Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   3.6.26 23:11:49

Mä yleensä jos juon pullosta/tölkistä otan suun (melko) täyteen juomaa ja sitten 4-5 nielauksella nielen suun tyhjäksi. En osaa juoda siten että kaataisin sitä juomaa pullosta/tölkistä ja samalla nielisin. Lasista osaan juoda normaalistikin. :D

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   4.6.26 01:02:49

Mulla on! Jos teen esim. kolme hieman keskenään erilaista voikkaria niin mun on syötävä ne vähän kerrallaan närkkimällä - yksi haukkaisu tuosta, yksi puraisu toisesta ja niin edelleen. Ei siis niin että yksi leipä kerrallaan ja sitten seuraava. Sama pätee muihinkin ruokiin, en pysty syömään "järjestelmällisesti" siten että syön ensin kaikki perunat, sitten pihvin, sitten kasvikset jne. vaan tosiaan silleen pala palalta eri asioita närkkimällä.

Juomien kanssa on myös ongelma koska mun on äärimmäisen vaikea juoda mitään lasia tyhjäksi, vaan joka paikkaan jää laseja joissa on sentti-pari pohjalla. Luulen että tämä on joku psyykkinen juttu - jos juon lasin kokonaan tyhjäksi niin sitten mitään juotavaa ei enää jää jäljelle, eli peli on ikäänkuin menetetty, :D Joen koetan välttää sitä tilannetta :D Niin kauan kuin lasin pohjalla on vielä jotakin, niin voin halutessani juoda lisää :D Esimerkiksi baarissa tämä ei sitten kuitenkaan päde, vaan voin täysin ongelmitta juoda tuopin kokonaan tyhjäksi ja tilata uuden?

Lähettäjä: Latte 
Päivämäärä:   4.6.26 07:05:05

Ei mulla varmaan muita olekaan kuin outoja tapoja :D
Mulla on myös tuo, ettei juomaa tai ruoka-annosta saa syödä loppuun, vaan aina pitää jättää vähän pohjalle ja syödä tai juoda ne jämät myöhemmin. Just tuossa otin mun eilisen aamun tuorepuuron jämät tähän aamupalalle sekä katsoin eilisen iltapalan fetasalaatin jämiä jääkaapissa. Todella paljon parempaa varsinkin tuo salaatti olisi ollut ihan tuoreena annoksena, kun nyt jääkaapissa vettyneenä (mutta syön sen silti tänään loppuun ja jätän tän päivän ateriasta jämät taas seuraavalle kerralle :D) Ihan puhtaasti mullakin joku outo henkinen juttu.
Ja jos mulla on vaikkapa hedelmä, proteiinipatukka tms, niin en voi syödä niitä suoraan sellaisenaan, vaan lohkon ne ensin palasiksi kippoon + jätän vähintään yhden palan jäljelle. Kai se on mulla joku pelko siitä, että pidetään ahneena, jos syö jonkun loppuun asti kerralla
Myöskään lämmin ruoka ei oikein maistu, syön kotona kaiken kylmänä.
Voisin myös vallan hyvin elää pelkillä ns naposteltavilla / ns välipaloilla, vihaan sellaista täyden vatsan oloa (enkä puhu nyt ähkystä), mielummin napsin jotain pientä pitkin päivää ja koen pientä nälän tunnetta.
Suuri osa tavoista on varmasti juurtunut minuun jo ihan kotoa lapsuudesta, äitini oli nimittäin ruoan kanssa aika noh, omanlaisensa. Ei kovin terve näin aikuisena kun sitä ajattelee. Esim äiti oli kotona tarkka, ettei perheen naiset saanut syödä leipää koskaan muuta kuin puolikkaan viipaleen, juustoa ja levitettä ei saanut olla samalla leivällä vaan piti valita jompaa kumpaa, ennen ruokaa opetettiin juomaan iso lasi vettä ennen kuin sai aloittaa syömisen, kaikki talon herkut oli varattu vain vieraille ja jos äiti leipominen kaikki laitettiin ihan heti pakkaseen eikä meillä koskaan kukaan perheessä itse saanut niitä syödä ja olihan sitä kaikenlaista nyt kun miettii. Ja syy tuolle ei ollut esim rahan puute tai säästösyyt, vaan ihan puhtaasti äidin oma kiero ajatusmaailma siitä kuinka naisen kuuluu syödä mahd vähän ja jatkuvasti tarkkailla linjojaan…

Lähettäjä: orava 
Päivämäärä:   4.6.26 08:25:34

Olen saanut huvittuneita reaktioita tavastani syödä jäätelöt, suklaapatukat, keksit ja muut joissa on kerroksia, kuori kuorelta. Ihan siististi siis syön etenkin seurassa, mutta en voi sietää ajatusta syödä haukku haukulta kuten suurin osa ilmeisesti tekee. Tuntuu että se herkku menee silloin ihan hukkaan. Erityisesti jäätelöissä minulle se syömisen nautinto tulee nimenomaan siitä kun saa "kuoria" sen paksun suklaakerroksen päältä. Joskus ostan sen maraboun törkeän kaloripommin missä on oreota sisällä ja suklaata päällä, koska se sopii erinomaisesti tähän tarkoitukseen :D ei kiinnosta että saisi halvemmalla jotain tavallista suklaata kun siinä ei tule tätä syömisen nautintoa. Onneksi ei tee suklaata mieli kovin usein...

Lähettäjä: guu 
Päivämäärä:   4.6.26 08:28:33

"Sama pätee muihinkin ruokiin, en pysty syömään "järjestelmällisesti" siten että syön ensin kaikki perunat, sitten pihvin, sitten kasvikset jne."

Öö, moni ruoka on rakennettu niin että esim perunaa ja pihviä plus mahdollinen soossi laitetaan samaan aikaan suuhun, niiden yhteismaku näes. Sekaan voi mahtua vielä jokin kasviskin lautaselta.
Jos itse söisin niin, että söisin perunat erikseen, pihvin erikseen jne, max dipaten kastikkeeseen niin itse pitäisin sellaista outona tapana.

Sinänsähän se ja sama miten kukakin tyhjentää lautasensa kunhan noudattaa hyviä pöytätapoja vieraassa pöydässä.

Lähettäjä: orava 
Päivämäärä:   4.6.26 08:38:14

"Sama pätee muihinkin ruokiin, en pysty syömään "järjestelmällisesti" siten että syön ensin kaikki perunat, sitten pihvin, sitten kasvikset jne."

Komppaan guuta, että minustakin tuo on nimenomaan toisinpäin. Lapsena söin juurikin aina erikseen joka sortin ja kun katselin pöydässä ympärilleni, huomasin että kaikilla "sivistyneillä aikuisilla" ne ruoat hävisivät lautaselta kummasti samaa tahtia, eikä sortti kerrallaan. Jossain kohtaa opettelin sitten ihan tietoisesti syömään niitä ruokia tasaisesti yhdessä vaikka se tuntui aluksi ihan luonnottomalta itselle.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   4.6.26 12:15:32

Ookoo, no minkä takia tämä sama ei sitten päde niihin voileipiin, vaan niiden syömistä samalla tavalla pidetään outona? Ja kuka yleensäkin saa nämä määritellä, että mikä on outoa ja mikä ei ja ennenkaikkea, miksi?

Lähettäjä: z 
Päivämäärä:   4.6.26 12:19:38

Sama pätee muihinkin ruokiin, en pysty syömään "järjestelmällisesti" siten että syön ensin kaikki perunat, sitten pihvin, sitten kasvikset jne. vaan tosiaan silleen pala palalta eri asioita närkkimällä.

Arvaisin, että 95% ihmisistä syö noin, eli kaikkea tasaisesti.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   4.6.26 12:20:29

"Voisin myös vallan hyvin elää pelkillä ns naposteltavilla / ns välipaloilla, vihaan sellaista täyden vatsan oloa (enkä puhu nyt ähkystä), mielummin napsin jotain pientä pitkin päivää ja koen pientä nälän tunnetta."

Mulla on vähän tämä sama, etenkin keskellä päivää raskaasti syömisestä menen joksikin aikaa totaalisen zombiksi. Tämän takia en oikein koskaan syö varsinaista lounas-lounasta vaan ainoastaan välipaloja, enkä oikein pidä työpaikoista/koulutuksista/harrastuksista/vastaavista joissa on järjestetty lounas ja odotuksena se, että menet muiden kanssa sinne ja seurustelet ja syöt itsesi täyteen. Tai sitten sen ruokatunnin pitäisi olla 2 tuntia ja työpaikalla joku mukava sohva, jonne voi heittäytyä pitkäkseen :D

Kotona vapaalla ollessa sitten taas asia aivan eri ja syön hyvinkin tuhdin lounaan, menen sen jälkeen pitkille päikkäreille ja jatkan iltapäivällä touhujani uudestaan.

Lähettäjä: Konkka 
Päivämäärä:   4.6.26 12:27:46

Jos syön suklaata, en syö pala kerrallaan vaan yksi pala menee neljässä osassa. Saa nauttia pidempään yhdestä palasta eikä tule syötyä niin montaa palaa, kun nautiskelee pienissä erissä! :D Sama pätee moneen muuhunkin herkkuun ja hyvään ruokaan.

Tämä on osittain perintöä lapsuudesta: sairastuin jo pienenä 1-tyypin diabetekseen eikä silloin vielä ollut monipistoshoitoa tai insuliinipumppuja. Minulla oli aterioilla tarkat hiilihydraattimäärät, joiden mukaan insuliini pistettiin, joten en saanut syödä mitään ylimääräistä. Esimerkiksi päiväkodissa iltapäivän välipalan hiilihydraattimäärä oli 10 g hh. Kun muut saivat kokonaiset lihapiirakat, minä sain neljäsosan. Tai jos verensokeri oli ollut koholla ja lihapiirakka olisi ollut liikaa, sain kuivan voileipäkeksin. Siinä oppi syömään lihapiirakkansa hyvin pienissä paloissa ja nauttimaan jokaisesta. :D Diabeteksen hoitohan on kehittynyt valtavasti ja olen voinut jo kauan syödä ja pistää paljon joustavammin, mutta olen säilyttänyt tämän syömistavan ja jalostanut sitä "nauti mausta, älä määrästä" -suuntaan.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   4.6.26 13:30:42

"Ookoo, no minkä takia tämä sama ei sitten päde niihin voileipiin, vaan niiden syömistä samalla tavalla pidetään outona? Ja kuka yleensäkin saa nämä määritellä, että mikä on outoa ja mikä ei ja ennenkaikkea, miksi?"

Niiden voileipien kohdalla ei varmaan ajatella yleisesti samalla tavalla että niiden tarvitsisi täydentää toistensa makua, toisin kuin tyyliin joku lihapullat-perunamuusi-puolukkahillo. Toki henkilökohtaiset mieltymykset ovat asia erikseen, ja jos ne leivät maistuu paremmin kun syö jokaista palaa samaan aikaan niin mikäpä sitä estää. Se on vain harvinaisempaa, enkä itsekään ainakaan ole aikaisemmin kuullut että joku tekisi niin.

Itse ymmärrän että outouden määrittely menee sen mukaan, mitä yleisesti suurin osa ihmisistä tekee ja mitä taas ei. Ei siinä ole kyse esim. siitä, onko joku tapa enemmän oikein tai väärin kuin toinen. Jos joku harmiton tapa on minun mielestäni outoa, niin en minä sillä tarkoita että se toinen ei niin saisi tehdä.

Lähettäjä: wetehinen 
Päivämäärä:   4.6.26 18:39:31

Lounasravintoloissa jotka eivät ole seisovia pöytiä syön aina ensin lämpimän ruoan ja lopuksi salaatin. Tämä siksi, että ruoat ovat monesti jo valmiiksi hiukan haaleita, ja itse haluan syödä ruoan mahdollisimman lämpimänä. Ei varmasti mikään kovin outo tai poikkeava tapa, mutta esim. kotona syön ns. alkusalaatin ennen pääruokaa. Lisäksi en halua mielellään lisukesalaattia samalle lautaselle lämpimän ruoan kanssa, tässäkään asiassa en varmasti ole uniikki lumihiutale.

Lähettäjä: rfer 
Päivämäärä:   4.6.26 18:45:03

"Sama pätee muihinkin ruokiin, en pysty syömään "järjestelmällisesti" siten että syön ensin kaikki perunat, sitten pihvin, sitten kasvikset jne. vaan tosiaan silleen pala palalta eri asioita närkkimällä."

Enpä ole koskaan nähnyt yleistä tapaa, että ensin syödään potut, siten kastike ja sitten salaatti. Yleensä aina otetaan yhteen haarukalliseen useampaa asiaa.

Mutta tiedän ihmisiä jotka eivät voi syödä, jos joka haarukallisessa ei ole joka asiaa. Ja jos joku loppuu, sitä pitää hakea lisää, tai muuten syöminen jää siihen. Eli joka haarukallisessa pitää olla salaattia, pottua ja lihaa. Jos liha loppuu, loput annoksesta lentää roskiin kun ei voi syödä pottua ja salaattia loppuun. Tätä en ymmärrä.

Jotkut taas ovat niin ongelmaisia, etteivät voi syödä mitään jos se koskee jotain muuta. Eli jos kastike koskettaa salaattia, niin salaattia ei voi syödä. Mutta nämä on sitten ns. ruokavammaisia, kuten arfid tai autismi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.6.26 18:56:04

Pureskelen aina leivät ja muut vastaavat käsin syötävät jutut neliön muotoiseksi. Eli jokainen sivu vuorotellen.

Tästä en tiedä onko outo, mutta pari vuotta sitten aloin syömään perunat kuorineen. En jaksa kuoria ja eikö ne vitamiinitkin ole aivan kuoren alla? Samoin bataatit ja porkkanat menee myös kuorineen.

Jos pitää nielaista joku lääke, niin siihen on aivan oma rituaalinsa. Suu täyteen vettä ja sitten pitää heilutella päätä sivuttain tietty määrä, pään heiluttelu ylös alas ei toimi, vaan nimen omaan täytyy olla sivuttain. Välillä hävettää jos pitää joku lääke nielaista muiden nähden, yritän olla mahdollisimman hienovarainen mutta ilman heilutusta ei mene:D

Niin ja oudoista ruokayhdistelmistä, mehu ja sellaiset kylmät valmislihapullat on lyömätön kombo.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.6.26 20:07:51

Tosi moni jättää sen sentin juomaa astian pohjalle. Mun tätikin tekee niin ja sanoo syyksi sen ettei se viimeinen sentti maistu enää niin hyvälle.

Omia outoja tapoja on varmaan hiilihapollisten tölkki-/pullojuomien hörppiminen ihan mitättömän pieninä liruina. Koska hiilihapot on niin voimakkaat että polttaa suuta ja sattuu kurkussa, kun nielaisee ison kaasukulauksen. Vähän väljähtäneen sitten voi juoda vauhdilla. Yleensä syön ja juon kaiken vauhdilla mutta tämä on ainoa poikkeus

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.6.26 21:28:53

Inhoan salaatin syömistä ruuan kanssa. Syön aina ensin lautaselta salaatin ja vasta sitten lämpimän ruuan. Kotona teen kastikkeesta tarpeeksi paksua ettei se valu salaatin luokse ja ruuat sekoitu. Nyt kun mietin niin en ota samaan haarukalliseen ikinä esim. Perunaa ja lihaa vaan otan ensin perunaa, syön sen ja sitten lihaa ja syön sen. Perunamuusi+kastike yms. menee samassa haarukassa.

Mulla on myös tuo juomistapa että otan suuhuni juomaa mutta nielen sen pienissä osissa. Vesi on ainut mitä pystyn juomaan "kaatamalla kurkkuun" mutta vain äärimmäisen janoisena.

Yksi outo tapa on lisäkastikkeen käyttö. Mulla on muutaman kuukauden vaiheita jolloin käytän aina samaa kastiketta lähes kaikessa ruuassa. Esim. Sweet chili, paholaisenhillo, bbqkastike, chili- tai basilikaöljy... käytän samaa kastiketta melkein ruuasta riippumatta, varmaan laittaisin puuronkin päälle jos sellaista söisin. Sitten vaan yhtäkkiä se kastike vaihtuukin toiseen ja syön sitä onnellisena kuukauden tai pari. Työkaverit naureskelivat tätä ja ovat koittaneet selvittää että vaikuttaako vuodenaika vai tai joku muu tähän mun kastikeriippuvuuteen.

Lähettäjä: Järjestys 
Päivämäärä:   4.6.26 22:53:50

Jos minulla on syötävää ja juotavaa yhtä aikaa, pitää ensin aina syödä ja sitten vasta juoda.

Aamupalalla syön ensin leivän ja sitten juon tuoremehun. En voi syödä osaa leivästä, juoda puoli lasillista mehua, syödä loput leivästä ja sitten juoda mehu loppuun.

Lounaalla ja päivällisellä sama juttu. Ensin pitää syödä ruoka lautaselta, sen jälkeen mahdollinen leipä ja vasta sitten juodaa vettä.

Jos kahvin kanssa on vaikka mustikkapiirakkaa, syön ensin piirakan ja vasta sitten juon kahvin.

Vihaan juhlia, joissa on ruoka ja kesken syönnin (tai ennen kuin edes aloitetaan syöntiä), pitää skoolata ja ottaa pieni huikka lasista. Järjestys on ihan väärä.

Kyse on varmaankin kasvatuksesta. Kun olin pieni ja huono syömään, isä aina sanoi, että ensin pitää syödä ruoka ja vasta sitten saa maitoa. Muuten juon vain maitoa eikä mahaan mahdu ruokaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.6.26 07:38:42

Tekis aina mieli kuristaa aikuiset ihmiset, jotka jättävät ruokaa lautaselle tai juomaa lasiin. Muutama tuttu on näitä jotka oikein pyytävät lisää voidakseen jättää sitä tähteelle. Olen alkanut näille tehdä niin, että jos pyytävät lisää kun kupissa/lautasella on vielä jotain jäljellä, pyydän heitä tyhjentämään astian ensin. Jos astia on tyhjä, sanon "et kuitenkaan jaksa enempää, lähdetäänpäs tästä muualle istumaan".

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   5.6.26 07:48:24

Kotona syön syön salaatin ja lämpimän ruoan sekaisin.
Siis jos on vaikka salaattia, perunamuusia ja jauhelihakastiketta, sekoitan ne kaikki lautasella mössöksi. Salaatin syöminen kestää aika niin saakelin kauan, menee nopeammin mössönä :D syön siis aina ihan valtavan kasan salaattia. Seurassa osaan syödä normaalisti.

Toinen on myös se, että syön usein ruoan kylmänä. Esim. hernekeitto on parempaa suoraan purkista kylmänä kuin lämpimänä lautaselta.