Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   9.6.26 18:51:31

Miten jatkoitte hevosharrastusta lapsen saamisen jälkeen? Erityisesti te, joilla on vuokrahevonen tai oma.

Minulla on ihana vuokrahevonen, jolla käyn ratsastamassa 2-3 krt viikossa. Jos saisin lapsen enkä voisi ratsastaa kuukausiin, joutuisin tietenkin irtisanomaan vuokrasopimuksen. Mietin, että jäänköhän sitten täysin ns. tyhjän päälle, ja miltä tuntuu lähteä etsimään uutta vuokrahevosta mahdollisesti pitkänkin tauon jälkeen? Olisiko silloin syytä hakeutua ratsastuskouluun, ja olisiko se helpompaakin yhdistää uuteen arkeen? Miten te muut olette toimineet?

Harkitsen myös oman hevosen hankintaa, mutta tämä lapsiasia häiritsee sitäkin pohdintaa. Lapsen saamisen aikataulua ei voi tietenkään täysin ennustaa, mutta se täytyisi aloittaa viimeistään vuoden sisällä oman ikäni takia. Olisi luultavasti järjetöntä ostaa hevonen juuri nyt, mutta jääkö se sitten kokonaan ostamatta, jos lykkään asiaa hamaan tulevaisuuteen?

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   9.6.26 20:57:19

Minä ratsastin koko raskauden, lapsen synnyttyä oli hevosella taukoa vähän yli kuukauden, sitten jatkoin tallilla käymistä. Käytännössä siis kävin neljä kertaa viikossa. Kaksi kertaa juoksutin/ohjas-ajoin/työskentelin maastakäsin kun lapsi oli mukana joko rattaissa tai kantorepussa. Viikonloppuna kävin aamuisin kun mies lapsen kanssa ja silloin ratsastin. Tällä tavalla mentiin äitiysloman loppuun. Kun palasin töihin, jouduin vähentämään käynnit kolmeen kertaan (Lauantai ja sunnuntai ja yksi ilta viikolla) ihan oman jaksamisen takia. Näin on menty nyt melkein kaksi vuotta ja hyvin on toiminut, välillä joku liikuttaa hevosen neljännen kerran mutta koska hevonen on muille vähän haastava, on ollut vaikea löytää mitään pysyvää järjestelyä. Nyt meille on tulossa seuraava niin saas nähdä miten onnistuu sen jälkeen.

Tässä tietysti se että oma on oma ja ollut minulla monta vuotta ennen lapsia ja on jo ajoissa koulutettu toimimaan (seisoo paikallaan komennosta, siirtyy hyvin kevyestä pyynnöstä sivuttain, antaa oman tilan ihmiselle jne) eli siinä mielessä helppo ja turvallinen ja itse tunnen hevosen sen verran hyvin että osaan arvioida tilanteen turvallisuuden ja keskeyttää hommat jos ei toimi. Itse en ole ensimmäisen lapsen myötä juuri muita hevosia käsitellyt kun ei tee mieli yrittää hallita epämääräisiä hötkyjöitä.

Lähettäjä: --3 
Päivämäärä:   9.6.26 21:10:44

Sain lapsen vuosi sitten ja ratsastus on ollut raskauden alusta asti tauolla. Raskaana en uskaltanut ratsastaa. Synnytyksen jälkeen olisin voinut palata tallille, mutta ensimmäiset kuukauden olin aika väsynyt ja vieläkin tuntuu rasittavalta ajatus että olisi jotain sovittuja aikataulutettuja menoja iltaisin (päivisin puoliso töissä), koska päivät on tosi vaihtelevia. Mutta varmasti moni muu olisi palannut tallille.

Minulla tosin on ollut ennenkin taukoa ratsatsuksesta eikä se palaaminen tauon jälkeen ole niin vaikeaa mitä moni pelkää. Minulla oli jossain vaiheessa n. 6 vuoden tauko eikä sen jälkeen mennyt kuin muutama ratsastuskerta, kun homma sujui ihan kuin ennenkin.

Totta kai sitä joutuu sitten etsimään uuden vuokrahevosen, mutta sellaista se on. Jos olet suht kokenut ratsastaja, sellaisen löytää todennäköisesti suht helposti (ellet asu kovin syrjässä).

En ostaisi omaa, jos just aikomus yrittää lasta. Miksi hevosta ei tulisi ostettua myöhemmin? Jos oikeasti haluat oman hevosen, kyllä sille järjestyy aikaa sitten lapsen saannin jälkeen. Jos ei järjesty, silloin se vain kertoo siitä, että omat prioriteetit on muuttuneet ja ne olisivat saattaneet muuttua vaikka se hevonen olisi jo ostettuna ennen raskautta.

Lähettäjä: Kaikki heti nyt 
Päivämäärä:   9.6.26 21:19:29

Aloittavan tilanteessa en hankkisi omaa kerta suunnitelmissa saada lapsi noinkin pian. Hevoseen menee paljon rahaa ja harvalla taloudellinen tilanne on se, että voi olla lapsen kanssa kotona useamman vuoden ja pitää hevosta samaan aikaan. Jos lapsen haluaa niin lapsen kuuluu mennä hevosen edelle eli sen sijaan, että hankkii oman ja laittaa sitten lapsen varhain päiväkotiin, kun ei ole varaa lystiin niin lykkäisin hevosen hankitaan siihen, että lapsi isompi.

Toisekseen ei voi tietää millaista se arki vauvan ja taaperon kanssa tulee olemaan. Ei ole hevosen etu jättää seisomaan tai myydä pois, kun arki ei toimikaan eli kannattaa myös sitä hevosta ajatella lapsen lisäksi.

Mielestäni kaikkea ei tarvitse heti saada vaan asioita voi opetella myös odottaa ja sen sijaan, että ajattelee vain itseään niin ajatella myös muita jotka ovat riippuvaisia omasta päätöksestä kuten lapset ja eläimet eli oman navan lisäksi myös ajatella eläimen sekä lapsen etua, jos niitä meinaa hankkia.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   9.6.26 21:38:09

Kiitos vastauksista!

Olen pitänyt opiskeluaikana ratsastuksesta taukoa pari vuotta, enkä tuntenut, että parissa kerrassa olisi vielä päässyt samalle tasolle kuin aiemmin. Kyllä se vaati paljon ratsastuskertoja, oikeaa oheistreeniä ja töitä oman mielen kanssa. Raskauden jälkeen on mukana myös muuttuva kroppa. Jos en löydäkään sopivaa vuokrahevosta, vaan palaan esim. ratsastustunneille kerran tai pari viikkoon, pääsen ehkä takaisin nykyiselle tasolle jossain vaiheessa, mutta en kyllä usko, että pääsen enää tässä elämässä tästä ylemmäs. Ja silloin on turha ratsastaa enää ollenkaan, kyllä minun tavoitteeni on aina kehittyä lisää.

"Mielestäni kaikkea ei tarvitse heti saada vaan asioita voi opetella myös odottaa"
- Tavallaan ymmärrän mitä tarkoitat tällä. Harmittaa vain yleisesti se ajatus, että tässä on nyt päälle kolmekymppiseksi rakennettu tätä elämää ja uraa niin, että olisi mahdollista elää mieluisaa arkea ja harrastaa laadukkaasti, ja nyt sitten joutuu taas laittamaan kaiken tauolle ties kuinka pitkäksi aikaa. Meillä olisi nyt puitteet hankkia jälkikasvua tai hevonen, ehkä molemmat, mutta erityisesti ajankäyttö pohdituttaa.

Lähettäjä: Kaviokoukku 
Päivämäärä:   9.6.26 21:48:25

Myin oman hevosen kun odotin esikoista. Ratsastin neljännelle kuulle, hevonen vaihtoi omistajaa seitsemännellä kuulla. Välissä oli ratsuttajalla.

Lapsen syntymän jälkeen ei ole ollut aikaa eikä rahaa samanlaiseen harrastamiseen. Toisaalta ei myöskään intoa laittaa hevosta kaiken edelle. Ennen lapsia olin hevosalan yrittäjänä, ratsutin, kilpailin jne eli hevoset olivat todella iso osa identiteettiä. Nyt lapset on ehdottomasti tärkeintä. Ratsastaa ehtii ja saa kyllä myöhemmin elämässä, valmentautuen myös kehittyy ja kroppa tulee kyllä mukana.

Kuulostaa järjettömältä tuo että hevosta käsitellään lapsi rintarepussa. Aivan älytön riski.

Lähettäjä: Kaikki heti nyt 
Päivämäärä:   9.6.26 21:53:12

Ratsastus on kyllä sellainen laji, että siinä vanhempanakin pärjää. Jos parin vuoden tauko pistää haaveet kokonaan romukoppaan eikä enää ikinä voi saavuttaa samaa tasoa ja kehittyä niin onko sitä sitten edes kovin kummoisella tasolla alun alkaenkaan. Moni huippu urheilija on palannut urheilun parii lapsen saamisen jälkeen, kun se urheilu-uran jatkaminen on ollut suunnitelmissa joten ei nyt heti kannata heittää pyyhettä kehään.

Ja jos on ihan oikeasti noin pakonomainen tarve kehittyä eikä ratsastuksessa ole mitään järkeä, jos pääse johonkin tietylle tasolle niin sitä suuremmalla syyllä, jos meinaat lapsen hankkia niin unohda koko oman hevosen hankkiminen.

Lapsi sitoo ja vie aikaa. Oma napa jää taka-alalle. Jos siihen ei ole valmis niin kannattaa miettiä kannattaako sitä lasta hankkia ollenkaan.

Lähettäjä: --3 
Päivämäärä:   9.6.26 21:57:49

"Kyllä se vaati paljon ratsastuskertoja, oikeaa oheistreeniä ja töitä oman mielen kanssa. Raskauden jälkeen on mukana myös muuttuva kroppa. Jos en löydäkään sopivaa vuokrahevosta, vaan palaan esim. ratsastustunneille kerran tai pari viikkoon, pääsen ehkä takaisin nykyiselle tasolle jossain vaiheessa, mutta en kyllä usko, että pääsen enää tässä elämässä tästä ylemmäs. Ja silloin on turha ratsastaa enää ollenkaan, kyllä minun tavoitteeni on aina kehittyä lisää."

Minusta sinun kannattaa työstää tätä asennettasi. Ensinnäkin, miksi et voisi löytää vuokrahevosta, jos olet ennenkin löytänyt? Voihan nykyinenkin vuokrahevonen vaikka loukkaantua tai omistaja myy sen ja sitten joudut etsimään uuden. Jossain vaiheessa se on edessä 100% varmuudella. Eikä se ratsastuskoulukaan ole niin huono vaihtoehto, paljon on kivoja pienempiä ratsastuskouluja, joissa voi edetä yllättävänkin pitkälle.

Raskaus voi muuttaa kroppaa, mutta ei siinä yleensä mitään pysyvää valtavaa muutosta tapahdu (ellei tietysti jotain mene pieleen, mutta onnettomuuksia voi aina sattua muulloinkin). Raskauskilot lähtee, jos vaan tekee töitä sen eteen ja kroppa yleensä palautuu oikein hyvin, varsinkin jos on urheilullinen.

Tuo on aika omituinen ajatus myös, että turha ratsastaa, jos et voi kehittyä tästä edemmäs. Ensinnäkin, mikäänhän ei estä sinua kehittymästä pidemmälle myös lapsen saannin jälkeen. Ratsastusta voi harrastaa niin pitkälle kuin vain kroppa kestää, 60+ ikäiset harrastajat eivät ole harvinaisia. Jos olet nyt n. 30v., sinulla on siis todennäköisesti vielä 30-40 vuotta aikaa harrastaa, vähintään.

Et ole kuitenkaan ammattilainen etkä selvästi ammattiurasta haaveile, joten se on ihan oman pään sisällä se ongelma, jos ei voi harrastaa jos ei pääse kehittymään heti just nyt.

Lähettäjä: Minna 
Päivämäärä:   9.6.26 21:58:56

Mä ostin oman hevosen 48-vuotiaana kun lapset olivat jo omillaan. Nyt niitä on kaksi. En jaksaisi repeytyä kovin moneen suuntaan joten omalla kohdallani parasta näin. Hyvin olen ehtinyt hevostella näinkin.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   9.6.26 23:32:23

Kannattaa muistaa että aina ei tärppää vaikka toivoisi perheenlisää. Jotkut pystyvät ratsastamaan aika pitkälle raskautta. Hevonen tietty oltava luotettava eikä reaktiivinen. Vauvat ovat myös erilaisia.
Vauvoissa paljon eroja. Jotkut nukkuvat hyvin ja ovat helppoja ja toiset hankalampia . Oma jaksaminen vauva-aikana riippuu paljon siitäkin. Jos helppo vauva ja isä mielellään hoitaa myös vauvaa niin äitikin jaksaa harrastella.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.6.26 13:16:03

Omia 13 ja on varmasti helpompaa kuin vuokrahevosen kanssa. Enemmän tulee nykyään harrastettua kuin ennen lapsia.