Lähettäjä: Lola 
Päivämäärä:   10.4.26 20:14:10

Itselläni on vähän ristiriitaisia ajatuksia. Meillä kaksi lasta ja tehdään molemmat kaksi vuorotyötä. Lapsista toinen koulussa ja toinen päiväkodissa eli tarvitsevat vielä vanhempia tosi paljon. Vuorotyön takia ei ole mitään säännöllisiä vuoroja. Minulla tai miehellä ei ole mitään harrastuksia mitkä olisivat tiettynä päivinä.

Itsestäni tuntuu välillä että mies on koko ajan menossa ja se johtuu varmasti siitä että jos hän tai joku kaveriporukasta edes harkitsee esim leffa iltaa tai parilla oluella käymistä, aina löytyy seuraa. Menevät festareille kesällä ja on sitä sun tätä telttailureissua ym. Ihanaa että on ja en kiellä menemästä, järkkäilen sitten vuorot sen mukaan että olen lasten kanssa.

Saisin myös itse kyllä mennä mutta kun ei ole mitään tuollaists porukkaa minne voisi vain heittää että hei leffaa/viiniä tänään tyyppisesti. Ei ole mitään porukkaa kenen kanssa sopia festareita jo ensi vuodelle liput takataskussa. Käyn liikkumassa mutta ei sekään ole sellaista että jipii, pääsen liikkumaan vaan lähinnä yksi suoritus lisää.

Ei ole mitään erikoista mitä odottaa kesältä toisin kuin miehellä ja omat vapaat sitten järkkään näiden mukaan ja sitten osan viikonlopuista olen töissä toki koska vuorotyö.

En edes tiedä miksi avauduin :D kai siksi kun joka toinen taas hehkuttaa mitä kaikkea kesälle ja itse olen vain että en tiedä. Joo lasten kanssa reissuja mutta kun ei ole mitään omaa mitä odottaa.

Lähettäjä: @ 
Päivämäärä:   10.4.26 20:24:23

Mä ymmärrän vaikka tilanteeni on täysin eri.
Avioeron jälkeen suuri osa ystävistä hävisi ja loputkin hevosharrastuksen loputtua. Jäljelle jäi 2 ystävää, joiden elämäntilanne on ihan erilainen ja muutama kaveri/tuttu. On tosi turhauttavaa suunnitella esimerkiksi kesäksi jotain, kun ystävistä toinen ei osaa yhtään sanoa mitään tekee ha toinen ei sovi mitään ennen kuin viime metreillä jos vaikka sattuu olemaan miehen kanssa reissussa tai muuta parempaa tekemistä.
Olen koittanut ratkaista tilanteen menemällä ainakin osaan jutuista yksin, mutta eihän se vaan ole sama asia mennä festareille yksin kuin kavereiden kanssa.
Muuten sitten eräillään ja erakoidutaan koiran kanssa,.
Vähitellen tuntuu sitä, ettei huvita pitää yhteyttä enää näihin vähiinkään ystäviin, ei ainakaa olisi odotuksia tai toiveita minkään suhteen.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   10.4.26 20:34:59

No meitä on muitakin. Itsellä talli niin eipä sitä paljon mihinkään pääse. Ei edes tyttärellä käymään joka asuu ulkomailla. Mies käy itekseen omia reissuja niin sopu säilyy kotona . Mökillä käyn kesäisin niin että illaksi takasin talliin ja joskus joku tekee illan tai aamun niin että yöksi voi jäädä .

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   10.4.26 20:35:54

Minulla on aina ollut omat jutut sellaisia enemmän kotona tehtäviä tallilla käyntiä lukuunottamatta. Etenkin aluksi meillä kävi vähän sanoin että mies meni ja teki (hän on aina tykännyt käydä kodin ulkopuolisissa jutuissa ja tekee töitä kotoa niin haluaa tietysti nähdä vähän muutakin maailmaa) ja minä en tavallaan koskaan saanut omaa aikaa tallikäyntiä enemmän koska ei ollut ns oikeita menoja. Piti itse opetella sanomaan miehelle vaan suoraan että mä haluan pari tuntia itselleni, ota lapsi mukaan ja mene jonnekin. Välillä aina meinaa lipsua takaisin vanhaan kuvioon mutta tunnistan että kyse on enemmän siitä että minun täytyy myös ottaa itselleni aikaa vaikka se olisi vain sohvalla löhöämistä. Nykyään mieskin on ruvennut jo tunnistamaan vähän enemmän milloin minä tarvitsen omaa tilaa ja sanoo ihan itsekin että vie lapset päiväksi jonnekin. Kalenteriinkin voi merkitä itselle aikaa ja antaa sille jonkun kivan nimen jos tuntuu että ”oma aika” on liian tylsä.

Lähettäjä: Miina 
Päivämäärä:   10.4.26 20:50:33

Meillä vähän sama. Miehellä iso kaveriporukka jonka kanssa sama harrastus. Saa oikein hyvin kulumaan vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Mulla ei ole vuorotyötä, mutta miehen vuorotyö rajoittaa mun menemisiä, vaikka toisaalta, eipä mulla ole enää mitään mihin edes mennä. En ole kohta 9 vuoteen ollut edes yötä poissa kotoa, 3 iltaa olen ollut työpaikan menoissa.

Lähettäjä: Ei sopisi 
Päivämäärä:   10.4.26 21:02:50

Viihdyn kotona eikä itseä haittaa ollenkaan olla kotona yms.. Miehellä omat harrastukset ja muutama kerta vuodessa käy lyhyellä reissulla kaveriporukan kanssa yms., mutta sitä en kyllä hyväksyisi, että vähän väliä olisi jotain kaveriporukan menoja jonka seurauksena olisin joutunut jotain työvuoroja sumplimaan ja jatkuvasti olemaan yksin lasten kanssa. Omia menoja saa olla, mutta tuollaiset että jatkuvasti hoitaa yksin lapset ja vielä joutuu omia vuoroja sumplimaan ei kävisi minulle vaan siinä menisi raja.

Toisin sanoen vaadin myös omaa aikaa itselleni oli se sitten vaan kotona yksin olemista ja menojen pitää istua arkeen pois lukien jokin poikkeuksellinen meno, mutta sitä ei ole vähemmän väliä tapahtuva kaljoittelu kavereiden kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.4.26 21:08:47

Mä tekisin reissuja yksin (ja teenkin). Lontoo, Tallinna, Tukholma, kansallispuistot jne.