Lähettäjä: Möh 
Päivämäärä:   31.7.26 21:56:43

Pitääkö olla huolissaan?
Kuuntelee äänikirjoja sängyssään tai Legoilla rakennellessaan. Ei soita kavereilleen (joita on), eikä kiinnosta lähteä ulos koska siellä ei ole mitään tekemistä.
Urheilullisesta pojasta on tullut nyt ihan vätys.
Mökillä kyllä on ulkona koko ajan, mutta kotona ei kiinnosta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   31.7.26 21:58:26

Lupaava hikyn alku.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   31.7.26 22:03:44

Mitä siellä ulkona on kotona ollessa? Ei ilmeisesti luontoa ym kuten mökillä?

Lähettäjä: Tz 
Päivämäärä:   31.7.26 22:16:47

10v on niin pieni että siinä voi vanhemmat jo asettaa vähän rajoja. Esim. Että joka päivä on lähdettävä ulos 2 tunniksi. Istukoot sitten vaikka rappusilla ulkona jos ei muuta keksi. Ja jos kotona lorvii niin sitten osallistutaan perheen askareisiin. Ruuanlaittoon, siivoukseen, nurmikon leikkaamiseen jne. Toki näistä voi myös vähän rahaa ansaita.

Ja jos ei yhteistyötä 10v taholta ala syntyä niin sitten kaikki ruudut kiinni. Vaihtoehto ei millään muotoa ole se että viettää päiväkausia ruudulla huoneessaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.7.26 22:19:55

kiusattu

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.7.26 22:38:42

Hormonit alkaneet hyrrätä ja niistä hämmentynyt?
Tämä on vähän tabuaihe mutta moni poikalapsi huomaa jossain vaiheessa että äiti on myös nainen. Sitten hirveä häpeä jos sopimaton mielikuva ailahti päässsä ja alkaa vältellä.

En ole mikään pervo-pertti :D Tätä sivuttiin jossain opiskeluaikojen kirjassa mutta en muista tarkemmin. Onko täällä vaikka vakalaisia jotka osaisi selittää fiksummin.

Tai sitten vaan viihtyy yksin. Tai sitä kiusataan. Tai on säikähtänyt jotain ulkona eikä kehtaa sanoa mitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.7.26 22:43:32

Vielä on tosiaan sen verran nuori, että ulos lähtö on pakollista, ei neuvoteltavissa. Vaikka sitten perheenjäsenen kanssa kävelylle, pyöräilylle, läheiselle laavulle makkaran paistoon tms. Siinä samalla voikin sitten jutustella ja kysellä kaverisuhteista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.7.26 22:44:33

Se voi kuunnella äänikirjoja pihallakin jos se auttaa. Kävelylenkillä tai puutarhahommia tehdessä ainakin.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   31.7.26 23:07:24

Se on kyllä myös mahdollista että on kiusattu. Ei tee mieli ulkoilla jos kiusaajat käy kimppuun.

Lähettäjä: Oho 
Päivämäärä:   31.7.26 23:11:26

Meillä lapsilla, (5kpl) jotka ovat 4- 13v, on rajat paljonko saa olla laitteilla. Joka päivä täytyy tehdä vähintään 15 min kotitöitä ja välillä enemmän. Joka päivä ulkoillaan kerran aamupäivästä ja iltapäivästä, yleensä itse menevät omasta tahdosta ulos touhaamaan. Päivittäin tehdään jotain yhdessä, kuten askarrellaan, leivotaan, pelataan, lenkkeillään...
Huolestuisin todella jos joku makaisi päivät huoneessaan ja tuntuisi tosi oudolta.

Lähettäjä: Yksiäiti 
Päivämäärä:   31.7.26 23:15:41

Jos on selkeä muutos aiempaan niin Huolestu!
Itse pistin olemista pitkät ajat teini-iän piikkiin kun alkoi viihtymään omassa huoneessaan ja oli kuin ei olisikaan.
Lopulta paljastuikin aikamoinen ahditusmasennus nepsy kuvio johon saatu apua ja saadaan. Liityin myös pahaa kiusaamista tähän.

En nyt sano että kaikilla on näin. Mutta huolestu mieluummin turhaan ja jos aihetta on niin edes ajoissa.

Lähettäjä: menti 
Päivämäärä:   31.7.26 23:19:20

oma nuorempi poika samaa rataa. Nyt melki 30v. Mörköilee yhä vintissä. Huolestu...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   31.7.26 23:36:43

"Lähettäjä: menti
Päivämäärä: 31.7.26 23.19.20

oma nuorempi poika samaa rataa. Nyt melki 30v. Mörköilee yhä vintissä. Huolestu..."

Alfa.

Lähettäjä: Lilja 
Päivämäärä:   1.8.26 00:18:56

LähettäjäYksiäiti
Päivämäärä31.7.26 23:15:41

Jos on selkeä muutos aiempaan niin Huolestu

Ehdottomasti näin! Omalle saman ikäluokan pojalle kävi vähän samanlainen muutos. Urheilullisesta ja sosiaalisesta pojasta tuli huoneessaan murjottava ja vetelän oloinen, ei oikein enää innostanut mikään, halusi vain touhuta yksin omia juttujaan huoneessaan, harrastus tai kaveritkaan ei enää innostanut. Eka ajateltiin jotain teini-iän alkua, ehkä kiusaamiskuviota tms taustalle. Mutta se käytöksen muutos olikin todellisuudessa meillä vakavan sairastumisen ensimerkkejä, vaikkei poika ollut silloin vielä siis sairaan oloinen. Sitten alkoi sitkeä kuumeflunssan kaltainen oireilu ja sen seurauksena lääkärissä otettiin verikokeet - ja siitä alkoi sitten syöpähel*etti…

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   1.8.26 05:29:51

"oma nuorempi poika samaa rataa. Nyt melki 30v. Mörköilee yhä vintissä. Huolestu..."

Alfa."
Kas - löysi äitinsä palstalta.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   1.8.26 09:14:31

Mitä jos poika puhuu ihan totta? Siis että ulkona ei ole mitään tekemistä. Tuon ikäinen alkaa olla siinä iässä ettei enää välttämättä kiinnosta ihan vaan leikkiä eikä yksinään osaa kuitenkaan tehdä muutakaan. Teettekö mitään yhdessä ulkona? Ulkoileeko vanhemmat?

Äitinä sanot että pojalla on kavereita. mutta onko oikeasti? Mistä sinä tiedät millainen suhde pojalla on kavereihin. Voi olla ettei poika koe kavereita oikeasti sellaisiksi joiden kanssa haluaa viettää aikaa.

Poika linnoittautuu huoneeseensa. Onko hänellä mahdollisuus aidosti olla muualla? Jos hän tykkää rakentaa legoja, saako hän tehdä niitä muualla? jos hän on aikuisten seurassa, vaaditaanko häneltä jatkuvasti jotain, esim. sinne ulos lähtemistä tai huomautellaan äänikirjoista ja legoista? Jos kyllä, enpä minäkään jaksaisi olla muiden seurassa.

Lähettäjä: Ja 
Päivämäärä:   1.8.26 11:46:52

Meillä vastaava tapaus ja masennus yms mm.nepsypiirteidiin liittyviä ongelmia oli sekä epävarmuus omasta sukupuolesta. Kun masennusta selätettiin niin oli taas hieman sosiaalisempi/ulkoili ym. Mutta pitkä aika meni. Tosin kyllä teinit silti tykkää linnoittautui välillä huoneeseensa muuten vaankin, mutta patista pihalle välillä ja tarkkaile tilannetta, nuorilla voi olla myös itsetuhoisia ajatuksia jos masennusta tms.

Lähettäjä: Jonna 
Päivämäärä:   1.8.26 14:29:43

On ihan normaalia, meilläkin alkaa koulun alun lähestyessä, alkuun sai kesälomankin alkaessa patistaa ulos. Sanoin että tunnin ovat ulkona vaikka sitten istuu trampalla jos ei muuta. Sen jälkeen ollut ulkona kivempaakin, eikö pojalla ole kavereita ulkona?

Lähettäjä: Hali 
Päivämäärä:   1.8.26 14:56:40

Nimimerkille Lilja: hurjasti voimia sinne taistoon teille <3 t: samassa manalassa oman lapseni kanssa, syöpä on yksi saat*na

Lähettäjä: Möh 
Päivämäärä:   1.8.26 22:04:42

Käydään koko perheellä metsätöissä, marjassa, kalassa, pyöräilemässä jne.
Noihin lähtee innolla mukaan kyllä, mutta ilman meitä vanhempia möllöttää vain huoneessaan. Jos joku kaveri tulee hakemaan tai soittaa niin lähtee aina heti mukaan. Itse ei vaan osaa enää mitään aloitetta tehdä.