Lähettäjä: Prest 
Päivämäärä:   23.7.26 00:20:29

Millaisia kokemuksia muilla on nykyisten parikymppisten työpanoksesta? Ihmettelen päivittäin että miten ne selviävät päivittäisestä elämästä. Milloin on ovet auki, milloin kassat lukitsematta ja myymälän korit tyhjinä. Kun näistä sanoo, vastauksena on tyhjä tuijotus ja joku "aijaa". Ja seuraavana päivänä sama uudelleen.

En usko että aika olisi ihan näin somasti kullannut muistoja, kyllä me aikanaan tuossa iässä osattiin katsoa ympärillemme ja ymmärrettiin mitä tapahtuu vaikka osaamista ei ollut sen enempää. Miten näihin osaisi suhtautua jotenkin rakentavasti?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.7.26 00:22:56

Okei buumeri.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   23.7.26 00:26:19

Kyl niitä on aina ollut joka sukupolvessa jonkun verran, en sitten tiedä onko nykyään enemmän. Muistan itsekin kun aloitin työelämän 2010-luvulla että minkälaisia uusavuttomia uuvatteja jotkut samanikäiset olivat. Nyt meillä on töissä kesätyö tekijöitä ollut laidasta laitaan, pari viime vuotta peräti erinomaisia tekijöitä. Jotkut vanhemmat kesätyöntekijät olleet saamattomampia ja sellaisia ettei edes kysele apua vaan jättää sitten tekemättä. En siis minkään syntymävuoden perusteella ihmisiä tuomitsem

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.7.26 00:30:37

Meillä useampi, toiset ovat ihan parhaita, mutta kukaan ei ole täysin uusavuton. Reippaita nuoria.

Lähettäjä: Prest 
Päivämäärä:   23.7.26 00:50:33

En muista että muissa sukupolvissa olisi ollut tässä määrin tämmöisiä... tyhjäpäitä suoraan sanottuna. Meidän alalla siis usein aloitetaan työuraa, on tettiläisiä, työharkkareita, kesätyöntekijöitä ekoissa työpaikoissaan. Siis herttaisia lapsukaisia kyllä, mutta kyllähän nyt yleensä kerran sanomalla pitäisi osata huolehtia roskat lattialta, korit täysiksi ja asiakkaille kuulumattomat tilat lukittuna.