|
Lähettäjä: tiita
Päivämäärä: 4.6.26 19:14:26
Opiskellessa parilla opettajalla oli jotain minua vastaan. En tiedä mitä, mutta tätä ihmettelivät myös muut jotka tilanteita näkivät/kuulivat.
Esim. kun kurssimateriaalit tulivat nettijärjestelmään ja piti sanoa opettajalle, jos ne eivät näkyneet. Minä ja kaksi miestä menimme sanomaan opettajalle luennon lopussa, että nimeni näkyy kyllä ilmoittautuneiden listassa, mutta materiaaleja ei minulla näy. Ekana tästä sanoo mies, opettaja ottaa hänen nimen ja sähköpostiosoitteen ylös. Sitten minä, mutta minua opettaja katsoo nenän vartta pitkin "Sun pitää varmaan pyytää ne materiaalit joltain kaverilta". Sitten toinen mies, joka sanoo, että hällä sama ongelma kuin noilla kahdella muulla. Opettaja kysyy hänen nimen ja sähköpostiosoitteen. Molemmat miehet tuijottavat toisiaan, minua ja opettajaa monttu auki.
Toisella kerralla tuo sama opettaja kehui kurssilla erästä kirjaa moneen kertaan ja kehotti jokaista hankkimaan sen vaikka omaksi, jos ei kirjastosta riitä kaikille. Olin tuolla kurssilla joka kerta paikalla ja jopa viittasin, kun hän jotain kysyi. Kun sitten pyysin tältä kandiaihetta, hän oli taas nokka pystyssä ja hän kysyi, että olenko kuullut tästä kirjasta ja sanoin, että kyllä, minulla on se omana. Hän tuhahti ja heitti sen kirjan pöydälle "Tämä on kyllä oikeastaan aika hyödytön opus". Sanoin sitten, että __ kurssilla olet sitä kyllä kehunut, johon hän vastasi "Jaa. Minä en ole kyllä huomannut, että sinä olisit sille kurssille osallistunut". Parinkymmenen osallistujan sekaan siis katosin...
Sitten oli eräs kurssi, jossa oli harkat tietokoneluokassa ja piti tehdä tehtäviä excelillä. Pyysin häneltä neuvoa jossain tehtävässä ja kirjoitin vihkoon jonkun yhden lauseen muistiinpanon. Hän alkoi huutaa "EXCELIIN! EXCELIIN! TÄLLÄ KURSSILLA EI PAPERILLE KIRJOITETA MITÄÄN, KAIKKI TEHDÄÄN EXCELIIN!!". Vaikka se muistiinpano oli tyyliin "Möttösen artikkelissa hyvä kuva" eli ei liittynyt varsinaisesti niihin laskuihin. Kuitenkaan hän ei sanonut vieressäni istuvalle miehelle MITÄÄN, vaikka tuo mies ei tehnyt ainuttakaan tehtävää exceliin vaan laski kaikki laskut laskimella ja kirjoitti ne ruutuvuhkoon. Kysyi ainoastaan, että sujuuko, siinä se. Taas ihmiset tuijottivat ihmeissään.
Toinen opettaja myös jostain syystä syrji minua. Olimme harjoitusluokassa käyttämässä välineitä ja opettaja kiersi tarkistamassa/kalibroimassa kaikkien välineet. Sanoin, että he mä jäin välistä, hän leikki kuuromykkää. Meni minun ohitseni ja seuraava sanoi, että eikö sinun olisi pitänyt tsekata tiitankin välineet. Hän ei sanonut mitään, meni seuraavan luo. Seuraava sanoi, että sulla jäi kyllä tiita välistä. Siinä vaiheessa hän tuli pikaisesti tekemään jotain minun välineilleni ja minusta tuntui, että ne oli edelleen ihan miten sattuu. Muut tuijottivat ihmeissään ja kuulemma olivat jopa käytävällä keskustelleet, että mikä sitä tyyppiä vaivaa ja onko se opettaja muka yleensä tollanen. No, minua kotaan oli...
Kun joskus pyysin apua kun en osannut jotain, hän tokaisi "et vaan osaa". No niinpä, voisitko auttaa... Muita hän sen sijaan auttoi ihan mielellään oikein ratakiskosta vääntäen. Muut ihmettelivät, että mikä minussa on vikana ja miksi hän on tollanen vain minua kohtaan.
Lisäksi graduohjaajani oli todella ilkeä minua kohtaan todella usein. Ei aina eikä koko aikaa, joten en voinut kenellekään valittaa että hän aina tai hän ei koskaan, koska välillä oli todella mukavakin. Gaslightasi ja halveksi. Leikki kuuromykkää kun kysyin neuvoa, puhui päälle ja töni kun kysyin jotain tai joku koitti neuvoa minua. Pahinta oli se, että jos joku oli noita tilanteita näkemässä ja kuulemassa, niin tuijotti kyllä kummissaan, muttei koskaan sanonut mitään eikä puolustanut minua mitenkään. Lisäksi monilla oli hänestä todella mukava kuva. No on varmasti, koska hän osaa olla mukava eikä hän varmasti ollut ilkeä sellaisia kohtaan, joiden suhteen ei ollut "ylempiarvoisempi". Jos sanoin jollekin, että se ihminen on välillä ilkeä, niin kukaan ei uskonut vaan sanoivat "Sehän on tosi mukava!".
Graduni on edelleen kesken. En tiedä, teenkö sitä koskaan valmiiksi.
Enkä ymmärrä, mikä noilla muutamilla oli minua vastaan. En ole mitenkään kummallinen enkä tietääkseni hankala ihminen. Eniten ihmetyttää nuo tilanteet, joissa minua kohdellaan ihan eri tavalla kuin muita niin, että muutkin ihmettelevät. Mutta pahinta tosiaan se, ettei kukaan puutu. Olisin niin kaivannut sitä, että joku olisi avannut suunsa. Esim. tuo, missä useampi sanoi, että tuo jäi välistä, oli tosi kiva, kun siinä sentään kaksi ihmistä puolusti minua.
|