Hevostalli.netin foorumi - Seniorit - Ei kai joudu osastolle jos hakee apua??

Kirjoita uusi viesti | Alueen etusivu | | Etsi Alas ⇓

Ei kai joudu osastolle jos hakee apua??

Lähettäjä: muru
Päivämäärä: 28.4.26 15:48:22

Menossa lääkäriin kun perhe painostaa ja kuittailee pitäisikö käydä hakemassa apua. Diagnosoitu jo OCD kymmenen ja kaikki selittyy sillä esim juuri taas tuhlasin kaksi tuntia kaksihaaraisten etsimiseen ja haromiseen mutta se tuntuu hyvältä ja välillä kun leikkaan latvoista paljon pois että loppuisi tämä niin kärsimättömästi odottelen että ne kuivuu taas. Menen myös aina ovelle varuiksi kun talkkari pesee rapun lattioita jos sille tulee idea pyrkiä tänne näkemään asuntooni vaikka ongelmaa ei ole sitten vuoden 2018 ollut kun matkalle lähtiessä unohdettiin viedä biojätte ja se haisi takaisin tullessa niin joku tuli tarkistamaan muka saastaisen asunnon mutta lähtiessään totesi että ihan siistiähän täällä on eikä ongelmaa ollut. Silti toistuvasti joku tehtailee valituksia kun aika tarkoin välein joku tahtoo aina tarkastaa ja se on minulle ok mutta vain jos olen paikalla ja tahdon tietää kuinka usein rimpotellaan ja pyritään tulemaan sisälle. Nyt ei vuoteen ole eli kohta taas tulee joku innokas pimputtelemaan ja tarkastelemaan vaikka mitään ongelmaa ei ole. Minulla on tarkka kirja näistä pimputteluista ja ensimmäisestä meni silloin 28.9.2018 jälkeen neljä vuotta eli syksyllä 9.10.2022 tuli tarkki, seuraava oli kolmen vuoden päästä 10.3.2025 maaliskuussa eli väli tihenee aina noin vuodella. Seuraavaa voin realistisesti odotella joskus 2027 mutta varuiksi aina ovella kun kuulen talkkarin ylemmässä kerroksessa luutimassa ettei sitten kuule askelista että olen kotona jos joku päivä keksii rimputtaa. Sisko sanoo että on normaalia että vuokra-asunnot tarkastetaan säännöllisesti eikä usko tuon urkkimisen liittyvän mitenkään siihen vuoden 2018 hajuun vaan olevan pelkkä rutiini mutta hän on nepsy ja aina ollut luottavainen ihmisiä kohtaan.
Siis joo kyllä tiedän suomessa on vaikeaa päästä tarvitsevien osastolle mutta ei se sulje pois sitä että se johtuisi siitä että sinne laitetaan ne jotka eivät sinne halua mennä. Minä tarvitsen vain vähän apua en selliä enkä ketään selän taakse vahtimaan jokaista liikettä. Asun siskon kanssa jolla pitkä työmatka muttei tahdo muuttaa lähemmäs töitä koska ei halua asua pk-seudulla. Minä olen hakenut koronasta asti töitä eikä tärppää mutta siihen asti tein kivaa osa-aikatyötä joka valitettavasti loppui pandemiaan. Sisko aina vakuuttelee että hänestä on kiva asua kanssani ja on kiva kun on joku hoitamassa koiraa päivisin ettei tarvi pitkän päivän ajaksi viedä hoitoon mutta nyt kun koira on vanha vaikka vielä elämäniloinen on sisko alkanut puhua sen lopettamisesta kesän aikana. Tuntuu että sisko kostaa sen etten löydä töitä ja tahtoo jollain verukkeella minusta eroon ja sen takia lopetuttaa koiran ettei tarvitse minua enää koiraa hoitamaan ja joudun muuttamaan pois. Mainitsin tästä hänelle viime viikolla ja hän alkoi kiristämään minua että joko haen apua tai muutan pois koska hän ei koskaan tappaisi koiraansa vain tuosta syystä eikä heittäisi minua pois tai näkisi minua vain koiran hoitajana hän vakuuttelee tahtovansa parastani ja tahtovansa asua kanssani ja tahtovansa että tulen kuntoon. Hän väittää että syy työttömyyteen on mielenterveydessä ja minun pitää hoitaa se kuntoon mutta väkisinkin tulee mieleen että sisko ja lähellä asuva äitini ovat vakuuttaneet lääkärille että minut täytyy sulkea osastolle jotta olisin pois heidän jaloistaan vaikka jatkuvasti julistavatkin rakastavansa minua kaikesta huolimatta. Rakastan koiraa kovasti ja pelkäänkin että se joutuu kärsimään kuolemalla tästä kaikesta ja myönnän kyllä että en ole hyvä koirien kanssa eli jos sillä on joku oire jota en kunnolla tunnista se on mahdollista kyllä, sisko on sen omistanut 12 vuotta ja tuntee kyllä koiran mutta vaikeaa on tätä tunnetta tuosta vaan pois karistaa. Koira taitaa olla ainoa joka rakastaa minua oikeasti ja pelkään että sen jälkeen siskolla ei ole mitään syytä pitää minua luonaan tai mikä pahempaa jos hän oikein tympääntyy minuun niin estääkö mikään häntä vahingoittamasta minua. En ihan usko että se menisi siihen mutta ainahan se kannattaa pitää mielessä jos vaikka hänen valmistamat ruuat alkaisivat maistua kitkerältä että voisiko hän laittaa niihin jotain. Juuri näin unta että vanhemmat raahasivat minut laitokseen ja olen ennenkin nähnyt enteitä unissa esimerkiksi äitini koiran, siitä en koskaan ollut nähnyt unta aikaisemmin ja jo seuraavana päivänä sain tietää että äidin koira on lopettanut syömisen ja sille on aika eutanasiaan.
Jännä juttu että sisko oli lapsena se kummajainen ja minä normaali ja nyt tilanne on näyttävästi toisinpäin jos ulkopuolisiin on uskomista. Mummo ainakin aina sanoo että siskostani on kasvanut oikein normaali nuori nainen ja minulla on selvästi jotain ratkaisemattomia pulmia vaikka lapsena olin oikein fiksu ja koulussa pärjäävä ennen kuin ammattikoulussa alkoi OCD oireet jonka jälkeen elämä on ollut aikamoista alamäkeä tai ainakin mäkistä jos ei yhtä alamäkeä. Sisko taas pärjää elämässä on opiskellut, työelämässä ja vaikka edelleen aika epäsosiaalinen niin on kuitenkin työpaikalla suosittu vaikka vapaa-aikana hengailee mieluusti vain meidän perheen ja kouluaikaisen bestiksensä kanssa. Joskus tuntuu että tämä on rangaistus ja aika varma olen että onkin. Oireet on aika tasaisesti pahentuneet ammattikoulun jälkeen mutta koronapandemian jälkeen vauhti on ollut aika kiihtyvää. 4.3.2022 sanoin pakko-oireille vastaan ja heti tuli uhkaava olo ihan kuin joku paha olisi lähestynyt minua ja sen jälkeen onkin moni huomautellut että tarvisin lääkäriä. Olen huomannut oireet ja tiedän olevani ainakin jollain tasolla sairaampi kun silloin kun diagnoosin ensin sain mutta ei se toivottavasti oikeita pakottamaan minua osastolle. Haluan jatkaa kotona pakko-oireiden työstämistä mutta jos äiti tai sisko tai joku läheinen joka ajastani tietää on sinne ottanut yhteyttä ja kertonut väriteltyjä satuja niin kiva jos sen vuoksi en saa itse päättää asioistani.

Ilmoita häirikköviestistä