Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 00:24:20

Onko teillä tullut lapsilla kavereiden tai esim joukkuekavereiden tai koulukavereiden kanssa ihan käsirysyä? Meillä poika tänään tönäsi tahallaan joukkukaveria kun hermostui. Ihan siis nurin. Ei ole tällaista ennen tapahtunut ja en oikein tiedä miten kannattaisi edetä. Anteeksi ei poika suostunut pyytämään millään. Juteltiin jälkikäteen ja poikaa harmitti oma suhtautuminen tilanteeseen ja meinasi että jatkossa osaisi toimia toisin kun suututtaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.7.26 01:04:44

Anteeksi on pyydettävä. Lapsen pitää ottaa vastuu teostaan.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 01:11:49

En siinä tilanteessa keksinyt mitään sellaista pakotuskeinoa joka olisi auttanut

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   8.7.26 07:31:16

Jälkikäteenkin voi pyytää anteeksi

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 08:31:50

Niin voikin. Menee vaan turhan pitkälle kun harrastuskertoja melko harvoin nyt kesällä.

Lähettäjä: Vilppi 
Päivämäärä:   8.7.26 08:43:51

Anteeksi pyytämiseen pakottaminen on ihan turhaa, kun se anteeksi pyyntö ei ole vilpitön eikä selvitä tilannetta. Jos vaan pakottaa pyytämään anteeksi niin koko tilanne jää käsittelemättä eli miksi sinun poika ärsyyntyi niin paljon, että tönäisi joukkuetoveria. Joku syy sille tönäisylle oli ja olisi tärkeää yhdessä käydä läpi, mikä oli syy kuten oliko siellä taustalla kateutta vai onko harkoissa tapahtunut jotain joka lopulta purkautui noin vai mitä. Tärkeää olisi siis keskustella riita tilanne läpi ilman syyttelyä.

Ja totta kai saa pyytää anteeksi, mutta sen kuuluu olla vilpitön eikä mikään opetettu tapa jonka sanomisella voi luistaa tilanteet ottamatta teoistaan vastuuta.

Lähettäjä: Peipponen 
Päivämäärä:   8.7.26 09:22:12

Oliko kyseessä riita vai poikasi hermostunut jostakin toisen tekemästä/sanomasta asiasta ilman varsinaista riitaa? Oli miten tahansa, niin ensimmäisenä kävisin vakavan keskustelun pojan kanssa siitä, että oli oma tunnetila mikä tahansa niin kenenkään ei käydä koskaan käsiksi. Ei riitä, että poikasi ehkä osaa mielestään jatkossa toimia toisin, vaan sinun (ja mahdollisen toisen vanhemman) on käytävä läpi pojan kanssa tapoja käsitellä omia tunteitaan ilman, että ne purkautuvat toisiin kajoamalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.26 09:59:16

Minä kyllä sanoisin, että sitten ajetaan sinne kaverin kotiin ja mennään pyytämään anteeksi. Jos lasta harmittaa oma käytös ja ymmärtää oman harmituksensa, niin kyllä silloin pitää myös oppia pyytämään anteeksi.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 10:02:11

Minulla ei valitettavasti ole ollenkaan yhteystietoja tälle harrastuskaverille tällä hetkellä.

Kyse oli pesäpalloharjoituksista jossa molemmat pojat juoksivat saman pallon perään ja minun pojalla meni yli se ettei saanut palloa vaan hänen mielestään toinen otti pallon hänen nenän edestä. Pojat ovat 6-7v.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 10:03:32

Ja minäkin olen siinä uskossa ettei pakotettu anteeksi pyytäminen oikein luo mitään, saattaa jopa opettaa nopean ulospääsyn tilanteista.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   8.7.26 10:10:37

Ainakin itselle jäi vahvasti mieleen lapsena, kun toista kohtaan käyttäydyin rumasti. Vanhemmat puhutti ja ajettiin toisen perheen luo. Asia puhuttiin yhdessä ja pyysin anteeksi. Asiaa ei ainakaan maton alle lakaisemalla muuteta. Tärkeää olisi se toinen lapsi kohdata ja vaikka kuulla, miltä hänestä tuntunut tulla tönäistyksi.

Harrastuskaverin yhteystiedot löytyy valmentajalta. Valmentaja ei saa antaa niitä sinulle, mutta saa antaa sinun numerosi toisen lapsen vanhemmalle.

Tunnetaitojen ja sanoittamisen harjoittelua kotona ainakin. Minkä kautta voitte opetella kotona esimerkiksi häviämistä ja niistä syntyvien tunteiden harjoittelua? On ollut ihan kammottavaa katsoa, kun tutulla oli vuosia sitten 6v lapsi, jonka kanssa ei esimerkiksi pelattu mitään, ja ehkä lapsi vielä lievästi neurokirjolla. Vein pelin lahjaksi. Ei osannut vuorotella ja sai raivarit, kun minä onnistuin jossain siirrossa (ei siis edes vielä hävinnyt). Näki, että oli muutamaa oleellista taitoa jätetty harjoittamatta.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 10:20:47

Meillä ainakin näitä pelejä on nyt pelattu. Mutta nyt kiehahti lapsella liikaa, ei ole mitenkään normaalia hänelle

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.26 11:27:47

Kuten yllä on ehdotettu: annat valmentajalle luvan välittää puhelinnumerosi toisen lapsen vanhemmille. Sitten sovitte, miten lapsesi käy pyytämässä anteeksi.

Minä hölmöilin lapsena ja pahoitin kaverini mielen. Kun äitini kuuli tästä, mentiin ihan ovelle käymään ja pyytämään anteeksi. Kyllä se jäi muistiin ja hävetti, ei tullut tehtyä tyhmyyksiä enää myöhemmin.

Lähettäjä: Jess 
Päivämäärä:   8.7.26 11:34:16

Ehdottomasti yhteyttä toiseen perheeseen ja anteeksi pyytämään. Jos lapsi pääsee tuosta ilman seuraamuksia, jatkaa hän samalla tavalla tulevaisuudessa. Teinin kanssa olette sitten jo totaalisen pulassa. Nimimerkillä paljon urallaan 20 v aikana nähnyt koulunkäynninohjaaja

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 11:35:06

Tarvii kysellä kunhan mökiltä palataan taikka ensi kerralla harrastuksessa. Hävettää minua enemmän kun mennään turhaan eikä lapsi edelleen suostu pyytämään anteeksi

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   8.7.26 11:36:28

Kunnon pikkypsykopaatti siellä tulillaan ja vanhempi mahdollistaa tämän. Ei ihme, että nuoret rötöstelevät hulluina nykyään, kun kasvatus on tuollaista.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 11:37:15

Ja on lapselle aikamoiset palopuheet pidetty, että sikäli ihan seuraamuksitta ei ole nytkään päästy

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 11:39:07

Mutta siis kiitos näistä, en tiennyt että vanhemmat ajelevat lasten kanssa toisten oville pyytämään anteeksi riitojen tms jälkeen. Meidän ovella ei oo kukaan käynyt ja ei ole meilläkään aiemmin ollut tällaista tilannetta.
Todennäköisesti sovitaan että lapsi käy pyytämässä anteeksi ensi harrastuskerralla.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   8.7.26 11:46:45

Siis eihän sinne ovelle mennä tietämättä pyytäkää lapsi anteeksi vai ei. Kun käydään läpi tilannetta lapsen kanssa, käydään läpi myös se miltä siitä toisesta tuntuu ja miten etenkin joukkuepeleissä tällainen toiminta saattaa vaikuttaa pelaamiseen. Kun lapsi ymmärtää toisen tunteita ja sitten käydään läpi miten tämä rako ystävyyssuhteesta parannetaan, tulee se halu pyytää anteeksi lapselta itseltään. Ja tarvittaessa puhutaan juuri siitä miten vaikeaa se voi olla mutta mitä tapahtuu jos ei pyydä anteeksi vs jos pyytää anteeksi. Eikä lapsen tarvitse edes käyttää sanaa anteeksi vaan enemmin osoittaa kaverille sen että on pahoillaan ja ymmärtää toimineensa väärin tilanteessa.

Jos olet menossa toisen ovelle niin että lapsi ei vieläkään suostu mitenkään yhteistyöhön, ei asiaa ole käsitelty riittävällä tasolla koska lapsi ei selkeästi oikeasti ole ymmärtänyt toimintansa vaikutusta muihin.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 11:52:29

ymmärrän. En silti ole tiennyt että näin toimitaan. Siis ennen tätä.

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   8.7.26 12:02:01

Hmm: höpöhöpö. Eskari-ikäisen yksittäinen tolloilu nyt ei mitään psykopaattisuutta ole. Ihmeellistä lapsivihaa ja kyökkipsykologisointia taas. Asia selvitetään, lasta kasvatetaan ja elämä jatkuu.

Ja tää nykyajan kasvatuksesta horiseminen on niin väsynyttä. Ihan kuin vaikka 50 vuotta sitten lapset eivät koskaan olisi tehneet mitään tyhmää, etenkään kun siihen aikaan lapset temusivat hyvin paljon ilman aikuisen valvontaa.

Lähettäjä: Vilppi 
Päivämäärä:   8.7.26 12:35:04

Tuon ikäiset harjoittelee pettymyksen sietämistä ja siksi kannattaa asia nostaa esille valmentajan kanssa, että tälläinen tilanne kävi niin valmentajat osaavat jatkossa kiinnittää asiaan huomiota ja muistuttaa lapsia yhteisistä pelisäännöistä eli ketään ei kiusata, mollata, ollaan joukkuen ja pelataan tiiminä jne. Nämä olisi ihan hyvä aina kerrata ennen harjoituksia tuon ikäsillä.

Kuopus saman ikäinen ja pelaa myös joukkuelajia ja kyllä vaan valmentajat saa olla tämän ikäisten kanssa tarkkana ettei tunteet kuumene yms., koska lapset ovat vielä aika itsekkäitä eivätkä niin joukkuehenkisiä kuin vaikka pari vuotta vanhemmat jo ovat. Lähtevät herkästi pelleilyyn mukaan yms. Joten valkulle kannattaa mainita niin osaavat pitää ryhmää paremmin silmällä.

Tilanne olisi nimittäin ollut sellainen, että valmentajan tuohon olisi pitänyt ihan alun alkaen puuttua ja valmentaja olisi ollut paras ihminen käsittelemään asia lasten kanssa, mutta ymmärrettävästi aina kaikkea ei välttämättä ehdi näkemään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.26 12:49:06

"Hävettää minua enemmän kun mennään turhaan eikä lapsi edelleen suostu pyytämään anteeksi"

Aika erikoista, jos ei pyydä anteeksi vieraiden ihmisten ovella ja varta vasten sinne vietynä? Siinä heti tilanteen jälkeen on voinut toki olla tunteet kuumina, mutta nyt pitäisi osata jo vähän hävetäkin. Etenkin sitten, kun kaveri ja vanhemmat tuijottavat vieressä ja odottavat sitä anteeksipyyntöä.

Siksikin kannustan, että hoidatte asian mahdollisimman pian, ei vasta seuraavalla harrastuskerralla. Siellä on sitten taas uudet harjoitukset ja muut tiedossa, eikä joku hätäinen anteeksipyyntö jää edes lapselle mieleen.

Nyt täytyy vanhemman olla jämäkkä ja näyttää, että tolloilulla on seurauksia ja niistä joutuu kantamaan vastuun.

En oikeastaan edes ymmärrä, että miten lähditte jonnekin mökille hoitamatta tätä asiaa ensin? Ymmärrätkö edes, miten vakava asia on, että lapsi käy noin pienestä asiasta toisen kimppuun? Vieläpä joukkuekaverin, ja katsojien edessä? Sitten oma vanhempi näyttää mallia, että ei ollut niin vakava juttu eikä tarvitse pyytää anteeksi. Sen lapsen elämässä ei muuttunut nyt mikään, vaikka töni kaveria.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   8.7.26 12:54:34

Ei kai se lapsi nyt voi päättää, että pyytäkö anteeksi vai ei. Jos törttöilee, pitää kantaa myös seuraukset. Anteeksipyytäminen on yksi sellainen ja kuuluu ihan peruskäytöstapoihin.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 12:58:21

mentiin harrastukseen mökiltä ja toki sinne mökille myös palattiin. Yleensä ei noin pitkää matkaa ajeta harrastuksen takia, mutta tällä kertaa nyt lähdettiin kesäretken nimissä. Enkä pelin jälkeen nähnyt tätä toista lasta taikka vanhempia enää, että olisi siinäkään mitenkään tullut hoidettua.

Ihan noin muuten yksityiskohtia korjaamatta, mutta tilanne oli lämmittelyssä eli ei varsinaisesti kaikkien edessä. ja mitä tulisi tuohon oven taakse menemiseen, niin varmaan lapsi sinne tulisi pakotettuna mutta ei saisi sanaa suustaan siinä tilanteessa, se taas vaikeampi pakottaa. Ei tämä meidän ainakaan suinkaan kaikille uskalla puhua mitään.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 12:59:04

no minä en ainakaan siinä tilanteessa keksinyt mitään pakotuskeinoa anteeksi sanomiseen

Lähettäjä: koira 
Päivämäärä:   8.7.26 13:16:27

lapset oppii ja elämä jatkuu, ei tarvitse mitään liian isoa numeroa tehdä.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   8.7.26 13:23:45

Itsekin ihmettelen, että miten on edes vaihtoehto olla pyytämättä anteeksi/selvittämättä asiaa ja vanhempi ei pysty muka tähän pakottomaan? Ei minulla ainakaan ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kuin hattu kourassa mennä nöyränä törppöilyjä selvittämään. Me kävimme oven takana asioita selvittelemässä, mutta niin kävi myös kavereita meidänkin oven takana pyytelemässä asioita anteeksi. Niin sitä sitten päästiin eteenpäin asioissa ja hommat jatkuivat normaalisti. :)

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 13:32:38

Niin siis se voikin olla ihan normaali käytäntö, minulla ei vaan ollut tullut vielä vastaan.

Siinä tilanteessa tilanne meni ohi kun peli alkoi ja tosiaan jälkeenpäin en sitten enää tätä toista poikaa tai hänen perhettään nähnyt. Ja minulla myöskään ei niin toiminut hoksottimet että miten pitää toimia kun ei ole aiemmin tullut vastaan tällaista tilannetta. Senpä takia tämän aloituksenkin tein.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 13:33:27

mutta kaipa sen voi jälkikäteenkin selvittää. Todennäköisesti sujuu paremminkin kun ei ole sellaista tunnekuohua lapsilla.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 13:55:37

Ollaan nyt lapsen kanssa sovittu, että ensi harjoituksissa kun näkevät niin lapsi käy pyytämässä anteeksi että viime pelissä tönäisi

Lähettäjä: ...... 
Päivämäärä:   8.7.26 14:03:36

Pakotettu anteeksi pyytäminen on juuri se tapa, millä lapset oppivat, että tämä teko ei ollut ok. Olennaista ei ole, kaatuuko pieni lapsi vielä aidosti tekojaan. Empatian tunteet saattavat kehittyä vasta myöhemmin, mutta silloin oikea toimintamalli on jo olemassa, kun sitä on pienestä asti harjoiteltu. Tärkeintä on se, että aikuiset ottavat asian vakavasti ja tilanteet selvitetään asianosaisten kanssa.

Kuulostaa hyvältä, että lapsi pyytää seuraavissa treeneissä anteeksi.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 14:12:47

Tarkoitinkin lähinnä että täysin sulkeutuessaan ja kieltäytyessään kiukussaan, niin siinä tilanteessa en keksinyt sellaista pakotuskeinoa jolla pakotettu anteeksi olisi hänen suustaan tullut ulos. Enkä tiedä olisiko sekään ihan koko totuutta opettanut, toki ulospääsyn tilanteesta. Mutta siihen en nyt minä pystynyt, valitettavasti.

Lähettäjä: Vilppi 
Päivämäärä:   8.7.26 14:53:08

...... //Ei vaan, että tilanne käydään lasten kanssa läpi. Se pakotettu anteeksipyyntö eli lapsi pyytää anteeksi ja sillä kuitataan kaikki ei opeta yhtään mitään muuta kuin, että hakemalla anteeksi voi paeta tilannetta ja vastuuta sen sijaan, että tilanne käydään läpi lasten kanssa. Kun tilanne käydään läpi niin siinä nimenomaan opetellaan sitä empatiaa, tarkastellaan omia ja toisen tunteita ja mitä olisi voitu tehdä toisin. Usein siinä sitten myös tulee lopulta se anteeksi pyyntökin, kun nähdään se toisen näkökulma asiaan.

Ja totta kai lapselle saa sanoa mikä on väärin ja mikä parempi tapa hoitaa asia.

Mutta en minä aloittajana nyt lähtisi minnekään toisen kotiovelle tuollaisen asian vuoksi vaan seuraavissa treeneissä käy pyytämässä anteeksi ja valkulle voi asiakasta mainita jotta osaa jatkossa tarkkailla lapsikatrasta tarkemmin ja puuttua vastaaviin tilanteisiin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   8.7.26 15:03:16

Näinhän se hoidetaan asiallisesti ja yleensö menee kerrasta perille.

Miten ratkaista lasten riitoja?
Lähettäjä.

Päivämäärä8.7.26 11:27:47

Kuten yllä on ehdotettu: annat valmentajalle luvan välittää puhelinnumerosi toisen lapsen vanhemmille. Sitten sovitte, miten lapsesi käy pyytämässä anteeksi.

Minä hölmöilin lapsena ja pahoitin kaverini mielen. Kun äitini kuuli tästä, mentiin ihan ovelle käymään ja pyytämään anteeksi. Kyllä se jäi muistiin ja hävetti, ei tullut tehtyä tyhmyyksiä enää myöhemmin

Lähettäjä: Donatello 
Päivämäärä:   8.7.26 20:12:34

Normaalin kasvatuksen saanut, normaaliälyinen lapsi osaa pyytää anteeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun aikuinen kehottaa pyytämään anteeksi.

Kun kasvatus on jäänyt välistä, ja/tai lapsi ei ole normaaliälyinen, niin tulos on aloituksen kaltainen.

Lapsen kanssa pitää nyt keskustella, että miksi hermostui. Miksi koki oikeudekseen tönäistä kaverin kumoon.
Miltä tuntuisi, jos hänet joku tuuppaisi kumoon.
Hänelle on myös selitettävä, että pelissä pallon nappaa se, kumpi ehtii. Ei se, joka haluaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.26 20:27:46

Nyt on nähty se, mitä tapahtuu kun lasta ei saa pakottaa pyytämään anteeksi eikä rankaista. Niistä tulee hirviöitä! Ja joo, ruutuajan menettäminen ei välttämättä liity itse hölmöilyyn mutta on ihan tehokas rangaistus.

Kasvattakaa niitä lapsianne, jos välitätte heistä yhtään. Joku lapsi oppii ihan sillä, että kertoo ettei noin saa tehdä, suurin osa kokeilee, mitä tapahtuu, jos silti tekee. Silloin kasvattajan pitää olla aikuinen eikä kaveri.

Ja aloittajakin voi vaikka kertoa lapselleen tunteista, jos antaa myös lapsen itse kertoa omistaan. Silti väkivalta EI OLE OIKEIN VAIKKA EI SAISI PALLOA. Väkivallasta PITÄÄ olla seuraamuksia!

Lähettäjä: Huhhih 
Päivämäärä:   8.7.26 21:01:10

1. Laitat valmentajalle viestiä HETI ja pyydät välittämään kiusatun lapsen huoltajalle tiedon, että ottaa yhteyttä tilanteesta mahdollisimman pian. Mökillä toimii hevostalli.netin lisäksi esim. wa, säpo tai tekstari

2. Kerrot em. huoltajalle, kuinka pahoillasibolet tilanteesta ja siitä, että et ottanut heti yhteyttä.

3. Kysyt, että sopisiko asiaa tulla selvittämään kasvotusten piakkoin. Sovitte ajan.

4. Kerrot vielä puhelimessa, etkö mikäli lapsi tapaamisessa ei suostu pyytämään anteeksi, jättäytyy hän pois treeneistä x ajaksi. Lisäsin mikäli vastaavaa tapahtuu uudelleen on valmentaja ohjeistettu poistamaan teidän kiusaaja tilanteesta ja harrastus loppuu siihen. Kiusatun lapsen ei travitse enää pelätä tai esimerkiksi lopettaa harrastusta.

5. Kerrot omalle lapselle yllä olevat asiat. Teoilla on seuraukset. Anteeksi pyydetään uhrin takia, ei oman synninpäästön.

Lähettäjä: Huhhih 
Päivämäärä:   8.7.26 21:05:45

6. Menette selvittämään asian lapsen kanssa ja ehkä hän oppii jotakin.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   8.7.26 22:40:01

Onko lapsi ainoa lapsi ja nyt tullut eka erimielisyys?

Helpompi opettaa nuorena, nyt päässyt jo vähän vanhaksi, mutta ainoa oikea tapa on valmentajan kautta välittää sun numero, pahoitella ja viedä lapsi pyytämään anteeksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.7.26 23:04:24

Ainoa lapsi ei yleensä toimi noin.

Lähettäjä: Ss 
Päivämäärä:   8.7.26 23:50:14

Ei ole ainoa lapsi.

Lähettäjä: oula 
Päivämäärä:   9.7.26 09:33:43

Ss pakko olla trolli. Ei kai kukaan ole näin avuton?

Ihan nyt ensimmäisenä itseä niskasta kiinni! Lapselle ei opeteta, että asioita pitkitetään.

Voit kertoa lapselle, että hänen toimintansa on aiheuttanut nyt pahaa mieltä a)toiselle lapselle b)toisen lapsen vanhemmille c)sinulle ja d)vielä lapselle itselleenkin, jonka takia anteeksipyyntö kaikilta kolmelta ensimmäiseltä on aiheellinen. Sen kautta sitten lapsi voi antaa itselleenkin anteeksi. Ei välttämättä "tule sydämestä" se anteeksipyyntö, mutta ei tuon ikäisen tunnetaidot vielä ole sillä tasolla, että ymmärtää asiaa samalla tavalla. Pääasia on, että oppii asiasta.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   9.7.26 09:46:04

eipä nyt tarvii liioitella kuitenkaan. tuntuu että monella kommetoijalla tarkoitus vaan että aloittaja olisi lapselle mahdollisimman ilkeä. osais edes aikuiset hillitä tunteensa, mutta harvemmin. ja ei anteeksi pyydellä.

Lähettäjä: oula 
Päivämäärä:   9.7.26 13:26:30

--- Ei kai kukaan ole käskenyt olemaan ilkeä. Enemmän huoltajan tässä tarvitsisi miettiä omaa toimintaansa ja kasvattaa lastaan. Pienistä asioista voi tulevaisuudessa kasvaa isoja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.7.26 17:39:05

Lapsen kanssa voidaan miettiä mikä johti tilanteeseen ja olisiko aihetta pyytää anteeksi. Anteeksipyynnön voi tehdä myöhemminkin, käydä vaikka yhdessä äidin kanssa viemässä suklaapatukan tms ja pahoitella tekemäänsä.
Tärkeintä on että lapsi oppii tehneensä väärin, ja välttämään samanlaista toimintaa jatkossa.