Lähettäjä: kkdd 
Päivämäärä:   11.6.26 18:49:56

Olen aina ollut normaalipainoinen niin omaa kokemusta ei ole. Enkä nyt tarkoita sitä, että hävettää olla iso tai ärsyttää, jos kaupasta ei löydy vaatteita vaan ihan olemista.

Miltä tuntuu maata selällään tai mahallaan, jos on todella iso maha tai peppu?

Monissa kiireettömissä lääketieteellisissä operaatioissa on BMI-raja, esim. ei mielellään nukuteta BMI yli 30 henkilöä, kun ei välttämättä hapetu kunnolla kun keuhkot menee läjään tai ei operoida, jos leikattava alue paranee huonosti kun paksu rasvakudos ei parane yhtä hyvin kuin ohut rasvakudos.

Mutta tuntuuko siis yleensäkin jotenkin hankalalta maata selällään tai mahallaan? Hankala hengittää, tai löytää hyvä asento? Kumartuminen ison mahan kanssa on varmasti vaikeaa, tai jos kaatuu nurin, niin vaikea päästä ylös.

Minulla on selkäongelmia ja aika usein helpotan oloa lattialla maaten. Jos en saisi ruotoa oiottua, niin en tiedä mitä tekisin.

Voisitteko pitää ketjun asiallisena ettekä ala haukkua lihavia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.6.26 18:51:07

En viitsi edes ajatella kun alkaa kuvottaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.6.26 19:15:15

Sukulainen on lihava ja kaikki näyttää olevan erittäin vaikeaa. Suunnittelee jokaisen liikutuksen tyyliin; tarttis käydä vessassa, olis vähän jano, täytyy käydä hakemassa nenäliinoja... ja kerää pitkäänkin voimia viitsiäkseen tehdä jotain tällaista. Kaikki muukin täytyy suunnitella, voi lähteä mukaan, onko auto riittävän suuri, pääseekö paikassa jonne ollaan menossa istumaan ja mikä tärkeintä, onko siellä saatavissa hiukopalaa jos alkaa heikottaa, jne. Surullista katsoa noin raskasta (<- itse aiheutettua) elämää joka käy päivä päivältä vaikeammaksi, mutta minkäs teet.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.6.26 19:18:54

Makoilu ei tunnu mitenkään erikoiselta mitenkään päin, eikä hengityksessä ole vaikeuksia. Itselläni tosin on tuossa vatsapuolella verrattain vähän rasvaa, joten tilanne voi olla eri tavalla rakentuneella ihmisellä toinen.

Maasta ylös pääseminen... en väitä, että se olisi yhtä sujuvaa kuin hoikalla, mutta ei se (onneksi) mitenkään suorastaan vaikeatakaan ole. Sama kuin vaikka portaiden nouseminen.

Mikä sen sijaan ON hankalaa (omakohtainen kokemus): ulottuminen. Esim. jumpatessa pitäisi laittaa vastakkaiset kyynärpää ja polvi yhteen... juu ei onnistu ikimaailmassa! Monet venyttelyliikkeet ovat ihan mahdottomia. Selässä on kohtia, joihin ei tahdo yltää ollenkaan (onneksi on kylpyharja).
Kurjinta kuitenkin on varsinkin näin kesällä rasvaröllyköiden alta hikoilu. Ikään kuin tissihiessä ei olisi tarpeeksi.

Lähettäjä: Kiloja 
Päivämäärä:   11.6.26 19:21:57

Oma painoindeksi on päälle 34. Pituutta 163 cm ja painoa 91 kg. Paino jakaantunut tasaisesti koko kroppaan ja lihasta löytyy myös läskin alta. Ennen lapsia painoin alle 60 kiloa ja siitä sitten paino alkoi hiljalleen nousemaan. Fyysistä työtä tehnyt koko iän. Tosin nyt kouluttauduin uudelleen ja vaihdoin vähän kevyempään työhön, mutta työssä edelleen ollaan paljon jalkojen päällä, kävelyä, nostelua jne., mutta vanhaan työhön verrattuna huomattavasti kevyempää.

Onhan tuota ylimääräistä turhan paljon. Itsellä lähinnä nämä ylimääräiset kilot tekee sen etten enää pysty tekemään kaikkia lihaskuntoliikkeitä mitä ennen pystyin tekemään. Esim. Kädet ei kestä punnertamista massan vuoksi eikä polvet kaikkia jalkaliikkeitä. En myöskään ole niin ketterä kuin ennen esim. Kuperkeikan tekeminen tai päällä seisonta ei tällä massalla onnistu. Mutta vaikka ylimääräistä on niin en silti pidä itseäni niin painavan näköisenä kuin olen eikä moni tuttukaan tunnu tajuavan paljonko oikeasti painan. Isoissa rinnoissa lähinnä ärsyttää hikoaminen rintojen alta, mitä ongelmaa hoikempana ja pieni rintaisena ei ollut.

Juu ja ei ole tällä painolla vaikeaa maata mahallaan, selällään, kumartua, nousta ylös lattialta ilman tukea jne.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   11.6.26 19:32:10

Mulla on yksi naispuolinen kaveri, joka painaa yli 200 kg. Kulkee muutaman kymmenen metrin matkankin autolla, ei jaksa nousta portaita ym.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   11.6.26 19:50:14

Oon kai hirveä mut kyllä itseä hävetti kun yhden päälle 100kg/155cm kaverin kanssa ostoksilla pyörittiin kauppakeskuksessa ja poispäin lähtiessä hänen oli pakko muutaman kymmenen metrin välein pysättävä nojaamaan johonkin kun ostoskassit painoi niin paljon ja ”selkään ja jalkoihin ottaa”. Jäätävä huohotus samalla.

On myös omasta mielestään sopiva n. 160cm hevosen selkään. Onneksi tätä ei toteuttanut kuin kerran, lopputuloksena oli hevonen joka veti korvat luimuun ja alkoi huiskia hännällään ja takajalkoja nosteli heti jos pyysi hevosta eteenpäin. Kait tajusi siitä jotain.

Autoa ei koskaan saa jättää paria sataa metriä pidemmälle käveltävästä kohteesta..