Lähettäjä: Napsu 
Päivämäärä:   24.7.26 22:32:58

Olen ollut ikuisuuden sinkku ja minun type on aina ollut pitkät ja lihaksikkaat/isot miehet ja minua vanhemmat.
Nyt olen sitten tavannut muutoin mukavan ja potentiaalisen miehen, mutta hän on minun kanssa saman mittainen (165cm) tai jopa hieman lyhyempi. Olen itse xl kokoinen ja hän on m kokoinen, ellei jopa s.
Kaikenlisäksi hän on minua 4 vuotta nuorempi.

Tunnen itseni isoksi hänen kanssaan ja rakastaisin käyttää korkokenkiä, joten en tiedä mitä tehdä.
Emme ole puhuneet aiheesta, mutta koska hän haluaa minua tapailla, niin ilmeisesti häntä ei tämä haittaa. Toki olen taitava pukeutumaan ja osaan valita vartaloani imartelevia vaatteita, joten epäilen, ettei hän ole aivan ymmärtänyt kuinka paljon isompi olen. Tämän takia en ole uskaltanut harrastaa edes seksiä hänen kanssaan.

Tiedän olevani pinnallinen, mutta en voi sille mitään. Pääseekö tästä yli? Onko täällä muita, jotka ovat lyhyen miehen kanssa? Tottuuko siihen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.26 22:35:36

Itse tiedät parhaiten. Eikä ole pinnallista olla mieltymyksiä.

Toki miettisin ehkä epävarmuuden kannalta. Miten paljon tulee harmittamaan jos jätät hyvän miehen omien ongelmiesi takia? Kun voisit työstää kehostasi pitämistä, mikä parantaisi elämänlaatuasi muutenkin.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   24.7.26 22:36:04

Jos haittaa, ei pääse yli.

Lähettäjä: Gaer 
Päivämäärä:   24.7.26 22:40:47

Valitettavasti itse en voisi olla saman mittaisen tai ainakaan lyhemmän miehen kanssa, tosin oma pituuteni on 152cm.

Lähettäjä: sk 
Päivämäärä:   24.7.26 22:49:20

Sinun pitää käydä asia läpi omassa päässäsi. Kukaan muu ei voi sinua auttaa.

Mun täti on 182 cm pitkä.
Hän oli koko kouluaikansa samalla luokalla 162 cm pitkän pojan kanssa.
He olivat jo silloin ihastuneet toisiinsa, ja hyviä ystäviä, mutta 70-luvulla ei ollut oikein hyväksyttyä lyhyen miehen seurustella pitkän naisen kanssa.

Onneksi he aikuisina löysivät toisensa.

Ovat olleet jo yli 30 vuotta yhdessä, ja täti käyttää usein korkokenkiä.
Täyttävät tänä vuonna molemmat 70 vuotta.

Lähettäjä: Napsu 
Päivämäärä:   24.7.26 23:11:28

” Valitettavasti itse en voisi olla saman mittaisen tai ainakaan lyhemmän miehen kanssa”

Näin minäkin olen aina ajatellut. Nyt sitten mietin, että entä jos kuitenkin.

” Toki miettisin ehkä epävarmuuden kannalta. Miten paljon tulee harmittamaan jos jätät hyvän miehen omien ongelmiesi takia? Kun voisit työstää kehostasi pitämistä, mikä parantaisi elämänlaatuasi muutenkin.”

Tämä oli hyvä kommentti. Olen laihduttanut vähän yli 10kg ja prosessi on edelleen kesken. Jos olisin tavannut hänet vähän myöhemmin, kun olisin laihduttanut toisetkin 10kg niin ehkä tilanne olisi eri. Nyt on niin vaikea hyväksyä itseä ja luulen, että hänen ”pienuus” ei haittaisi itseä, jos olisin itsekin pieni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.7.26 23:32:34

Kannattaa antaa mahdollisuus! Ite olen niin pitkä, etten sellaista luksusta ole päässyt kokemaan, että mies olisi pidempi. Ei se ideaalia tietysti ole, mutta ei ongelmakaan niin kauan, kun miehen itsetunto sen kestää. Usein tosin ei kestä, ja sit jossain vaiheessa alkaa se itku et "miks sun pitää olla noin iso" XD