|
Lähettäjä: Nektariini
Päivämäärä: 17.4.26 11:09:27
Kuulostaa tutulta.. Vaikka onneksi oman elämäni vastaava tapaus ei ole töihin liittyvä! Tuo sinun tilanteesi on siksi mutkikkaampi.
Mulla on siis yksi samanlainen kaveri, jos nyt häntä sellaiseksi voi kutsua. Häntä ei kiinnosta tippaakaan minun asiat, vaan haluaa vain jauhaa omista jutuistaan tai käyttää olkapäätä, toisinaan myös olen puhtaasti hänelle likasanko. Hän tykkää kertoa asioita pitkän kaavan mukaan ja samaa jankaten. Hän ei oikeasti kuuntele mitään, vaan esim puhuu päälle tylysti, jos edes yritän kertoa jotain omasta elämästä. Ihan sama mitä elämässäni olisi tapahtunut tai on meneillään, niin hän ei edes kysy kuulumisia tai välitä, vaan jauhaa omaa juttuaan. Vaikka hän tietäisi minun olevan sairaalassa, hän saattaa pommittaa viesteillä ja puheluilla (joihin en vastaa), pelkästään omasta asiastaan. Hän saattaa soitella ja viestitellä useita kertoja päivässä, ihan aina vain omia juttujaan. Tuolla henkilöllä on kaksisuuntainen, joten en tiedän onko sillä vaikutusta tuollaiseen käytökseen? Ainakin yritän itse ajatella, että en saa alentua olemaan kylmä tai tyly, koska toinen on sairas. Yritän jaksaa kuunnella ja vastata jotain kivaa sekä tukea, vaikka joskus (usein) se kieltämättä uuvuttaa, kun omassa elämässä on raskas aika päällä. En kuitenkaan halua olla sellainen ihminen, joka jättää toisen yksin. Varsinkin kun hän sitten yksinpuhelun jälkeen usein toistaa, että olen korvaamaton hänelle. Nykyään tosin kyllä myös jätän myös usein ihan kylmän viileästi vastaamatta soittoihin ja vastaan viiveellä viesteihin, suojelen sillä itseäni.
|