Lähettäjä: Hau 
Päivämäärä:   26.7.26 12:04:05

Mulla on kiltti, mutta iso metsästyskoira, joten ymmärrän, että ihmiset ovat vähän varuillaan, mutta monta kertaa viikossa tulee vastaan koiranulkoiluttajia, jotka ihan laamaantuu, kun näkee meidät, menevät puskaan piiloon, vaihtavat suuntaa tai tiukasti ottavat koiransa vierelleen. Pyydän mäkin koirani sitten ihan viereen ja ohitetaan normaalisti, mutta joidenkin kanssa tavataan vähintään kerran viikossa ja aina sama show siitä ohittamisesta.

Yhden kanssa mä nyt vihdoin sanoin, että jos nyt annettaisiin koirien haistaa toisiaan, jos hänen koiransa ei ole varsinaisesti aggressiivinen, ja tää räksyttävä puudeli rauhoittui, teki tuttavuutta mun koiran kanssa ja tämän jälkeen meillä ei ole ollut enää ongelmia. Samoin naapurissa on yksi koira, jota ulkoiluttaa pariskunta. Pariskunnan toisen osapuolen kanssa koira haukkuu kuin vimmattu ja tämä ihminen vie sen aina mahdollisimman kauas mun koirasta ohittaen meidät vaikka ojan tai autotien kautta. Pariskunnasta taas toinen menee rennosti ja normaalisti meidän ohi ja koira on ehkä haukahtanut kahdesti, mutta sitten kaikki on taas normaalisti.

Väitän, että osa koirien ongelmista olisi ratkaistavissa sillä, että tutustutaan muihin koiriin eikä tehdä ohittamisesta mitään mörköä. Vai onko nyt aikuistuneet korona-ajan koiria, joita ei niin saatu tutustutettua muihin? Vai onko nyt poikkeuksellisen paljon koiria, joiden hermorakenne on mennyt jalostuksessa aivan pieleen? Mun koirani oli alkuun remmirähjä (tuli mulle rescuena), mutta aina vaan ohitettiin mahdollisimman normaalisti muut ja nykyään tuo on kuin ihmisen mieli. Myös mun Espanjassa asuva kaveri sanoi, että on huomannut, että Suomessa ei vaan sosiaalisteta koiria, kun Espanjassa se on aivan itsestäänselvyys, että koiran pitää tulla tottua muihin, ellei asu aivan landella ja usein sielläkin.

Lähettäjä: Muija 
Päivämäärä:   26.7.26 12:14:42

Pikku hiljaa mäkin alan kääntyä tähän, että annettais vähän haistaa ja matka jatkuu.

Lähettäjä: Noomi 
Päivämäärä:   26.7.26 12:27:31

Minullakin on rescue, homma on koko ajan työn alla ja harjoittelemme kohtaamisia ja sosialistamista jatkuvasti, mutta kaikki ohitukset ei lenkeillä vielä mene täydellisesti. Armoa siis jos kohtaat meidät, opettelemme vielä. Päivä ja lenkki kerrallaan.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   26.7.26 12:49:21

Mun mielestä on taas pennusta asti helpointa vaan ohittaa kaikki vastaantulijat. Kun ikinä ei moikata, ei koiralla ole odotuksiakaan vastaantulijoita kohtaan, vaan niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Näin olen saanut aikaiseksi koiria, joiden kanssa ei tarvitse suoda ajatustakaan muille kulkijoille, kulkevat löysässä hihnassa edelläni tien reunaa pitkin teki vastaantulija sitten mitä hyvänsä.

Sosiaalistaminen hoidetaan sitten ihan muissa tilanteissa.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   26.7.26 12:57:54

Silloin kun minulla oli koiria, niin sosiaalistin kyllä niitä.

Itse en vain tykkää siitä, että koirien on pakko päästä haistelemaan jokaikistä vastaan tulevaa koiraa.

Voi sen koiran sosiaalistaa muutenkin. Ei sitä ole pakko päästää jatkuvasti haistelemaan sitä vastaan tulevaa koiraa.

Lähettäjä: Eo 
Päivämäärä:   26.7.26 13:05:21

Meidän koira pelkää. Se on muutenkin arka ja terävä, huono luonneyhdistelmä, ja sitten pentuaikana irtokoirat pääsi useamman kerran hyökkäämään kimppuun. Ihan taajamassa, jossa koirien pitäisi olla kiinni.

Sen takia vältellään muita koiria. Ei ole löytynyt sellaista koiraa, jonka kanssa pikku hiljaa voisi tutustua ja kehittää luottamusta.

Sitten on näitä joiden oma koira rähjää hihnan päässä minkä ehtii ja omistaja ehdottaa, että tulkaa tutustumaan kun tämä on kuitenkin ihan kiltti….

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   26.7.26 13:06:20

Omien havaintojeni perusteella moni koiranomistaja ei oikeasti ymmärrä koirasta eläimenä kauhean paljon. Ei vaan ole perehdytty koiriin ja niiden koulutukseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.7.26 13:11:50

§"Mun mielestä on taas pennusta asti helpointa vaan ohittaa kaikki vastaantulijat. Kun ikinä ei moikata, ei koiralla ole odotuksiakaan vastaantulijoita kohtaan, vaan niihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Näin olen saanut aikaiseksi koiria, joiden kanssa ei tarvitse suoda ajatustakaan muille kulkijoille, kulkevat löysässä hihnassa edelläni tien reunaa pitkin teki vastaantulija sitten mitä hyvänsä.

Sosiaalistaminen hoidetaan sitten ihan muissa tilanteissa."

Tämä. Lisäksi noissa vastaantulijoiden moikkailuissa on aika iso riski. Varmaan 90% koiranomistajista ei osaa lukea sitä omaa koiraa. Joskus annoin koirien moikkailla vastaantulijoita ja aika moni "tämä on kiltti ja haluaa leikkiä"-koira ei todellisuudessa ollut kyllä sosiaalista nähnytkään. Samaa ilmiötä voi käydä todistamassa vaikka koirapuistoissa, siellä omistajiensa mielestä onnelliset koirat yrittävät ahdistuneina selviytyä muiden koirien keskellä. On siellä monilla koirilla oikeasti kivaakin joo, mutta valitettavan monilla se hauskuus on vain omistajan päässä.

Mulla on sosiaaliset koirat jotka osaavat ohittaa kauniisti. Ja se johtuu juuri siitä, että me emme moikkaile vastaantulijoita (muuten nämä sosiaaliset haluaisivat moikata kaikkia ja vetäisivät sen takia kierrokset päälle vastaantulijoista), ja siitä, että meillä on tutut ja turvalliset koirakaverit joilla on järkevät omistajat.

Ja toisaalta mulle on kyllä ihan se ja sama tuleeko mun koirat toimeen randomien koirien kanssa. Koiraeläimelle on luonnotonta kaveerata jokaisen vastaantulijan kanssa. Koira ei ole mitenkään viallinen jos se ei tule muiden kanssa toimeen, vaan ihan normaali koira.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.7.26 13:22:13

Minä sosiaalistan koirani vain ja ainoastaan tuttujen koirien kanssa koiralle reilussa tilanteissa. Käytännössä tarkoittaa sitä, että koirat saavat olla vapaana, vaikka yksityisessä koirametsässä. Koirien omistajan kanssa on suunniteltu etukäteen kohtaamisen askelmerkit. Molemmin puolin on tietoa, millaisia koiramme ovat ja miten todennäköisesti suhtautuvat tilanteessa.

Hihnassa vieraan koiran kanssa tervehtimisessä "herran haltuun"-meiningissä ei ole mitään tekemistä sosiaalistamisen kanssa.

Lähettäjä: Hau 
Päivämäärä:   26.7.26 13:31:21

Omistajat pelkää ja ovat epäsosiaalisia eivät ne koirat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.7.26 13:34:57

Monella on koira, mutta harvalla osaamista.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   26.7.26 13:36:11

Ei me käydä lenkillä siksi, että naapurille tulee hyvä mieli, kun hänen koiransa sai haistaa mun koiraa. Lenkit on koiralle liikuntaa ja haistelua jne omien puuhaamista. Ei koiralle ole luonnollistakaan olla jokaisen vastaantulijan ystävä, päinvastoin moni pitää vain omasta laumastaan.

Sosiaalistaminen tarkoittaa sitä, että koira osaa suhtautua neutraalisti ympäristöönsä. Tähän tietysti vaikuttaa myös koiran hermorakenne, luonne ja kokemukset. Leikit tuttujen koirien kanssa suoritetaan vapaana esim. koirametsässä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   26.7.26 14:37:59

Sosiaalistaminen ei tarkoita sitä, että annetaan koirien tutustua toisiinsa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.7.26 16:29:20

Juu ei haistella vastaantulijoita. Monet rähjää remmissä just sen takia, että pentuna ovat saaneet haistella ja leikkiä kaikkien vastaantulijoiden kansaa

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   26.7.26 16:59:15

Otsikon kysymys on hyvä ja jokaisen pennun ottavan pitäisi niin aktiivisesti tehdä, kasvattaa koirastaan siis se paras versio ! Mutta sosiaalistaminen tai hyvin kasvattaminen EI tarkoita jokaisen vastaantulijan moikkaamista tai ihmisten rapsutettavaksi päästämistä vaan niistä saa omistaja jatkossakin ihan henkilökohtaisella tasolla päättää.

Lähettäjä: Ööh 
Päivämäärä:   26.7.26 17:02:49

” Hihnassa vieraan koiran kanssa tervehtimisessä "herran haltuun"-meiningissä ei ole mitään tekemistä sosiaalistamisen kanssa. ”

^^ hyvä kommentti, täysi komppaus!

Mulla on ollut kaksi koiraa joilla molemmilla alkoi pentuna tuo rähjäys juuri sen jälkeen kun tuli liian jännät hihnakohtaamiset, toinen koira oli innokas (ja omistajansa mukaan tietty TOSI KILTTI) ja mun koiralleni taisi tulla vähän hätä että mihin pääsis pakoon tässä remmin päässä, ahtaalla jalkakäytävällä.
Täm jälkeen koirien näkeminen remmilenkillä > vähän pelottaa, en halua > varoitan haukkumalla.

Mun ratkaisu tilanteeseen oli ottaa etäisyyttä ohituksissa ja luoda omalle koiralle turvallinen fiilis, meillä on homma hallinnassa ja ollaan ihan turvassa yhdessä kun mennään kauempaa. Toki epävarmuus kuohahti alkuun usein kauempaakin ja sitten kävi just näitä aloittajan kuvaamia tilanteita että väistetään ja koira kiljuu vastaantulijalle kauempaa.
Ajan ja kokemuksen myötä tilanteet tasaantui, ja ohi kulkeminen ns. normaali etäisyydeltä onnistui. Koirilla on ollut omat, tutut kaverit joiden kanssa peuhaavat tai kuljetaan remmissä kävelyillä.

Mitä tulee tuohon räyhäävän koiran moikkaamiseen ja hiljenemiseen, tarkkailepa koiria kun ne moikkaavat: onko kyse siitä, että molemmilla olisi jotenkin mukavaa, vai vaikuttaako tilanteeseen liittyvän jotain jännitettä? Rähjääjä usein menee vähän ”freeze” tilaan kun ei pääsekään poistumaan stressaavasta tilanteesta, vaan yrittää ehkä jopa liehitellä, näyttää olevansa vaaraton kun ”mun mamma nyt laitto mut tähän pelottavaan tilanteeseen enkä halua kuolla.” Hännän heilutus ja kielellä lipsutus ei ole aina mitään iloisen kohtaamisen merkkejä, vaan eleisiin voi liittyä paljon muutakin.
Koirat on fiksuja, lähtökohtaisesti ne välttelee konflikteja eikä halua altistaa itseään ahdistaviin tilanteisiin. Koirilla ei ole meidän ihmisten tapaan sosiaalisia normeja, että on pakko tutustua naapuriin, kun meillä nyt sattuu olemaan tämä yhdistävä asia.

Lähettäjä: Hau 
Päivämäärä:   26.7.26 17:29:41

Tää keskustelu aika hyvin kuvastaa sitä suomalaista sisäänpäinkääntyvää kulttuuria, jossa ajatellaan koiralle riittävän ne pari koirakaveria, ja että muut kontaktit ei tuo koiralle mitään lisää positiivista elämään. Eihän koira siitä välttämättä tosiaan kärsi (ja koirissa on tietenkin paljon erilaisia luonteita), mutta ihmisten asenteet on musta mielenkiintoisia ja siitähän tässä on enemmän kyse - ihmisistä ja aika harhaisesta suhtautumisesta muihin koiranomistajiin eikä varsinaisesti koirista.

Mä aika harvoin törmään omistajiin, joilla koirat ei oikeasti ole yhtään hallinnassa. Kun on vähän silmää, pystyy myös nopeasti arvioimaan onko vastaantuleva koira oikeasti aggressiivinen vai onko se haukkuminen tai jännittyneisyys jotain mikä purkautuisi kontaktin kautta. On munkin naapurustossa muutama koira, joita en päästä lähelle. Ehkä tähän vaikuttaa se, että olen ollut tekemisissä koirien kanssa jo todella pitkään, niin se ymmärrys koiran eleistä herää aika rutiinilla.

Eikä toki koiralle ole aina luonnollista tavata niin paljon koiria kuin lenkillä tavataan, mutta ei ne lenkit remmissäkään taajamassa millään tavalla luonnollisia ole, vaan siinäkin on aina erilainen dynamiikka eläimen ja ihmisenkin välillä. Jos saa koiran opetettua hyvin siihen, että muut koirat ovat ilmaa, niin mikäs siinä. Mutta suurin osa koirista kuitenkin reagoi toiseen koiraan, jolloin on hyvä totuttaa jo itsensäkin ulkoiluttajana siihen, ettei tee siitä ainakaan isoa numeroa. Suuri osa koirista myös hyötyy muista koirakontakteista ja ihminen ei voi oikein koskaan korvata sitä toisten koirien tapaamista.

Moni koirista lenkkipouluillakin jo keskittyy nimenomaan niiden toisten koirien hajuihin. Vaikka itsestä voi tuntua siltä, että se koira keskittyy itsekseen johonkin, niin oikeasti se koira voi keskittyä muiden kanssa kommunikointiin hajujen kautta vähän kuin mekin viestitellään keskenämme. Sosiaalistamisen hyödyt ovat siis musta paljon muutakin kuin koiran käyttäytyminen neutraalisti.

Noomille tsemppiä, olen itsekin ollut koirien kanssa tuossa tilanteessa ja niistä on silti kaikista tullut sosiaalisia ja kuuliaita.

Lähettäjä: Sanna Lopakka 
Päivämäärä:   26.7.26 18:19:16

Itsellänikin noi kaksi koiraa (edesmenneitä nyt) rähisi vastaantuleville koirille. Kyse ei ollut siitä, että saivat pentuna tervehtiä kaikkia vastaantulevia, vaan ihan jostain muusta. Yhdessä kun niitä lenkitytti, niin "piru" oli irti. Erikseen kun niitä lenkitti, niin aika paljon mentiin hiljaa ohi, kun koira tuli vastaan. Tämän sain pikkuhiljalleen kitkettyä pois, kun käytin niitä erikseen lenkillä. Silloin molemmilla oli ne korvat päässä, eivätkä keskittyneet "perseilemään" keskenään, vaan kuuntelivat paremmin näin. Käytin ohituksiin anna olla ohi komentoa tai otin koiran lempilelun mukaan ja sillä sitten ohitettiin koirakko, joko niin, että koira istui ja näytin lempilelua ja kun vastaan tuleva koira oli mennyt ohi, koira sai sillä leikkiä taikka sitten käveltiin ja samalla näytin lempilelua ja kun koira oli mennyt ohi, koira sai sillä leikkiä. Ja siis jos oli hiljaa koko sen ajan, kun vastaantuleva koira oli näkypiirissä. Jos ei ollut hiljaa, ei saanut tietenkään leikkiä. Hyvin meni jakeluun. Varsinkin vanhemmalle koiralleni. Nuoremmalle ei tarvinnut mitään lelua, koska anna olla ohi komento auttoi.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   26.7.26 18:42:54

"Tää keskustelu aika hyvin kuvastaa sitä suomalaista sisäänpäinkääntyvää kulttuuria, jossa ajatellaan koiralle riittävän ne pari koirakaveria"

No monelle ne yleensä riittää. Läheskään kaikki koirat eivät ole sosiaalisia eikä kaikki tarvitse sitä yhtäkään koirakaveria.

Lähettäjä: Ööh 
Päivämäärä:   26.7.26 23:17:19

Miksei saisi olla sisäänpäinkääntynyt? Ei mua kiinnosta ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin vaikka heillä se koira olisikin. Mukavampaa näin koska koira kuitenkin lukee mua kuin avointa kirjaa ja oma sosiaalinen jännitys ei varmaan senkään fiilistä paranna. xD

Hau, olen samaa mieltä että paljon niistä epäonnistuneista kohtaamisista tulee puutteellisesta ymmärryksestä koirien toimintaan ja kanssaulkoiluttajien demonisoinnista, kun kaikkeen suhtaudutaan piikit pystyssä.
Haisteluviestintä on kyllä mielenkiintoinen juttu, omassa asuinpaikassa koirani selvästi myös lenkillä haluaa ottaa kontaktia koiriin joiden kanssa pissaviestejä on vaihdeltu (=asuvat jossain samojen reittien äärellä). Jos vastaan tulee joku vieraileva koira, jonka hajua ei tunne, suhtautuu paljon epäilevämmin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.7.26 23:27:57

Onko sulla Hau vain yksi koira?