakaan pistä kalenteriin ylös anopin lomaa ja ole sopimatta yhtään mitään sille neljälle viikolle jos anoppi sittenkin haluaisi lapsen yökylään. Oman äitini kanssa on niin paljon mutkattomampaa sopia asioita. Saattaa kysyä edellisenä päivänä voiko hakea lapset aikaisemmin päiväkodista niin kävisivät uimassa, kun on kiva ilma tai voiko lapset tulla viikonloppuna yökylään, kun siskonikin lapset tulevat ja heillä on aina kivat leikit yhdessä. Samoin minä voin kysyä voiko olla lasten kanssa jonain päivänä jos meillä on menoa tai töitä pidempään. Äitini sanoo heti sopiiko vai ei eikä
”katsellaan sitten sinä kyseisenä päivänä sopiiko”.
|