|
Lähettäjä: Minerva
Päivämäärä: 16.4.26 13:20:55
On tää nepsyviha aika kammottavaa.
1) Nepsy terminä kattaa valtavan suuren joukon neuropsykologisia poikkeamia, joiden arkea haittaa vien haasteiden määrä vaihtelee vähäisestä erittäin merkittävään. Termi myös kattaa niin ADHD:n, autismin kirjon kuin vaikka touretten oireyhtymän.
2) Kun olet tavannut yhden nepsyn, olet tavannut vasta yhden nepsyn ja tämän haasteet. Koulussa kuormittumisen määrä on yksilöllistä, ja riippuu isosti sekä lapsesta että koulusta. Myös tavat purkaa kuormitusta ovat yksilöllisiä. On yleistävää, epätotta, syrjivää ja ihan suoraan sanottuna huonoa käytöstä yleistää jonkun yksittäisen yksilön käytösmalli koskemaan kaikkia nepsyjä.
3) Kyllä, nepsyt oppivat sosiaalisesti hyväksytympiä tapoja kuormituksen purkamiseen. Se ei kuitenkaan tapahdu x:n ehdottamalla karjumisella. Lapset tarvitsevat tukea ja apua oppiakseen säätelemään tunteitaan ja hermostonsa tilaa. Kuormittuneessa tilassa lapsen hermosto on epätasapainoisessa tilassa, jolloin lapsi ei hyvin ota ohjausta vastaan. Toisaalta ei sen avun ja tuen kuuluisi tulla kavereiden vanhemmilta, vaan omilta vanhemmilta ja toivottavasti myös ammattilaisilta kuten toimintaterapeutilta.
Oma lapseni on autismin kirjolla, mutta hänellä ei ole akateemisten taitojen osalla oppimisvaikeuksia. (Eli on, kuten x tuossa esitti "vähintäänkin yhtä älykäs" kuin neurotyypilliset, loogisessa päättelykyvyssä ja kielellisesti nimittäin, ongelmat ovat vuorovaikutustaidoissa, joiden oppiminen onkin ihan toinen juttu.) Hän on onnekas, sillä aivan tavallinen yleisopetuksen koulu on pystynyt järjestämään hänelle palautumismahdollisuuden siten, että osan koulupäivästä hän viettää hiljaisessa erillisessä tilassa. On tehty myös pieniä mukautuksia erityisen kuormittaviin tilanteisiin. Näitä mukautuksia nyt sitten jotkut somessa paheksuvat, vaikka näin on saatu luokkaan työrauha ja pienelle koululaiselle koulupäivä, josta palautuminen sujuu helposti.
Siitä huolimatta minusta on ihan hyvä, että lapseni tulee ennen kaverikyläilyjä (kyllä, hänellä on kavereita!) ensin kotiin huilimaan hiljaisuuteen ja olla vähän aikaa ilman sosiaalista vuorovaikutusta. Samalla saan varmistuttua siitä, että lapsi on syönyt riittävästi ennen kylälyä.
Oikeastaan ihmettelen oikeastiko kuormitustaan karjumalla purkavien lasten vanhemmat antavat lasten lähteä kavereilleen suoraan koulusta, ilman mahdollisuutta välissä palautua niin, ettei tarvitsisi karjua?
|