|
Lähettäjä: Eleonora
Päivämäärä: 27.7.26 09:18:19
Olen omituisessa tilanteessa töissä. Ensimmäistä kertaa sellainen tilanne, että uusi työkaverini ei yhtään pidä minusta ja antaa sen myös näkyä ja kuulua.
Koko tilanne lähti siitä, että kyseinen henkilö ekalla viikolla sanoi minulle yhtenä päivänä, että näytän sellaiselta henkilöltä joka on ollut koulukiusaaja. Se hämmensi minua kovasti, koska olen ihan ns normaalin näköinen. Ja hän on kollegoille myös puhunut, että olen tyypillinen työpaikkojen kiusaaja, useampi työkaveri on sitä minulle kertonut ja asiaa ihmetellyt. Onneksi kukaan muu ei koe meillä niin, olen ollut tykätty työkaveri ja työpari, koen tulevani juttuun ihan kaikkien kansaa ja aidosti pidän kaikista mun työkavereista. Ja sen takia usein minut laitetaan koulutustehtäviin uusille. Paitsi nyt tämä uusin vahvistus kokee kaiken toisin. Oikeastaan kaikki mitä sanon tuntuu hänestä siltä, että kiusaan. Sanon sitten huomenta, annan ohjeita (työtehtäväni kokeneempana tekijänä neuvoa) tai hymyilen, niin kuulemma teen sen ivaillen tai kettuilumielessä. Vaikka voin vannoa, että en niin tee! Olen yrittänyt hänelle sanoa myös sen, mutta se vaan pahentaa tilannetta. Ja hän myös on valittanut minusta johdon suuntaan, jonka takia olen todella stressaantunut. Ja koko asiasta myös todella surullinen Tavallaan se minua sattuu syvälle, koska oma siskoki oli rankasti koulukiusattu ja olen joutunut puolustamaan häntä ja näkemään vierestä mitä kiusaaminen tekee ihmiselle, sen takia olen viimeinen ihminen kuka kiusaisi ketään töissä! Ja nyt minua pidetään hirviönä joka kiusaa ja levitetään sellaista mielikuvaa myös muille. Olen mielessä pyöritellyt kaikkia tilanteita ja pohtinut omaa toimintaani, mutta en vaan keksi mitä olisin voinut tai voin tehdä toisin, olen tosissani yrittänyt olla vain mukava työkaveri. Enkä keksi mikä minusta sen kiusaajan näköisen tekee….
Koskaan aiemmin ole ollut millään työpaikalla tällaista ongelmaa, aikuisten kesken työmaailmassa kun kuitenkin tässä nyt jo toimitaan, kaiken maailman koulut ”draamoineen” on käyty vuosia sitten alta pois.
Tänään on edessä välijohdon kanssa ”puhuttelu” asiasta ja pelottaa niin paljon, että voin ihan fyysisesti pahoin ja takana on uneton yö. Pelottaa, että saan pahimmillaan potkut ja jonkun loppuelämän kiusaaja-hirviön leiman otsaani eikä sen seurauksena kukaan enää palkkaa minua ainakaan alallani (ihan oikeasti todella tykkään nykyisestä työstäni ja alasta)…
Äh, tsempatkaa joku vähän, että saan pään pystyyn.
|