|
Lähettäjä: Odotan vain iltaa
Päivämäärä: 2.6.26 20:39:58
Tuntuu, että elämäni menee ohi, kun mielessä pyörii vain sen ympärillä, että odotan iltaa, että pääsee nukkumaan. Minulla on yleensä noin jokatoinen viikko mahdollisuus nukkua aamulla niin pitkään kuin huvittaa ja odotan aina näitä päiviä innokkaammin kuin mitään muuta elämässä ja olen pahalla tuulella jos tämä mahdollisuus peruuntuu. Päivät menevät, kun odotan iltaa, illalla tulee erimielisyyksiä miehen kanssa, kun minä haluaisin nukkumaan jo klo 22-23 aikoihin ja hän haluaisi valvoa ja mennä samaan aikaan minun kanssa nukkumaan. Hän nukahtaa aina heti eikä ymmärrä, että minulla menee helposti parikin tuntia unta odotellessa ja kun kello soi 5.30 aamulla tuntuu todella raskaalta herätä ja ärsyttää, kun mies saa jäädä vielä moneksi tunniksi nukkumaan.
Liikunta varmaan piristäisi oloa, mutta en vain jaksa lähteä liikkelle. Kuljen työmatkat kävellen ja kotimatkakin on usein aika hidasta kun jalat ovat niin väsyneet ja raskaat. Kotitöihin menee kohtuuttoman paljon aikaa, kun en vain saa aikaiseksi tehtyä niitä ripeään tahtiin. Olisi ihanaa jos joskus olisi mahdollisuus istua työpaivän jälkeen hetkeksi alas lorvailemaan.
Ruokavaliotakin olen koittanut muokata terveellisempään suuntaan lisäämällä kasviksia ja hedelmiä reippaasti, mutta ei sekään tunnu tepsivän tähän väsymykseen.
Varmasti joku muikin on kamppaillut samantapaisten ongelmien kanssa ettei jaksamista tunnu olevan mihinkään ja elämä vain menee väsyneenä ohi. Millä pääsitte tästä jatkuvasta ”nukkumisesta haaveilemisesta ” eroon? En jotenkin osaa psyykata itseäni pirteäksi ja virkeäksi ja olo on kamala kun sydän hakkaa täysiä, jalkoja särkee ja ne ovat raskaat, ajatukset ei tunnu kulkevan jne
|