|
Lähettäjä: joku muu
Päivämäärä: 6.8.26 19:39:10
Mikähän olisi tarpeeksi jämäkkä,mutta ystävällinen vastaus,joka ei rikkoisi välejä..?
Elo olen muutamia kuukausia sitten eronnut nainen. Minun lisäkseni perheeseen kuuluu teini-ikäiset lapset ja eläimiä. Asumme maalla,ja haasteita aika ajoin tulee autoon,mopoon,mönkköriin yms. Eli joudun aika-ajoin kysymään vähintäänkin neuvoa.
Ex miehen jälkeen toipumisprosessi on täysin kesken. Vastakkainen sukupuoli ei kiinnosta sitten yhtään.
Kuitenkin olen tilanteessa jossa juuri sellainen ihminen,jonka tietotaito on sellaista luokkaa,että on kullan arvoista.
Ikäväksi tilanteen tekee,hänen suht suoraan esitetty halu ehkä sillointällöin olla tekemisissä "siinä merkityksessä" Tai en ainakaan osannut päiväkahvi ehdotusta muuksi lukea.
En halua,enkä ole valmis edes harkitsemaan,mutta kyseessä on sellainen henkilöjonka apu on tietyissä tilanteissa lähes korvaamaton.
Ihan aina tähän mennessä olen maksanut korjaukset hänen pyytämänsä summan välittömästi.
Mutta nyt kuultuaan minun jääneen yksin,on lähestynyt.
Ekä sekään tietysti väärinkään ole,mutta nyt ihan muutaman päivän sisällä olen nähnyt hänet kotini lähellä,ja me asumme syrjässä.
Miten tästä suoriutua kuivin jaloin. En pyytänyt enkä halunnut mitään tällaista!
|