|
Lähettäjä: Mimosa
Päivämäärä: 22.7.26 00:45:30
Tilanne on se, että olen valmistunut ammattikorkeasta syyskuussa (tavoiteaikaa nopeammin, siksi hassu aika). Sain oma alan töitä marraskuussa. Työ ei ollut sitä mitä halusin, mutta lähelle ja kuitenkin omaa alaa ja kaikki auttaa eteenpäin uralla tottakai. Työpaikka on suuri kansainvälinen firma, projektitöitä ja kaikki projektit myyty todella pienillä tunneilla voittojen maksimoimiseksi.
Itse työnkuva on ok. Mutta ei täysin sitä mitä haastattelussa luvattiin. Olen ainoa, joka kyseistä työtä tekee. Lisäksi perehdytyksessä on ollut aika paljon puutteita, ja vaikka osaan työhön tarttua ihan ilman kädestä pitämistä, niin moni asia olisi ollut huomattavasti helpompi ilman pään seinään hakkaamista ensin.
Nyt tarjoutui työpaikka, joka vastaa täysin sitä mitä haluan tehdä. Jo työnkuva vastaa omia uratavoitteitani, ja lisäksi työssä on paljon suomessa täysin uutta, joten saa olla ”edelläkävijänä”. Työyhteisö on suhteellisen pieni (nykyisessä isossa firmassa jo suomessa yli 3000 työntekijää, tässä uudessa noin 150). Palkkakin on parempi.
Mutta nyt kipuilen irtisanoutumisen kanssa: nykyisessä työpaikassa ei kukaan edes tiedä, että olen hakenut muita töitä. Ei sillä että hirveästi olisi edes kyselty kuinka viihdyn yms. Ja ylipäänsä en luonnollisesti halunnut toitottaa työnhakua ennenkuin olisi edes mitään mahdollisia paikkoja. Nykyisessä työssä käytännössä kaikki on heinäkuussa lomalla: oma esimies, sekä esimiehen esimies. Sen ylempää en edes tiedä kuka on, ja kaikki info on hyvin hankalasti saavutettavissa ylipäänsä (firma ulkomaalaisessa omistuksessa ja toimii monessa maassa: firman intrasta kun hakee niin tulee aivan randomisti milloin minkäkin maan tietoja). Ja epäilen että esimiehen esimiehen esimies olisi myös lomalla. Uuden työpaikan ensimmäinen haastattelu oli heinäkuun alussa, toinen haastattelu viime viikolla ja tänään tuli tieto että sain työpaikan: kaikki on siis tapahtunut kun esimiehet lomilla.
Tarkkaa aloituspäivää ei ole sovittu vielä. Toiveissa oli, että aloitus olisi elo-syyskuussa. Minulla on kahden viikon irtisanomisaika. Ongelman olen nyt tästä luonut itse: olen ainoa joka kyseistä työtä tekee, ja tiedän, että kaksi viikkoa on aivan liian lyhyt aika rekrytä ja perehdyttää uusi työntekijä. Ja vaikka mun töitä delegoitaisiin muille, niin menisi useammalle ja kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta tästä. Kyseistä työtä on täysin mahdollista kaikkien saman osaston henkilöiden tehdä, mutta työkuormaa on kaikilla paljon jo valmiiksi, ja uuden opettelu siihen päälle… ja uusi työntekijä tähän kuitenkin joudutaan hankkimaan.
Tämän ei pitäisi olla minun päänvaivani: ylipäänsä firman olisi pitänyt miettiä jo ennakkoon ylipäänsä tuuraus jos olisin kipeänä, sekä onko mahdollista rekrytä uusi irtisanoutumisajan puitteissa. Mutta niin vaan vaivaa mieltä: sovinko aloitusajan niin, että olisin edes kuukauden irtisanoutumisajan vielå nykyisessä? Mutta se alkaisi vasta elokuun alussa, kun esimies tulee töihin. Vai olenko itsekäs ja pidän kiinni kahden viikon irtisanoutumisajasta, sillä tiedän uuden paikan myös toivovan mielummin elokuuta kuin syyskuuta aloitukseen?
|