Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 10:44:03

Suunnitellaan miehen kanssa naimisiin menoa ja aloin miettimään sukunimen vaihtoa. En haluaisi vaihtaa nimeä, sillä koen sukunimeni olevan iso osa identiteettiäni. Mieskään ei aio vaihtaa nimeään, mutta ei vaadi minuakaan vaihtamaan. Toiveissa olisi tulevaisuudessa lapsi, joka on tällä hetkellä ainoa syy miksi mietin nimen vaihtamista. Haluaisin että olisimme kaikki samalla tai ainakin osittain samalla nimellä. Tai että lapsi olisi minun nimellä, mutta siitä mies ei innostunut :D

Miehen nimi on melko yleinen, lyhyt luontoaiheinen nimi. Samannimisiä on Suomessa tällä hetkellä 8500. Minun nimeni on vähän pidempi -nen loppuinen, eikä se oikeastaan tarkoita mitään. Meitä on tällä hetkellä 1700. Yhdistelmänimi olisi ehkä mahdollinen. Yhdistelmä ei kuulosta kamalalta, mutta ei erityisen hyvältäkään.

Muutitteko te nimenne naimisiin menon yhteydessä? Millä nimellä teidän lapset on? Haittaako teitä, jos lapset ja mies ovat eri nimellä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.8.26 10:44:59

Kuuluu ottaa miehen nimi.

Lähettäjä: Romy 
Päivämäärä:   4.8.26 10:49:00

Nainen otta miehen nimen.

Lähettäjä: Pp 
Päivämäärä:   4.8.26 10:57:14

Et ota ja lapsi saa automaattisesti äidin nimen. Antaa mukavaa muutospainetta miehelle. Se on jännä miten miehen ei koskaan tarvitse kokea aktiivista painetta asioissa.

Tulet huomaamaan ettei nimiasiassa loppupeleissä näy arjessa juurikaan joten miksi vaihtaa?

Lähettäjä: Weirdo 
Päivämäärä:   4.8.26 11:00:18

Pidin oman nimen ja mies sanoi että mahdolliset lapset saavat myös ottaa mun nimen. Hän ei vaihtanut, lähinnä koska se on melkoinen sirkus, kun pitää vaihtaa kaikki kortit jne

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   4.8.26 11:00:51

En halunnut vaihtaa omaa ei niin yleistä nimeäni yhteen suomen yleisimpiin nimiin. Ja myös se että koen oman sukunimeni olevan osa identiteettiäni.
Toki näin kymmenen vuotta naimisissa olleena edelleenkin tulee jopa sukulaisille yllätyksenä että olemme naimisissa.

Lapsia ei ole, enkä olisi tiennyt kummalle nimelle sellaiset edes laittaisi. Aika usein vastaavissa tapauksissa taitaa lapset olla isän nimellä.

Lähettäjä: Melli 
Päivämäärä:   4.8.26 11:02:36

Et ota ja lapsi saa automaattisesti äidin nimen. Antaa mukavaa muutospainetta miehelle. Se on jännä miten miehen ei koskaan tarvitse kokea aktiivista painetta asioissa.

Tulet huomaamaan ettei nimiasiassa loppupeleissä näy arjessa juurikaan joten miksi vaihtaa?

Juuri näin!

Lähettäjä: Ennea 
Päivämäärä:   4.8.26 11:04:33

On kuitenkin aika yleisiä nimiä molemmat eli sinällään sama. Minä en nimeäni vaihtaisi kun meitä on reilusti alle sata, miehen nimellä rapiat pari sataa.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   4.8.26 11:07:11

Meillä sekä miehellä, että tietysti lapsilla minun sukunimi. Minun harvinainen, keskimäärin 20 samannimistä, miehen tusinanimi.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   4.8.26 11:07:25

Kyllä minä aion ottaa mieheni sukunimen, sitten kun menemme naimisiin.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   4.8.26 11:13:06

Otin miehen sukunimen, mikä on aika yleinen. Vanhaa nimeäni on alle 40 hlö, enkä halunnut kuulua tähän joukkoon.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   4.8.26 11:17:55

En vaihtanut, liikaa vaivaa nimenvaihto rumbassa. En kokenut että vaihdon hyödyt olisi olleet isompia kuin haitat. Ja nimen voi toki vaihtaa myöhemminkin jos alkaa siltä tuntumaan. Meillä on kaksi lasta, molemmilla isänsä sukunimi. Se kyllä lähinnä koska asutaan ulkomailla, kivempi lapsilla olla paikallinen nimi. Nimi on vielä sellainen että on helppo Suomessakin joten käytännöllisyys puhtaasti ajoi tähän. Täällä on tosi joiltain osin tosi vainhoillista, muutaman kerran on saanut selitellä nimiasioita kun täällä automaatti oletus on että naimisissa ollessa on sama nimi

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 11:20:58

En todellakaan vaihtanut omaa nimeäni miehen nimeen, en ollenkaan. Ei mies siitä innostunut, mutta eipähän ollut hänen päätöksensä. Hän olisi saanut toki vaihtaa halutessaan nimensä. Ollaan oltu 22 v naimisissa, eikä kertaakaan ole harmittanut oman nimen pitäminen.

Yhdysnimi olisi ollut aivan teennäinen nen-nen -nimi, enkä muutoinkaan pidä yhdysnimistä. Niistä valitettavasti paistaa sellainen epävarmuus, ettei haluttu vaihtaa nimeä, mutta tehtiin sitten kömpelö kompromissi.

Lapsi on isän nimellä.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   4.8.26 11:25:53

Minulla on sama pohdinta edessä. Oma sukunimeni on yleinen, miehen harvinainen. En haluaisi vaihtaa omaa nimeäni, mutta toisaalta haluaisin, että mahdolliset lapset saavat harvinaisemman sukunimen. En kyllä usko, että minua oikeastaan edes häiritsisi olla eri sukunimellä kuin he, mutta sitä on vaikea kuvitella nyt, kun lapsia ei vielä ole (eikä välttämättä edes tule, olemme jo kolmenkympin puolivälissä).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 11:26:28

Pidin naimisiin mennessä oman sukunimeni ja lapsellamme on minun sukunimeni. Meillä molemmilla on tavalliset sukunimet. Mies on on perheestä sitten se, jolla on eri sukunimi.

Lähettäjä: SOS 
Päivämäärä:   4.8.26 11:29:56

Pidin oman nimeni, se oli miehelle ok. Olen ollut jo kertaalleen naimisissa ja silloin vaihdoin nimen, eron tullen vaihdoin tyttönimeni takaisin. Lapseni on isän nimellä, nyt uudelleen avioituessa asui jo omillaan. Näin aikuisempana koen vahvemmin että sukunimeni on osa minua ja toisaalta nyt myös asumme synnyinkodissani, jotenkin tuntui hyvältä pitää oma nimi. Yhdistelmänimestäkin keskusteltiin, mutta se ei sopinut kummankaan suuhun. Mietittiin myös ottaisiko mies minun nimeni, mutta se jäi kuitenkin toteuttamatta.

Lähettäjä: Lakimuutos 
Päivämäärä:   4.8.26 11:36:44

Eikö sukunimilaki muuttunut pari vuotta sitten niin, että lapselle voi antaa yhdistelmänimen?

Kari Kosken ja Veera Virran lapsi voi olla Purjopetteri Koski-Virta tai Purjopetteri Virta-Koski. Nuoremmat sisarukset sitten saavat automaattisesti saman sukunimen kuin esikoisella.

Lähettäjä: Paraneeko? 
Päivämäärä:   4.8.26 11:39:08

Koska sulla on monta vaihtoehtoa niin valitse niistä yksi.
Mikä teidän mielestänne on paras vaihtoehto riippuu täysin jostain muusta seikoista kuin siitä miksi minulla ja lapsillani on miehen sukunimi.
Naimisiinkaan ei ole nykyisin mikään välttämättömyys mennä.

Lähettäjä: äm 
Päivämäärä:   4.8.26 11:41:32

En vaihtanut. Minulla on jo sukunimi, en tarvitse uutta.

Lapsia ei ole, eikä tule. Siskollani ja miehellään on eri sukunimet ja heidän lapsensa ovat äidin sukunimellä.

Lähettäjä: Tiitu 
Päivämäärä:   4.8.26 11:50:02

En vaihtanut. Vanhanaikaista ajattelua, että nimi pitäisi vaihtaa.

Lähettäjä: Sweet 
Päivämäärä:   4.8.26 11:52:08

Mä en vaihtanut nimeä, oma nimi on ihmisoikeus! Ja ihan hyvä perhe meillä silti on vaikka olenkin ’eriniminen’ kuin mies ja lapset!

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   4.8.26 12:02:28

Lapsilla miehen sukunimi ja itse otan yhdistelmänimen. En ole ihan tyytyväinen siihen, mutta miehen sukunimi on kiva ja harvinainen, alle 30 suomessa.

Lähettäjä: Miksi 
Päivämäärä:   4.8.26 12:06:44

Mua ihmetyttää tämä "koko perheellä sama nimi" 2026 vuonna. Ymmärrän entisajan ja esim. vanhoillisissa maissa asujat.

Mutta miten tuo helpottaa elämää tai missä tulee tilanne, että koko perheen sama sukunimi on jotenkin eduksi tai siihen kukaan ulkopuolinen mitään huomiota kiinnittäisi? Mä en nyt keksi mitään tilannetta. Onko se enemmän vain joku tunnejuttu, että me ollaan "virtaset"? Mutta pessimistinä se, että hyvin moni lapsiperhe kokee eron ja useimmiten se äiti ottaa takaisin tyttönimensä.

Ihan siis jokainen tyylillään. Haluisin vain tietää miksi se yksi sukunimi on niin tärkeätä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 12:22:24

Vaihdoin miehen nimeen. Entinen sukunimikin oli ihan kiva synnyinpaikkakunnalla asuessa. Nykyiselle paikkakunnalle aikoinaan muutettuani huomasin tulevani toistuvasti väkisin liitettyä paikalliseen, saman nimiseen ja runsaslukuiseen sukuun. Ei minulla ollut heihin minkäänlaista sukulaisuussuhdetta mutta aina oletettiin ja kyseltiin että kenenkäs heistä tytär olen.

Miehen nimi on kiva ja harvinainen joten mikäpä siihen vaihtaessa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   4.8.26 12:30:51

Lapsi äidin nimellä automaattisesti ellet omalla allekirjoituksellasi suostu laittamaan lasta isän nimellä.

Isä ottakoot yhdistelmänimen teidän tapauksessa.

Rumempaan nimeen en vaihtaisi koskaan. Mulla oli ruma sukunimi itsellä, niin otin miehen nimen. Muuten olisin pitänyt omani.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   4.8.26 12:31:58

"LähettäjäWeirdo

Päivämäärä4.8.26 11:00:18

Pidin oman nimen ja mies sanoi että mahdolliset lapset saavat myös ottaa mun nimen. Hän ei vaihtanut, lähinnä koska se on melkoinen sirkus, kun pitää vaihtaa kaikki kortit jne"

Kumma ettei se ole mikään sirkus naisen nöin tehdessä, pikkujuttu joka ei vaijuta mihinkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 12:58:24

Jos tykkäät omasta sukunimestäsi enemmän niin älä vaihda. Se ei vähennä mitenkään naimisissaolemista. Tiedän useita jotka eivät ole ottaneet miehen sukunimeä eri syistä.

Lähettäjä: HH 
Päivämäärä:   4.8.26 13:23:30

Älä vaihda, jos et itse halua. Lapsi saa tosiaan oletuksena äidin sukunimen, ja jos hänelle halutaankin isän nimi, pitää molempien huoltajien se hyväksyä. Vaihtoehtoina on myös yhdistelmänimi viivalla tai ilman.

Olen itse kolmekymppinen, enkä ole koskaan kokenut minkäänlaista haittaa siitä, että naimisissa olevilla vanhemmillani on eri sukunimet ja minulla sama kuin äidilläni. Jatkoin samaa omien lapsien kohdalla, eli menimme miehen kanssa naimisiin ennen lapsia, pidettiin omat nimet, lapset minun nimellä.

Lähettäjä: n 
Päivämäärä:   4.8.26 13:25:08

"Oli miehelle ok", että pidit omasi. Miksi se olisi miehelle "ei ok"?

Siis ymmärrän, että mahdollisten lasten sukunimistä keskustellaan ja päätetään yhdessä. Mutta miten yhä edelleen koetaan, että mieheltä pitäisi saada jokin hyväksyntä oman sukunimen pitämiselle ja toki myös toistepäin, joka kuitenkin harvinaisempaa.

Lähettäjä: Onko väliä 
Päivämäärä:   4.8.26 13:38:09

Meidän suvussa on ihan tapana, että nainen pitää oman nimensä naimisiin menessä. Lasten nimet sitten vaihtelevat perhekunnittain, meidän perheessä lapset isän nimellä ja itsekin olen isän nimellä. Mutta löytyy useampi sukulaisperhe, joissa lapset ovat äidin sukunimellä. Tehkää miten parhaaksi tuntuu. Itse en näe ongelmaa siinä, että on kaksi eri sukunimeä.

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   4.8.26 13:53:17

Minä otin miehen nimen ja päätös oli helppo, sillä inhosin tyttönimeäni ja olin vain helpottunut päästessäni siitä eroon. Minusta on myös mukavaa, että olemme kaikki samalla nimellä.

Lähettäjä: Kukko 
Päivämäärä:   4.8.26 13:57:58

Lähettäjä: Melli
Päivämäärä: 4.8.26 11:02:36

Et ota ja lapsi saa automaattisesti äidin nimen. Antaa mukavaa muutospainetta miehelle. Se on jännä miten miehen ei koskaan tarvitse kokea aktiivista painetta asioissa.

Tulet huomaamaan ettei nimiasiassa loppupeleissä näy arjessa juurikaan joten miksi vaihtaa?

Juuri näin!

Todellakin! Tänä päivänähän meillä on jo tieteellistä faktaa siitä, että perimä siirtyy äidiltä eteenpäin <3

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.8.26 14:18:04

Mies otti minun nimeni.

Lähettäjä: Juup 
Päivämäärä:   4.8.26 14:19:49

Otin miehen nimen ja lapset tietysti myös samalla nimellä. Ihan siksi, että on kaunis nimi ja harvinainen (reilu 10). Jos joskus ero tulisi, niin pidän tämän nimen :D
Mutta jokainen tekee nimensä kanssa ihan niinkuin itse haluaa.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   4.8.26 14:24:06

Pidin omani ja lapsi sai automaattisesti mun nimen. Mies otti reilu 10v avioliiton jälkeen mun nimen sitten lopulta.

Mies ei pysty sun lapsesi nimeä päsmäröimään joten synnärillä kaikessa hiljaisuudessa hoidat asian ja ilmoitat DVV:hen nettipalvelussa sen nimen heti kun saat sotun.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   4.8.26 14:31:46

Se on vähän kumma juttu, että jos mies ei tykkää vaihtaa omaansa ja haluaa kuitenkin lapsen sukunimelleen ilman että kantaa ja synnyttää sitä lasta, niin naisen on myönnyttävä, mutta naiselta on ihan ok vaatia, että naisen pitäisi vaihtaa sukunimi tai sitten hyväksyttävä se, että lapsi on isän sukunimellä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 14:35:10

Minä vaihdoin sukunimen. Mies sanoi jo heti alussa, että hän haluaa yhteisen nimen koko perheelle. Hän ei halunnut yhdistelmänimiä myöskään perheeseen. Hän ei halunnut tinkiä tästä. Mutta minä sain sitten päättää sukunimen, hän oli valmis ottamaan minun sukunimen, pitämään omansa ja minä otan hänen tai että molemmat vaihdetaan nimeä haluaamaani sukunimeen. En erityisemmin pitänyt omasta sukunimestäni, halusin siis vaihtaa ja miehellä on kaunis sukunimi, joten päätös oli helppo.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   4.8.26 14:43:19

” Mutta miten tuo helpottaa elämää tai missä tulee tilanne, että koko perheen sama sukunimi on jotenkin eduksi tai siihen kukaan ulkopuolinen mitään huomiota kiinnittäisi? Mä en nyt keksi mitään tilannetta.”

Ei ole mikään ongelma mutta matkustaessa on joutunut muutamaan kertaan todistamaan että olen lapsen äiti kun sukunimi on eri. Nämä siis silloin kun on matkustettu ilman miestä. Lapsen syntymätodistus kulkee aina matkassa ja tosiaan muutaman kerran on sitä tarvittukin.

Miehen turvatarkastukseen piti erikseen perustella miksi minulla on eri nimi vaikka ollaan aviossa. Taloa ostaessa piti erikseen korjata papereihin minun nimi kun lakimiehet olivat vaan olettaneet että meillä on sama nimi ja kyselivät nimenvaihtopapereita kun heidän olettama ja passin nimi ei ollut sama. Lopulta sai läpi että se passin nimi on se ihan oikea nimi, heidän olettamansa väärä. Ja asutaan siis Englannissa eli ei missään super vanhoillisessa maassa.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   4.8.26 15:08:57

Tee kompromissi ja ota molemmat nimet ja lapset sitten isän nimellä niin kaikilla ainakin melkein sama nimi .

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   4.8.26 15:17:09

Pidin oman nimen enkä olisi edes mennyt naimisiin sellaisen kivikaudelta olevan kanssa, joka kokee naisen omaisuutenaan. Lapset minun nimellä. Nyt mieskin suunnittelee ottavansa minun sukunimeni.

Lapset äidin sukunimellä on myös biologisesti oikea vaihtoehto, koska jälkikasvu saa mtDNA:n pelkästään äidiltään minkä ansiosta on oikeasti mahdollista seurata vain äitilinjoja (ja X-kromosomissa on monin verroin enemmän biologista dataa kuin Y-kromosomissa, joka on vähitellen tuhoutumassa/rapautumassa). Isälinjan seuraaminen luotettavasti onnistuu about kolmen sukupolven päähän. :)

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   4.8.26 15:35:40

Lähettäjä: Paraneeko?
Päivämäärä: 4.8.26 11:39:08

"Naimisiinkaan ei ole nykyisin mikään välttämättömyys mennä."

Vastaus : Jos olet kihloissa, etkä mene naimisiin, olet teinikihloissa. Näin sain kuulla täällä kanssakirjoittajilta, kun saivat tietää, että olen kihloissa, mutta en ole mennyt vieläkään naimisiin. Eli tämäkin on tavallaan ristiriitainen lause.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.8.26 15:42:44

Lapsen sukunimi tulee aina äidiltä, jos ei erikseen muuta sovita. Minulle on ollut aina itsestään selvää, että olisin pitänyt oman sukunimeni, jos olisin mennyt naimisiin.
Mitä väliä sillä on, onko naimisiin mennessä yhteinen nimi, kun eron jälkeen uusperheessä voi kuitenkin olla kaikilla viidellä perheenjäsenellä eri nimi? Sellaisiakin perheitä olen tavannut. Ai niin, tehän ette koskaan eroa.

Lähettäjä: Lite 
Päivämäärä:   4.8.26 15:52:19

Ei missään nimessä miehen sukunimeä, ellet erityisesti jostain syystä halua (esim. oma sukunimesi ei sinua miellyttäisi). Miehen sukunimen ottaminen on jäänne ajalta, jolloin naisesta tuli miehen omaisuutta avioliiton myötä. Lapsi saa aikanaan sinun sukunimesi, koska sinä kannat lasta 9 kk ja sen jälkeen synnytät sen.

Lähettäjä: !! 
Päivämäärä:   4.8.26 15:53:46

En vaihtanut sukunimeä naimisiin mennessä. Lapset on isänsä nimellä. Oma sukunimi tuntui omalta eikä minua haittaa, että minulla ei ole sama nimi kuin lapsilla. Myös oma äitini on pitänyt tyttönimensä naimisiin mennessä ja minulla on isäni sukunimi eli eri kuin äidilläni. En ole kokenut tyttärenä enkä äitinä tästä järjestelystä mitään haittaa.

Lähettäjä: ffp 
Päivämäärä:   4.8.26 15:58:41

Ite jos menisin naimisiin pitäisin omani, koska pidän siitä ja ei ole niin yleinen(ja tämä ois poikaystävälle ok.) Ja lapsi jos saadaan, niin sen sukunimi on puolison, se on mulle Ok.
Ei aina mee niin, että lapsi saa äidin sukunimen, esim mulla on isän sukunimi, samoin sisaruksista osalla.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   4.8.26 16:27:52

En vaihtanut nimeäni. Enkä aio jatkossakaan vaihtaa, pidän sukunimestäni kovasti ja se on harvinainenkin, niin miksipä vaihtamaan.

Lähettäjä: ii 
Päivämäärä:   4.8.26 16:30:21

Menin naimisiin kun olin jo reilusti päälle 30 ja olisi tuntunut hassulta vaihtaa nimeä, joka kuitenkin osa identiteettiä. Miehellä on myös hyvin yleinen sukunimi (lähes 10 000), itselläni ei (alle 400). Toisaalta itselleni asia ei ole siinä mielessä merkityksellinen että emme ole suvun kesken läheisiä, joten jos miehelle olisi ollut tärkeää että otan hänen nimensä, olisin varmaan siihen suostunut. Sama koskee lapsia, jos niitä olisi tullut.

Ihan mahtavaa, että nykyään saa itse valita itselleen sopivan vaihtoehdon.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   4.8.26 16:35:57

Ihanko tosi XD sehän se poibtti nimenomaan on, että ihan turhan usein se lapsi on isän nimellä, koska miehen herkkä ego, eikä naisen nimellä, joka sen lapsen teki ja kasvatti.

"Ei aina mee niin, että lapsi saa äidin sukunimen, esim mulla on isän sukunimi, samoin sisaruksista osalla."

Lähettäjä: Xvb 
Päivämäärä:   4.8.26 16:38:40

Tuo nimenvaihtojuttuhan on Suomen paskimman hallituksen peruja. Siis sen saman, joka veljeili natsien kanssa. Jos haluatte tukea natsimenneisyyttä niin ottakaa vaan jonkun toisen nimi. Suurimmassa osassa maailmaa sitä ei tehdä.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   4.8.26 17:13:06

Lähettäjä: Xvb
Päivämäärä: 4.8.26 16:38:40

"Tuo nimenvaihtojuttuhan on Suomen paskimman hallituksen peruja. Siis sen saman, joka veljeili natsien kanssa. Jos haluatte tukea natsimenneisyyttä niin ottakaa vaan jonkun toisen nimi. Suurimmassa osassa maailmaa sitä ei tehdä."

Vastaus : Miksi sekoitat jotkut natsit tähän? Mitä minä olen kuullut, niin on yleistä, että kun mies ja nainen menee naimisiin, niin nainen ottaa miehen sukunimen. Taas harva mies ottaa naisen sukunimen (eräs ystäväni mies, otti naisen sukunimen, kun naimisiin menivät). Tähän ei siis mitkään natsit liity, jos nainen ottaa miehen sukunimen naimisiin mentäessä taikka toisinpäin.

Lähettäjä: Gii 
Päivämäärä:   4.8.26 17:52:47

Pidin oman sukunimeni. Minulla harvinainen sukunimi, n. 100 kpl elossa tällä hetkellä.

Siskoni otti väliviiva-yhdistelmänimen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.8.26 17:54:18

Vain aisuri ottaa naisen sukunimen.

Lähettäjä: jinm 
Päivämäärä:   4.8.26 17:56:40

"Kuuluu ottaa miehen nimi."
ja niin saatiin terkut 1800-luvulta!

Miten voi olla näin ajattelevia ihmisiä vielä 2026. LOL!
Tietenkin nainen pitää oman nimensä, en tunne yhtään joka ei olisi pitänyt.
Lapset voi olla sitten kumman nimisiä vaan, tai yhdistelmänimisiä.

Tulkaa nyt 2000-luvulle sieltä kaikki juntit ja lestadiolaiset tai mitä nyt oottekin!

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   4.8.26 18:06:18

Minä otin aikanaan miehen nimen, koska oma sukunimeni oli tylsä nen-päättyvä, josta kouluaikana väännettiin typeriä sananmuunnoksia etunimeni kanssa. Miehen nimi huomattavasti harvinaisempi. Jos olisi ollut toisinpäin, olisin pitänyt oman nimeni. Siinä tapauksessa lapset olisivat luonnollisesti saaneet minun nimeni, en näe mitään logiikkaa siinä, että molempien pitäessä omat nimensä lapset saisivat miehen sukunimen.

Tyttäreni meni naimisiin viime kesänä ja hänen miehensä otti tyttäreni sukunimen.

Lähettäjä: mi 
Päivämäärä:   4.8.26 18:26:27

Joskus, jos menen naimisiin, pidän oman sukunimen. Lapsi saisi isänsä sukunimen.
Tunnen muutamia, jotka on ottaneet miehensä sukunimen(samoin lapsille tullut) ja myös niitä jotka ei ole ottaneet miehensä sukunimeä(ja lapsilla joko isän sukunimi tai äidin.)
Ja meidän suvussa on myös tehty niin, että vaimo otti miehensä sukunimen, samoin lapset sai sen, mutta sitten monen vuoden päästä vaihtoivat vaimon sukunimeen(koska miehen sukunimi oli vaikea kirjoittaa, myös koulussa opettajat kirjoittivat väärin, sekä sukulaisista osa.)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.8.26 18:29:26

Tietenkin lapset saa isänsä sukunimen.

Lähettäjä: Xvb 
Päivämäärä:   4.8.26 18:38:41

"Vastaus : Miksi sekoitat jotkut natsit tähän? Mitä minä olen kuullut, niin on yleistä, että kun mies ja nainen menee naimisiin, niin nainen ottaa miehen sukunimen. Taas harva mies ottaa naisen sukunimen (eräs ystäväni mies, otti naisen sukunimen, kun naimisiin menivät). Tähän ei siis mitkään natsit liity, jos nainen ottaa miehen sukunimen naimisiin mentäessä taikka toisinpäin."

Natsit liittyvät tähän siten, että 1930 sukunimilaki pakotti naiset ottamaan miehen sukunimen. Aiemmin käytäntöä ei Suomessa ollut. Lain keksivät natsit.

Käytäntö on maailmanlaajuisesti harvinainen ja älyttömän typerä.

Lähettäjä: Exg 
Päivämäärä:   4.8.26 18:39:51

Tietenkin lapset saavat äitinsä sukunimen.

Lähettäjä: Ulo 
Päivämäärä:   4.8.26 18:41:52

"LähettäjäMiksi

Päivämäärä4.8.26 12:06:44

Mua ihmetyttää tämä "koko perheellä sama nimi" 2026 vuonna. Ymmärrän entisajan ja esim. vanhoillisissa maissa asujat."

Kaikkein huvittavinta on se, ettei vanhoillisissa maissa kyseistä käytäntöä ole ollut koskaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.8.26 18:50:16

>koko perheellä sama nimi

Se on loogista.

Lähettäjä: Wxf 
Päivämäärä:   4.8.26 18:53:08

"Lähettäjä-

Päivämäärä4.8.26 18:50:16

>koko perheellä sama nimi

Se on loogista."

Ei siinä mitään loogista ole. Vai kuvitteletko, että lapset lakkaavat olemasta perhettä, jos menevät naimisiin? Ainoa looginen valinta on pitää oma, syntymässä saatu nimi koko elämänsä.

Lähettäjä: Vehnä 
Päivämäärä:   4.8.26 18:56:29

Juu, ja 1800-luvulla naiset pitivät oman nimensä. Jos sellainen oli, pakollinenhan se oli vasta 1921. Maalla saatettiin olla Jaakonpoikia tai Erkintyttäriä tai käytettiin asuintalon nimeä.

Oma äitini olisi halunnut pitää oman nimensä mutta laki pakotti naisen vaihtamaan 1930-luvusta lähtien. Tämä pakko poistui vasta 1986. Äitini otti yhdistelmänimen eikä mitenkään riemuissaan.

Lähettäjä: ...... 
Päivämäärä:   4.8.26 18:58:37

Asuttiin miehen maatilalla, ja sukunimi oli myös tilan nimi. Halusin tästä syystä ottaa tämän nimen ja halusin sen myös lapselle (joka syntyi ennen häitä). Oma sukunimeni oli hankala lausua yhdessä etunimeni kanssa, eikä kukaan koskaan kuullut nimeäni oikein ensimmäisellä kerralla. Nimi oli myös vähän liiankin uniikki. Etunimeni on myös harvinainen, joten oli kiva, että sukunimi on edes vähän tavallisempi, muttei silti mikään super yleinen. Eron jälkeen olen toistaiseksi pitänyt miehen nimen, koska on mukavaa olla lapsen kanssa samanniminen ja olen ehtinyt tehdä työuraa tällä nimellä. Jossain vaiheessa, ehkä kun lapsi on täysi-ikäinen, vaihdan takaisin tyttönimeen. Kova hommakin siinä on, joten ei kiinnosta nimenvaihto tällä hetkellä. Ja olen nauttinut siitä, että pystyn sanomaan nimeni ja ihmiset kuulevat sen oikein.

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   4.8.26 19:22:58

Joo sukunimethän on Suomessa verrattain uusi juttu. Aatelisilla on Keski-Euroopassakin pitkään jo näitä von ja van-sukunimiä (kertoi mistä paikasta tai suvusta). Suomi oli köyhä maalaisyhteiskunta, jossa oli pitkään vaan tyttäriä ja poikia (Erkinpoika, Kaarinantytär).

Itsellä on tilan nimeen pohjautuva sukunimi, joka on myös melko harvinainen (meitä on pari sataa). Sillä pystyy heti tällä omalla alueella yksilöidä, mistä olen kotoisin ja vakkarikysymys tietysti on, että kenenkäs tyttäriä. Olen jo kohta 40 v. ja miehellä saisi olla tosi hyvä nimi, että tämän vaihtaisin ja yhdistelmänimeä en ottaisi ikinä.

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   4.8.26 19:29:26

Entisvanhaan lapset oli automaattisesti äitinsä nimisiä, kuten nytkin. Jos äiti on ehtinyt ottaa miehensä nimen niin sitten lapset saa sen, tai erikseen pyynnöstä.

En vaihtaisi enää nimeäni. Paitsi sitä olen miettinyt että vaihtaisin äidin tyttönimeen, kun nyt on isän sukunimi. Äitini tyttönimi on erikoinen ja kaunis.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.26 19:29:32

"Ainoa looginen valinta on pitää oma, syntymässä saatu nimi koko elämänsä."

Aika useinhan tuo on isän nimi.

Lähettäjä: Qwe 
Päivämäärä:   4.8.26 19:35:26

Mielenkiintoisia havaintoja muista maista:
Kreikassa on laitonta ottaa miehen nimi naimisiin mentäessä.
Islannissa on patronyymit ja matronyymit.
Latinalaisissa maissa ei nimiä vaihdella, lapset saavat molempien sukunimet.
Aasiassa ei nimiä vaihdella, pl Japani. Filippiinit käyttävät kaksoisnimeä.

Lähettäjä: Cvb 
Päivämäärä:   4.8.26 19:37:00

"Lähettäjä.

Päivämäärä4.8.26 19:29:32

"Ainoa looginen valinta on pitää oma, syntymässä saatu nimi koko elämänsä."

Aika useinhan tuo on isän nimi."

Mitä väliä sillä on? Ainakin se on oman isän nimi, eikä aviomiehen isän nimi. Yhä useammin lapset silti saavat äitinsä sukunimen.

Latinalaisissa maissa on kyllä järkevin käytäntö.

Lähettäjä: Reader 
Päivämäärä:   4.8.26 19:49:48

Vaihdoin nimen aikoinaan kun tuntui että niin "kuului" tehdä. Lapset tietenkin miehen nimellä kun minäkin olen. Jälkeenpäin ajateltuna olisin hyvin voinut pitää oman nimeni mutta nuorempana sitä ei niin ajatellut.

Nyt kun vanhempani ovat kuolleet tuntuu että se oma alkuperäinen sukunimi olisi tärkeä. Ja nyt jos saisin päättää uudelleen niin en menisi naimisiin ollenkaan..

Lähettäjä: Z 
Päivämäärä:   4.8.26 23:27:13

Kaverini meni naimisiin ja he keksivät ihan uuden, yhteisen nimen. Minusta se oli kiva ratkaisu!

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   4.8.26 23:45:58

Olen asunut elämäni aikana 14 eri maassa. Näistä neljässä nainen ottaa miehensä sukunimen useimmiten avioituessaan, kuten esim. Suomessa, mutta ei ole pakko.

Kymmenessä asumassani maassa taas nainen pitää automaattisesti oman sukunimensä. Niissä on lentokentällä oletus, että nainen on miehensä sisko, jos on sama sukunimi, sillä vaimo on automaattisesti eri sukunimellä.

Maailma on siis erilainen ja ihmeitä täynnä.

Anteeksi, jos teksti on outoa, äidinkieleni ei ole suomi.

Lähettäjä: .-.-. 
Päivämäärä:   4.8.26 23:54:19

Mies piti omansa, samaa sukunimeä noin 21t kpl, kun ei halunnut vaihtaa.
Minä taas pidin omani, koska en halunnut vaihtaa, vrt omaa sukunimeäni noin 1400kpl.

Lapset tuli minun nimiin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:01:57

>lapset tuli minun nimiin

Kätevää kun voi erota ja vieraannuttaa ne isästä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.8.26 00:09:45

- , miten sama sukunimi isän kanssa estää vieraannuttamasta?

Siskonpoikani vaihtoi aikuisena saman nimen kuin muillakin meidän perheessä. Isänsä näki viimeksi 5-vuotiaana, kun ei kiinnostanut lasta tavata. Oli aika sydäntäsärkevää, kun lapsi odottaa isää hakemaan häntä ja koskaan tämä ei vaivaudu paikalle - lopulta lakkasi odottamasta. Onneksi en ole kyseiseen kusiaiseen törmännyt vuosikymmeniin ja hyvä niin, oli täysi @!#$. Siskoni nykyinen mies on ollut nyt jo aikuiselle siskonpojalleni enemmän isä kuin tuo biologinen isä koskaan.

Myös eräs entinen "kaveri" jätti silloisen tyttöystävänsä tämän ollessa raskaana. Kerran tapasi lapsen tämän synnyttyä. Tämä tyttöystävä on yhä kaverini ja uusi miehensä adoptoi lapsen. Kyseinen miespuolinen "kaveri" on henkilö, jonka kanssa en halua olla missään tekemisissä, oli niin törkeä tälle naisystävälleen.

Useimmiten miehet lähtee, kun perhe-elämä ei maistukaan. Siinä ylisviivalle vieraannuttamista.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:10:28

Ei tarvitse edes nimiä vaihtaa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.8.26 00:15:50

Miten syntymätön lapsi voi vaikuttaa siihen, ettei isänsä häntä halua? Tai pieni lapsi, joka itkee isänsä perään ja odottaa turhaan isää hakemaan sovitusti?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:17:46

Miksi lietsot miesvihaa?

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.8.26 00:20:32

Mikset vastaa kysymykseen? En lietso mitään, ihan lähipiirissä nähtyä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:25:09

Oliko mamuja?

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.8.26 00:26:01

Ihan kuule supisuomalaisia. Sukunimetkin tällaisia perinteisiä nen- päätteisiä kumpaisellakin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:27:31

Huono miesmaku naisilla.

Lähettäjä: Cvb 
Päivämäärä:   5.8.26 00:29:17

Suomalaiset miehet tuota lastenhylkäämistä tekee. Mamut, ainakin niistä inhotuista maista, pitävät lapsia miehelle kuuluvina, joten yrittävät sen sijaan päästä äidistä eroon.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.8.26 00:29:41

Korkeakoulutettuja miehiä hyvissä työpaikoissa molemmat. Syyllistä vaan naista.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:33:43

Isät harvemmin myöskään transuttaa lapsiaan.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.8.26 00:34:36

- , liittyy lasten hylkäämiseen miten? Vastaapa joskus ylisviiva kahdella lauseella. Vai onko ylivoimaista?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 00:35:13

Valitsen karhuemon.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   5.8.26 13:16:20

Uuteen nimeen tottuu nopeasti. Luontoaiheinen kuulostaa tosi paljon kivemmalta kuin -nen.
Minusta on ihanaa, että meillä kaikilla (on lapsia) on sama sukunimi.

Se, että pitäisi ottaa miehen nimi on taas vanhanaikaista enkä ymmärrä yhtään. Kivempi nimi jatkoon!

Lähettäjä: kh 
Päivämäärä:   5.8.26 13:26:55

"Mua ihmetyttää tämä "koko perheellä sama nimi" 2026 vuonna. Ymmärrän entisajan ja esim. vanhoillisissa maissa asujat."

Niissä vanhoillisissa maissa tuskin on yhtä paljon eroja ja uusperheitä kuin Suomessa. Hyvin tavallisissa perheissä voi olla kaikilla eri sukunimi, eli kummallakin puolisolla omansa ja lapsilla sen vanhemman sukunimi, joka ei asu siinä perheessä.
Ehkä lapseni ovat olleet vanhoillisia, kun joku totesi pienenä, että olisi kiva kun meillä kaikilla olisi sama nimi. Olemme edelleen yhdessä, mutta emme naimisissa.

Lähettäjä: Iop 
Päivämäärä:   5.8.26 13:28:56

Missä 'vanhoillisessa' maassa naisen pitää vaihtaa sukunimi naimisiin mentäessä?

Lähettäjä: Jenna 
Päivämäärä:   5.8.26 16:35:18

Minäkin haluaisin tietää, missä vanhoillisessa maassa nainen vaihtaa sukunimensä. Esimerkiksi Lähi-idässä ja Afghanistanissa nainen pitää oman nimensä. Samoin Etelä-Amerikan maissa. Italiassa nainen pitää oman sukunimensä. Samoin Ranskassa.

Lähettäjä: luimu 
Päivämäärä:   5.8.26 16:56:16

On käsittämätöntä, että 2026 löytyy vielä naisia jotka ottaa miehen nimen! Ehkä lestadialaisia tai jotain takametsien naisia...

Lähettäjä: Auts 
Päivämäärä:   5.8.26 17:10:39

Samaa mieltä kuin luimu.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   5.8.26 17:16:35

En ole lestadiolainen. Otan miehen sukunimen kun menen naimisiin.

Minusta taas on outoa, että nainen ei ota miehen sukunimeä, kun menee naimisiin. Sellainen on lestadiolainen tai vastaava.

Lähettäjä: Pp 
Päivämäärä:   5.8.26 19:25:17

Nainen menettää identiteettinsä lisäksi myös esimerkiksi työ- ja urheilumenestyksensä jos sellaista on, saavutuksesi eivät ole enää ”nimissäsi”.

Monelle esimerkiksi Heltelä tai Lappalainen ei kovin äkkiä soita kelloja, Murto ja Kuivisto hieman enemmän. Kritisoimatta siis näiden naisten valintoja, kaikilla on siihen oma oikeus. Tarkoitus tuoda pointti esiin.

Lähettäjä: Iko 
Päivämäärä:   5.8.26 19:32:24

Huvittavan paradoksaalista, että Afganistan on tässä asiassa tasa-arvoisempi kuin Suomi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 19:36:21

Niin taitaa tosiaan naimisiinmeno olla ainoa tapa jolla lopsukka saa sillanaluspanonsa nimen selville...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 19:47:30

Lopeta Sannan kiusaaminen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.8.26 20:02:34

Me otettiin mun mummon tyttönimi, mä halusin ehdottomasti vaihtaa pois omasta tyttönimestä ja miehelle taas ei ollut niin väliä. Mummon tyttönimeen päädyttiin koska se on todella harvinainen ja kaunis. Onneks mies suostui!

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   5.8.26 20:06:48

Näköjään tuolla - :lla on jakautunut persoona. Kirjoittelee välillä vittuilu viestejä ja välillä asiallisia viestejä. Kannattaa hakea tuohon jo ammattiapua. Ei ole normaalia käytöstä.

Ja kyllä, olen asunut 17 vuotiaasta sillan alla ja huorannut. Ihme kun ei ole vieläkään yhtään sukupuolitautia tullut. Ja kun en tiedä niiden miesten nimiä, niin sen takia menen heidän kanssaan naimisiin. Toki kun niitä miehiä on monta, niin en tiedä onnistuuko naimisiin meneminen monien kanssa? Suomessahan ei ole mahdollista mennä naimisiin, kuin yhden miehen kanssa kerrallaan.

Mutta hei, kiva kun tiesit tämän jo ennen minua.

Ja ihan vain kaikille muille tiedoksi : tuo - nimimerkkiläinen kiusaa minua tahallaan. En tietenkään ole koskaan asunut sillan alla, enkä huorannut. Olen aina asunut talossa eli asunnossa. Ja tiedän kenen kanssa tällä hetkellä seurustelen, kenen kanssa asun avoliitossa ja kenen kanssa olen kihloissa. En siis mene naimisiin sen takia, etten tietäisi kenen kanssa olen yhdessä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 20:25:48

Täällä on yli 9000 eri viivaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.8.26 20:26:33

Epäilen että Ällö närppii ei-omalla.