Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   10.7.26 17:20:58

Pitäisi kirjoittaa, ei suju. Ei kiinnostaisi pätkääkään. Ohjausta ei tietenkään saa, tuntuu että olen yksin asian kanssa enkä saa aloitettua tekemistä, toiminnanohjauskaan ei ihan priimaa itsellä. Opinto-oikeus menossa umpeen, yksi jatkoaika jo haettu mutta venähti muista syistä. Koen että olen tehnyt jo niin paljon kun kurssit on käytynä ja että en ole mitää ilman ylempää kk-tutkintoa. Tämä ei takaa mitään töitä mutta on se taistelu, joka pitäisi käydä. Help.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   10.7.26 17:30:31

Mikä tiedekunta? Otat vaan jonkun tutkimuksen joka edes etäisesti kiinnostaa ja etsit siitä tehtyjä graduja. Päivität tutkimuksen jollain ajankohtaisella matskulla.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   10.7.26 17:31:39

Tai siis eihän sen ole pakko edes kiinnostaa. Valitse joku ja ala työstää.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   10.7.26 17:37:51

Olin ihan samassa suossa viisi vuotta sitten. Luin Gradutakuu kirjan, se oli ihan ok. Mutta parhaiten se gradu syntyy tekemällä. Perse penkkiin ja tekemään. Vähän huijaat itseäsi että ihan kohta valmista. Ja palkitse itseäsi vaikka jollain. Suklaata tai viiniä naamariin kunnes on valmista. Söin valehtelematta suklaalevyn päivässä ja piti gradun valmistumisen jälkeen laihduttaa viisi kiloa. Mutta valmista tuli.

Lopuksi parhaat ja pahimmat uutiset. Ketään ei kiinnosta mitä sinne kirjoittat. Eikä se arvosanakaan kiinnosta. Sain lopulta nelosen vaativalta ohjaajalta ja yhdessäkään työhaastattelussa ei ole kysytty muuta kun löytyykö paperia vai ei.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   10.7.26 17:42:01

Ja yliopistoa kiinnostaa vain se,että saat sen valmiiksi ja he saavat sitten omat rahansa siitä.

Lähettäjä: nalle 
Päivämäärä:   10.7.26 17:48:05

Ei se auta kuin tehdä. Välillä pitää pakottaa itsensä tekemään, kyllä sitten tulee helpompia kun jaksoja. Missä vaiheessa gradu on tällä hetkellä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.7.26 18:14:02

Kirjoita ylös jotain avainsanoja, asioita, joita gradussa tulee olla. Kirjoita niistä ajatuksia, ihan mitä mieleen tulee. Älä edes yritä tehdä suoraan mitään valmista tekstiä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   10.7.26 18:27:48

Oho, monia hyviä.vastauksia, kiitos! Tuo Gradutakuu oli hyvä vinkki. Päätin jo että maanantaina menen kirjastoon tekemään, kotona on liikaa muita houkutuksia häiritsemässä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.7.26 19:29:32

Mulla kesti varmaan 4 vuotta tekeminen ja sain kakkosen. Ihan peräpäästä koko vääntäminen, mutta ilman sitä ei synny. Tsemppiä! Apua en minäkään juuri saanut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.7.26 20:44:47

Mä olin samassa tilanteessa, kaikki kurssit tehty ja gradu tuli valmiiksi 5,5v maisterin aloituksen jälkeen, toisella jatkoajalla. Pohdin juuri samoja asioita kun sinä, eli miksi jättää kesken kun 90% on tehty??

Koita ajatella gradua x-määränä lyhyitä esseitä. Eli jokainen kappale on oma esseensä. Mun on ollut aina paljon helpompi hahmottaa asia näin, kun ei tarvitse syödä koko norsua kerralla. Ja sitten kirjastoon tai kahvilaan tai jonnekin pois kotoa istumaan, jos siellä on liikaa sijaistekemistä. On muuallakin, mutta kynnys kirjoittaa "edes lause kun tänne asti tulin" on matalampi.

Lähettäjä: Gradutar 
Päivämäärä:   10.7.26 20:57:36

Turha odotella inspiraatiota, sitä ei koskaan tule. Pakko vaan pakottaa itsensä tekemään. Laitat kalenteriin ylös milloin kirjoitat ja sitten kirjoitat vaikka vaan kakkaa tekstiä ja istut siinä pöydän ääressä niin kauan, kunnes määrä x on saavutettu.

Gradutakuu on hyvä kirja! Kannattaa lukea. Huono gradu on parempi kuin ei gradua ollenkaan. :) Kannattaa mennä muualle kirjoittamaan, jos kotona ei onnistu.

T. Samassa tilanteessa ollut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.7.26 21:05:20

Ryhdy lukemaan aiheen perusteoksia, niin saat ideoita. Kirjaa niitä ylös. Tosiaan, ei tarvita inspiraatiota vaan perslihaksia. Jokainen selviää periaatteella että kunhan menee läpi.

Lähettäjä: Tammuli 
Päivämäärä:   10.7.26 21:09:33

Mä päätin että teen huonon ja valmistun, sillä sain tehtyä. Eikä ollut tavoitteita edetä yliopistomaailmassa, joten ihan sama millainen gradu.

Lähettäjä: Noooo 
Päivämäärä:   10.7.26 21:24:26

Chat gpt tulille, auttaa ideoinnissa! Kyl se siitä!

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   10.7.26 21:51:03

Olisi selkeämpää kun kertoisit tutkintosuuntauksen. Tarvitseeko siihen tehdä joku tutkimus, vai onko kyse vain kirjallisesta tutkielmasta?

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   10.7.26 23:59:13

Aloitat joka päivä jollain sinulle miellyttävimmällä osiolla. Saat flow ne päälle. Ja sitten siirryt ikävämpiin osiin. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa selvittää millainen kirjoittaja olet. Kirjoitatko paljon ajatuksen virtaa ja käsittelet tekstin jälkikäteen. Vai onko parempi ajatella lauseet valmiiksi ja kirjoittaa sitten.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   11.7.26 00:03:06

Sain itse aikoinani gradusta ykkösen. Tosin siinä kyllä taustalla enemmän se, että graduohjaaja ahdisteli, mistä ilmoitin yliopistolle. En saanut vaihdettua ohjaajaa ja mystisesti tuli ykkönen gradusta. Noh, mutta kuitenkin. Töitä olen aina saanut, eikä ketään ole arvosana tippaakaan kiinnostanut. Ykkösen gradusta saanutta kutsutaan maisteriksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.7.26 00:07:17

Onko pomodoro tuttu tekniikka? Sillä mä tein dippani. Vähän sovellettuna tosin, eli tein 6 x 45 min päivässä. Rastitin ruutuun joka ikisen 45 min viidelle päivälle viikossa. Sitten se tuli valmiiksi.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   11.7.26 00:21:32

https://www.aamulehti.fi/kolumnit/art-2000011848513.html

Lähettäjä: Samassa veneessä 
Päivämäärä:   11.7.26 01:23:39

Minua kannusti aikanaan lause: "Elefantinkin voi syödä pala kerrallaan." Se luki jossakin graduoppaassa. Kannustajana oli myös kertosäkeistö Anssi Kelan laulusta Milla. Lopulta kirjoitin graduni puhtaaksi viikossa, sitä ennen meni useita vuosia, jolloin asia ei edennyt.

Milla

Mulla on sängyssäni mies
Sen olkaan tatuoitu on Jack Nicholson
Se makaa alasti ja nukkuu
Ja mä mietin kuka @!#$ tuo on
Ei ainakaan se sadun prinssi
Se johon tulisesti rakastun
Joten nousen vähin äänin
Porraskäytävässä pukeudun

Otan kahvilasta pöydän
Selkä ulko-ovelle päin
Enkä todellakaan tunne
Minkään laista ylpeyttä itsestäin
Mutsi soittaa kertoakseen
Miten kiva ois jos joskus kävisin
Mut se veisais vain sen saman virren
Se on kuultu monta kertaa ennenkin
Se menee näin:

Milla hei sun täytyy muuttuu
Sun elämältä suunta puuttuu
Sä aina tartut tikkuun lyhimpään
Se ei johda mihinkään
Sä et oo mikään tyttö enää
Sun täytyis tehdä jotain järkevää
Ja lapselliset leikkis lopettaa

Kahvilan seinällä on taulu
Vanha valokuva mustavalkoinen
Rannalla tuulisella nainen
Pitää hatustaan kiinni hymyillen
On upottanut varpaat hiekkaan
Touhuja pienen pojan katselee
Poika löytänyt on simpukankuoren
Sitä vakavana kuuntelee

Puhelimen ääni
Mut vetää arkeen takaisin
Heli tahtoo tietää mihin
Viime yönä oikein katosin
Ja minä vastaan vaikka tiedän
Joutuvani pyörremyrskyn keskukseen
Sillä tiedän tasan tarkkaan
Mitkä sanat Heli valitsee
Sanoo näin:

Milla hei sun täytyy muuttuu... (x2)

Lähettäjä: Minni 
Päivämäärä:   11.7.26 06:35:58

Eihän gradu edes mikään älytön homma ole, muutama kymmenen sivua tekstiä. Sulla ei edes ilmeisesti ole tutkimusosuutta siinä? Monet tekee gradun työn ohessa, ei kannata tehdä kärpäsestä härkästä.

Ei tosiaan kannata odotella mitään inspistä tai fiiliksiä, niitä ei tule, jos ei ole henkilökohtaisesti tärkeä aihe. Ei töissäkään asioita tehdä koska tuntuu siltä, vaan koska on velvollisuus tehdä.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   11.7.26 07:33:43

Et kerro tarkemmin, minkä laatuisesta on kyse. Jos on vain kirjoittamista, niin "ei sole muuta ko tehä". Pala kerralla, kuten jo moni on kirjoittanut. Yksi kappale, valmis, seuraava... Niin se menee, jos sinulla ei ole sen kunnianhimoisempia tavoitteita kuin valmistua. Ei kukaan arvosanoja koskaan katso, jos et aio tutkijaksi yliopistoon.
Ohjauksen puute ei ole ongelma. Sehän antaa sinulle täyden vapauden tehdä miten tahdot. Viet tekeleesi ohjaajan luettavaksi ja kysyt, onko tämä hyvä vai pitääkö tälle tehdä jotain. Oma ohjaajani - ehkä yliopiston suosituin, mutta erittäin vähän opiskelijoitten tekemisiin puuttuva - kaivoi pari lähdettä siinä vaiheessa, kun gradu oli melkein valmis.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   11.7.26 08:49:26

Mulla on tässä aika paha lasikatto myös päällä. Kasvoin aikanaan ajatteluun että maisterit on jotain aivan hirmuisen ihmeellistä, suorastaan yli-ihmisiä, niin fiksuja. Seurustelin myös yhden dippainssin kanssa ja hän ihan avoimesti pilkkasi lukion käymättömiä, 'opistoinssejä" ja amiksia. Periaatteessa mullekin pitäisi riittää amk mutta tuo ylempi taso on se elämän tavoite. Oli hyviä nuo kommentit että kukaan ei katso arvosanaa ja ykkösen saanutta kutsutaan maisteriksi. Toki tällä luonteella en kehtaisi kertoa koulutustasoa jos tulos olisi ykkönen, häpeän jopa yo-todistusta, koska arvosanat on C-M. Tässä on niin paljon oman pään vaikeutta esteenä. Työ tuntuu suurelta saippuapalalta, josta ei saa otetta. Aloitan vähän, en tiedä miten edetä ja oho telkkarin takaa pitääki pyyhkiä pölyt ja roskiskaappiakaan ei ole aikoihin siivottu. Eli välttelen kun tuntuu vaikealta. Päässä ne gradut ja dippatyöt on edelleen jotain hirmu ihmeellistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.7.26 09:41:06

Älkää edes miettikö tuollaista että gradu olis joku ihme juttu. Toki mä samalla tajuan että niinhän sitä itelleen saattaa rakentaa outoja blokkeja.

Mulla oli yliopistoon pääsykokeet sellainen, itkin kokeessa koska tuntui niin väärältä että tällainen ”tyhmä” pääsisi sisälle. Toinen oli kun menin estekisoihin aikuisena, se tuntui ”kielletyltä” ja varatulta vain huippuratsastajille :D oikeesti luokkakin oli 70cm ja olin pikkulasten kanssa samassa :D varsinaisia HUIPPUJA siis.

Jos et jaksa tehdä omaa tutkimusasetelmaa, niin tee kirjallisuuskatsaus. Keksi mahdollisen lyhyt ja yksinkertainen kysymys, joka kiinnostaa sinua edes jonkinverran ja vaikka liittyy sun omaan elämään. Tee asia itselles mahdollisimman helpoksi.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   11.7.26 10:48:36

Oma graduni on 120 sivua tekstiä+lähteet. Ilmeisesti nykyään pääsee lyhyemmällä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.7.26 10:54:22

"Turha odotella inspiraatiota, sitä ei koskaan tule. Pakko vaan pakottaa itsensä tekemään."

Tästä tuli mieleen vastikään näkemäni psykologin tms. somepostaus! En muista oliko siinä sanatarkasti kyse motivaatiosta vai inspiraatiosta. Ydinsanoma oli kuitenkin, etteivät nämä synny tyhjästä, vaan vaativat työstämistä. Luo itsellesi aikataulut ja sen myötä rutiini, jonka mukaan istut säännöllisesti alas tuottamaan hahmotelmia, ideointia, ajatuskarttoja, tekstiä tai mitä tahansa materiaalia gradusi aiheeseen liittyen. Tarkoitus ei ole saada aikaan valmista tekstiä, mutta näitä tuotoksia voi hyvinkin käyttää myöhemmin tekstin luomisessa. Älä siis jää odottelemaan motivaatiota, vaan auta sen syntymisessä työstämällä asiaa aktiivisesti.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   11.7.26 11:42:34

Kannattaa ottaa selvää, mikä on juuri sen tiedekunnan optimipituus. Turha kirjoittaa 120 sivua, jos proffa on sitä mieltä, että 60 sivua on sopivasti eikä aio edes lukea siitä eteen päin. Omani oli n. 90 sivua vuosituhannen vaihteessa kasvatustieteellisessä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   11.7.26 12:40:59

En tiedä onko tästä apua, mutta kerron nyt kuitenkin: omani tein näin: 1) valitsin teenkö kvalitatiisen vai kvantitatiivisen tutkimuksen: valitsin kvantitatiivisen. Taisin kerrata hieman tutkimusmenetelmiä - nämä tosin olivat onneksi melko hyvässä muistissa opintojen tiimoilta. 2) Valitsin aiheen (tässä meillä yliopistolla oli 4-5 "suositeltua" aihetta, joista kannustettiin valitsemaan: Kurssikin oli tästä aiheesta ja luimme "kokeeksi" muutamia tutkimusartikkeleita näistä aiheista. Valitsin sitten näistä aiheista yhden. 3) Laadin tutkimussuunnitelman ja tutkimuskysymykset, keräsin aineiston, sain tulokset. 4) Laskin, monenko opintopisteen arvoinen rutistus gradu on: 30 op * 27 h = 810 h. Olisinko puolet käyttänyt tuohon alkuosioon ja lopun "kirjoittamiseen". Esim. 410 h / 3 kk (kesä) = 135 h / kk kirjoittamista. 6,75 h päivässä kokopäiväisesti.

Sitten tutkimuksen rakenne ja luvut valmiiksi ja itse kirjoittaminen ei tosiaan vaadi kuin perslihaksia: Itse kirjoitin paljon yliopiston kirjastossa ja oppari-tilassa. Kotiin raivasin "puhtaan pöydän", joka muistutti mitä pitäisi tehdä.. Ja sitten istuin siinä pöydän ääressä kirjoittamassa. Jos kirjoittaminen ei suju, niin aina voi lukea joko oppariopuksia tai sitten niitä oman alan tutkimuspapereita, ajatuksella kaikki on kotiinpäin.

Jonkun mielestä kokopäiväkirjoittaminen on varmaankin ihan sairas työmäärä, mutta mielestäni 2-3 kk kokopäivätyötä on melko vähäinen määrä versus ties kuinka pitkän ajan taivastelu siitä, että ei saa gradua valmiiksi? Jotkut ovat kuulemma kirjoittaneet gradunsa tyyliin 4 tunnissa;)

Mitään tavoitteita ei oman gradun kanssa ollut, tai no, pyrin kyllä mahdollisimman laadukkaaseen kvantitatiiviseen tutkimukseen ja siinä onnistuinkin. Sain arvosanaksi C:n ja olin jopa ehkä vähän yllättynyt siitä, positiivisesti.

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   11.7.26 14:37:58

Minua auttoi ajatus, että tärkeintä on kirjoittaa jotain, vaikka ihan susihuonoa tekstiä, kunhan kirjoitan. Sen tekstin voi aina sitten muokata jälkikäteen.

Eli en edes yrittänyt kirjoittaa valmista tekstiä, vaan yleensä ajatuksia aiheen ympäriltä. Sitten työ alkoi hahmottua, ja pääsin jäsentämään ja järjestämään tekstiä ja asioita parempaan muotoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.7.26 15:01:08

Mä vietin ensin pari vuotta tuijottaen tyhjää ruutua ja hokien "en keksi mitään, en keksi mitään". Sit yks viikonloppu vedin luovat kännit ja kirjotin kaks päivää puutaheinää, minipituus 60s täyteen ja kolmonen kilahti XD

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   11.7.26 19:46:54

Gradun tekeminen on eräänlaista leikkaa ja liimaa -hommaa, joten kerää aineistoa, jlue sitä ja pane paperille. Saatat jopa innostua, kun palapelin kuva alkaa hahmottumaan.

Lähettäjä: Luumu 
Päivämäärä:   11.7.26 21:44:00

Teetkö määrällisen vai laadullisen tutkimuksen? Valitse se, mikä tuntuu helpommalta ja aihe, joka edes vähän kiinnostaa tai josta tiedät jo jotain. Määritä riittävän suppea tutkimuskysymys. Sitten vain takalisto penkkiin ja keräämään teoriamatskua. Kirjoita höpöhöpötiedostoon raakatekstiä, jos se tuntuu auttavan etenemisessä, ja siirrä sieltä asiaa varsinaiseen työhön muokattavaksi. Älä jää odottelemaan inspiraatiota tai "oikeaa hetkeä", vaan aloita heti.

Lähettäjä: ~ 
Päivämäärä:   11.7.26 22:07:23

"LähettäjäMinerva

Päivämäärä11.7.26 14:37:58

Minua auttoi ajatus, että tärkeintä on kirjoittaa jotain, vaikka ihan susihuonoa tekstiä, kunhan kirjoitan. Sen tekstin voi aina sitten muokata jälkikäteen.

Eli en edes yrittänyt kirjoittaa valmista tekstiä, vaan yleensä ajatuksia aiheen ympäriltä. Sitten työ alkoi hahmottua, ja pääsin jäsentämään ja järjestämään tekstiä ja asioita parempaan muotoon."

Tätä komppaan. Kipuilin kolme vuotta gradun kanssa ja sitten lähdin tavoittelemaan, miten saisin kirjoitettua maailman huonoimman gradun. Sillä pääsin jumista ja lopulta arvosanaksikin 4. Tärkeintä oli päästä alkuun ja rytmiin ja tyhjän paperin kammosta eroon. Tsemppiä kovasti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.7.26 22:10:12

Missä tdk:ssa opiskelet? Me voidaan keksiä sulle aiheita :)