Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   30.4.26 20:25:52

Kumppani lähti taas kerran kavereiden kans viettämään iltaa ja minä taas yksin kotona. Oikeita kavereita ollut viimeksi ylä-asteella ja olen nyt 33v. Nyt on yksi kaveri ketä näen 1-2kk välein ja yleensä istutaan se tapaaminen jäykästi sohvalla ja jutellaan pati tuntia koska en vaan osaa jotenkin luoda syvällistä suhdetta ihmisren ellei se ole parisuhde.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.26 20:32:35

No mikset lähtenyt mukaan?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   30.4.26 20:34:47

Miksi ihmeessä et mennyt kumppanisi mukaan?

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   30.4.26 20:37:54

Samaa ihmettelen, miksi et lähtenyt mukaan?

Et sä kotona istumalla mitään kavereita löydä.

Lähettäjä: Pp 
Päivämäärä:   30.4.26 20:42:46

Helppo samaistua. Olen hieman vanhempi eikä minulla ole ollut kavereita vuosiin. Työkavereita kyllä useampi ja ne toisaalta sopivatkin minulle paremmin. Sellaiset elämäntilanne sidonnaiset kaveruudet. Alkavat ja loppuvat.

Toisaalta vapaa-aikani on niin mielenkiintoista viettää harrastusten parissa ja työpäivästä toipuessa että en ole edes varma kaipaanko kaveria oikeasti.

Audh myös.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   30.4.26 20:44:18

Audh?

Lähettäjä: Pp 
Päivämäärä:   30.4.26 20:49:58

Audhd siis, autismi ja ADHD yhdessä

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   30.4.26 20:52:14

piste ja no, onko tullut mieleen, että sitä kumppania ei oteta mukaan joka paikkaan? Jos on sovittu kavereiden kesken jotain, niin ei ole kiva jos yksi nappaa kumppaninsa mukaan

Lähettäjä: Mhk 
Päivämäärä:   30.4.26 20:56:11

Nyt on vappu, mikset mennyt mukaan? Etkö saanut vai halunnut?

Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   30.4.26 20:56:38

En mä tunne näitä sen uusia koulukavereita. Oon joskus jonkun nähnyt kun on käynyt meillä mut tuntuis oudolta mennä mukaan opiskelijabileisiin jonkun tuntemattoman luokse.

Ja muutenkin, en oo sosiaalisesti niin lahjakas et osaisin tollaisessa bile-tilanteessa alkaa jutella ihmisten kanssa. En edes juttele sen vanhemmille ellei ne kysy jotakin. Sit aina soimaan itseäni vierailun jälkeen et miksi en vitttu voinut opetella etukäteen edes yhtä keskustelun aloitusta ja sanoa jotain. Eli ehkä ihan hyvä et oon kotona vaan niin ei hävetä omasta puolesta :D

Lähettäjä: Täti 
Päivämäärä:   30.4.26 21:41:02

Voi surku sentään, tuli paha mieli sun puolesta. Rohkeasti mukaan vaan, vaikka ei alkuun osaisi oikein jutella niin on kuitenkin porukassa mukana, sekin on ihan kivaa. Ihmisten kanssa olemiseen ei totu muuten kuin olemalla ihmisten kanssa.

Kun sulla on tuo yksi kaveri olemassa jo, voittehan te keksiä yhdessä jotain kivaa tekemistä, ei mene pelkäksi istumiseksi. Käykää vaikka luontopolku kiertämässä, tai lounaalle ravintolaan, tai jonnekin paikalliseen kesätapahtumaan. Mulla oli muuten nuorena yksi tuollainen "jäykän ystävyyden" kaveri mutta aavistelin, että hänestä tulee vielä hyvä ystävä, jos annan mahdollisuuden sille ihmissuhteelle. Ja näin kävi, yksi parhaista kavereistani nyt melkein 20 vuotta myöhemmin!

Mitäs arvelet jostain ryhmässä tapahtuvista harrastuksista? Sieltä saa kavereita, ei siis välttämättä sydänystäviä, mutta ei kaikkien ihmissuhteiden tarvitse sellaisia ollakaan. Maailma tuntuu heti paremmalta paikalta, kun on joku porukka, johon on tervetullut mukaan.

Lähettäjä: vitsiniekka 
Päivämäärä:   30.4.26 21:42:13

Ai Audi vai? No rupeaisit Skodaksi HEHEHEHE

Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   30.4.26 21:53:48

Täti: Häntä pelottaa ötökät joten ei luontopolulle. Ja rahaakaan ei ole ylimäärästä joten ei syömään :D Mä oon kyllä aina tarjonnut herkkuja.
Mulla on vaan kova pelko siitä et muut kun sellaset jotka ei saa oikeen kavereita haluais olla mun kavereita, ja sit kun ne saa jostain muualta niin ne lähtee pois. Vaikka oisin ollut ainut joka panostaa siihen kaverisuhteeseen.

Mä en oo koskaan ollut porukassa mukana ja on tosi vaikee selittää mikä siinä on haastavaa. Ehkä se puhuminen.. Jos oisi osana porukkaa automaattisesti vaikkei juuri kahtena ekana kertana juuri puhuis niin ois helpompaa :D