Lähettäjä: kiinnostunut 
Päivämäärä:   29.5.26 22:26:32

Onko sulle joskus tullut sellaista vuotta ettei vaan kiinnosta?

Itseä on aina pihan laittaminen, istutukset ja pienet viljelmät kiinnostaneet, siis aina. Vuosikymmenet. Jo talvella syyhyää sormet kun mietin että kohta saa siemenet multiin ja taimia laitettua.

Vaan tänä vuonna EI MITÄÄN intressiä koko asiaan. Ei kiinnosta edes kulkea puutarhassa katsomassa mitä maasta nousee, sekin on yleensä ollut itselle tärkeä juttu. Ei ole mitään suunnitelmia, en ole laittanut yhtään tainta, ei kiinnosta tippaakaan.

Olen vähän huolissani itsestäni kun yleensähän tällainen tapojen muutos on joku merkki jostain, masennuksesta nyt vähintään mutta en tunnista lainkaan olevani masennus, täysin neutraali olo, ei vaan tipan tippaa kiinnosta enkä saa mitään mielihyvää edes ajatuksesta että laittaisi edes kesäkurpitsoja, niitähän saa kaupasta helpommalla ja halvalla! Mutta ei mulla ennen tällaista ajattelua ollut vaan se itse kasvatus oli se "juttu."

Kyllästyykö sitä lopulta kaikkiin harrastuksiin?
Onko joku menettänyt intressin monivuotiseen harrastukseen? Onko se tullut takaisin?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   29.5.26 22:37:51

Ihan normaalia, ettei aina kiinnosta. Ensi keväänä saattaa taas kiinnostaa. Tai sitten ei. Joskus löytyy uusia kiinnostuksenkohteita ja vanhat jäävät vähintään tauolle.

Lähettäjä: Veeras 
Päivämäärä:   29.5.26 22:41:03

Mulla tää on toki vasta muutaman vuoden kestänyt tää harrastus, mutta mulla lähtee kyllä vain enemmän lapasesta joka vuosi.
Mulla on monta harrastusta, jotka on olleet elämässä lähestulkoon koko ikäni - neulominen, sienestys, hevostelu ja kuvaaminen. Pakon edessä näistä ollut taukoa (2,5 vuotta vuodelevossa), mutta heti kun on pystynyt, on samantien tarvinnut päästä takas niitä tekemään kyllä. Ja tuntuu melkein, että kaikkiin tullut vain enempi himo sinä aikana, kun ei ole voinut tehdä!

Minusta sun kannattaa pohtia laajemminkin, että onko tuollaista oloa muistakin asioista? Vai koskeeko vain puutarhajuttuja? Anna itelles aikaa. Mutta jos siltä tuntuu ettei kaikki ole kunnossa, niin hae apua <3 Voi sekin masennuksesta kertoa, jos alkaa kaikessa olla sellaista, ettei kiinnosta.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   30.5.26 11:06:45

"Onko joku menettänyt intressin monivuotiseen harrastukseen? "

Kyllä pariin, kolmeenkin harrastukseen. Jossain vaiheessa vain tullut tunne, että voisi pitää vähän taukoa ja sitten homma on vaan jäänyt. Joissain tapauksissa ei ole joko aika tai raha riittänyt harrastamiseen sillä tasolla kuin haluaisin, niin kiinnostuskin on sitten lopahtanut.

Viimeisin mikä jäi oli polkupöyräily. Pari vuotta sitten vielä suunnittelin innoissani uuden pyörän hankintaa, kävin ajamassa, kasvatin kuntoa, jne. Viime kesänä en käynyt pyöräilemässä kertaakaan. Oli muka aina liian kylmä, kuuma, kiire, laiskotti. Tämä kesänä ehkä käyn jollain lenkillä, mutta juuri nyt on niin paljon pihahommia tehtävänä, ettei ehdi. (Hah! Hyvä aasinsilta ketjun aiheeseen.)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.5.26 11:20:15

Hevosharrastukselle on käynyt kahdesti noin. Edellisellä kerralla into palasi, nyt en ole varma.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.5.26 13:53:01

En ole palannut lapsen syntymän jälkeen ratsastustunneille. Aikaisemmin tunti oli viikon kohokohta. Nyt ei vaan jostain syystä ole innostanut tarpeeksi. En ole masentunut. Nyt ei vaan ole kiinnostanut, ja se on ihan ok. Ehkä joskus palaan. Nyt hommailen kaikenlaista muuta.

Lähettäjä: Xxx 
Päivämäärä:   30.5.26 15:31:14

Aloittajalle, ON!!! Juurikin tänä keväänä intoni lopahti. Syynä on se, että naapureista tulvii meille lehtokotiloita ja vuohenputken..
Olen niitä raivannut pois 4 vuotta tältä tontilta. Nyt en ole laittanut kasvamaan mitään uutta, putsannut vaan kukkapenkit mainituista ja poikani leikkasi nurmikon. Tällä mennään, koska siistiä pitää olla. Olin puutarhayhdistyksen jäsenkin, mutta ei nappaa sekään.

Sen sijaan mun ratsaatusinto on palannut saatuani hyvän hevosen käyttööni

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   30.5.26 19:01:15

Minulla myös jäänyt tänä vuonna vähemmälle. Tosin yksi syy on se, että olin työmatkalla kun olisi ollut aika kunnostaa kasvimaa ja laittaa juurekset kasvamaan, ja kun pääsin kotiin minä sairastuin ja olin flunssassa kaksi viikkoa. Ei ollut voimia mihinkään ylimääräiseen. Ja sitten olikin kesä jo niin pitkällä että tuntui turhalta alkaa enää siinä vaiheessa maata myllääämään, eikä oikein ollut kiinnostustakaan.

Antaa juuresten olla tänä vuonna, tyydyn pariin kesäkurpitsaan ja muutamaan (ostettuun) tomaattiin. Jälkimmäiset ovat kasvihuoneessa ja kasvavat vauhdilla, kesäkrpitsat alkavat nyt kasvattaa ensimmäisiä oikeita lehtiä. Vähän menee myöhään niidenkin kanssa, mutta jospa ne ehtisivät satoa silti tehdä.

Olen "maanviljelyn" sijasta keskittynyt enemmän ruusu- ja marjapensaiden hoitoon. Olen leikannut kuolleita ja huonokuntoisia oksia pois mitä en ole tehnyt ruusuille useampaan vuoteen, ja kieltämättä pihani alkaa näyttää hoidetummalta kun kuolleet karat eivät enää tee pensaista pöheikköjä. Marjapensaissa ei niin montaa oksaa ollutkaan poistettavana, mutta ruusuissa niitä tuntuu riittävän loputtomiin!

Eniten risoo kuitenkin ruohonleikkuu. Minulla on iso piha ja leikattavaa riittää... Yleensä se on ollut ihan ok hommaa mitä en ole sen kummemmin ajatellut, olen vain tehnyt sen ja sillä hyvä. Nyt jostain syystä ärsyttää ajatellakin että pitäisi leikata nurmikko, mutta jos jätän leikkaamatta täällä on alle viikossa sellainen viidakko että ruohonleikkuri tukehtuu ja saan alkaa leikata nurmea viikateella.

Lähettäjä: () 
Päivämäärä:   30.5.26 20:18:23

Mun mielestä ihan normaalia, että välillä ei vaan innosta ja joku homma voi myös jäädä pois lopullisesti. Itse tykkään kovasti kutomisesta, mutta silti iskee välillä totaalinen jumi enkä saa millään aloitettua uudestaan. Sitten sitä taas innostuu ja jatkaa tai sitten ei.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   31.5.26 04:38:17

"Mun mielestä ihan normaalia, että välillä ei vaan innosta ja joku homma voi myös jäädä pois lopullisesti. Itse tykkään kovasti kutomisesta, mutta silti iskee välillä totaalinen jumi enkä saa millään aloitettua uudestaan. Sitten sitä taas innostuu ja jatkaa tai sitten ei."

Juuri näin. Ja asia voi olla mikä tahansa yleisesti mieluisa harraste tai muutoin itseä kiinnostava juttu. Se on ihan normaalia. Minulla jäi viime vuonna sienikausi vähän hyödyntämättä, vaikka yleensä olen kaikki vapaat viikonloput ja sopivat iltapäivät metsissä. Tähän oli toki osin terveydellinenkin syy, mutta olisi silti voinut sienestää enemmän, muttei ollut ihan samaa intoa. Uskon kuitenkin, että tänä syksynä taas jaksaa.

Samaten olen saattanut innostua kovastikin jostain harrasteesta, hylätä sen kuukausiksi ja sitten taas palata sen pariin. Monet näpertämistä ja keskittymistä vaativat asiat ovat tällaisia ja odottavat sitä omaa hetkeä.

Hyötykasveja olen kasvattanut parvekkeella nyt aika aktiivisesti kuutisen vuotta ja olen oppinut paljon siinä varrella, suurimman osan kantapään kautta (en ole mikään viherpeukalo!). Jos intoa ei ole, jätä väliin. Harrastus, joka on enemmänkin pakkopullaa ei ole hyväksi kellekään, harrastusten on tarkoitus tuoda iloa. Ei ole pakko, jos ei halua.