|
Lähettäjä: D
Päivämäärä: 18.4.26 17:11:15
Vähän hassu otsikko, mutta tällä mennään.
Ongelma siis on, etten osaa olla kotonani oikein missään. Kun olin lapsi, muutimme monta kertaa, ja vanhempani vielä erosivat niin, että sen jälkeen kumpikin muutti vielä vähintään kahdesti. Minulla ei siis ole esimerkiksi yhtä tiettyä lapsuudenkotia.
Aikuisena olen esim. vuokrannut tai ostanut parikin asuntoa niin, että jo muuttaessani olen tuntenut vain olevani kylässä jonkun toisen luona. Viimeistään kahden vuoden kuluttua tie on vienyt muualle, jossa on tullut täysin sama tunne.
Nyt meillä on miehen kanssa omakotitalo ja minun on vaikea käsittää, että tässä pitäisi nyt sitten asua mahdollisesti koko loppuikä. Mies on aivan tyytyväinen ja varmaan näkee mielikuvissaan lapsenlapset juoksemassa pihalla neljänkymmenen vuoden päästä.
Joskus olen niin ahdistunut, että selaan hetken Etuovea ja mielikuvashoppailen seuraavaa asuntoa. Ihan pähkähullu olo. :D
Tunnistaako kukaan tätä? Pääseekö tästä tavasta eroon?
|