Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   9.4.26 16:45:56

Varasin itselleni ulkomaanmatkan. Kaveri harmistui, kun en koskaan pyydä häntä mukaan. Jäin miettimään, että miksi haluan mennä mielummin yksin kuin kaverin kanssa, joka on mukava ja mutkaton ihminen. Kyse ei ole siitä etten viihtyisi seurassa, mutta jostain syystä haluan kokea asiat mielummin yksin. Ne tuntuu ehkä silloin jotenkin omalta enemmän. Toisaalta mietin, että onkohan tää joku "olen oman elämäni päätähti" ja elokuvissakin asiat koetaan useimmiten yksin. Koen että saattaisin pitää kaveria ns. Sivuroolissa matkan ajan, joten parempi mennä yksin. Onko tämä joku individualismin huipentuma? Tai seurausta siitä että vihdoin leffoissakin on näkynyt kuvastoa itsesnäisistö naisista toteuttamassa unelmiaan...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.4.26 17:11:24

Välillä seura on kivaa, mutta itse pystyn keskittymään tekemiseeni paremmin yksin. Alan helposti huomioimaan muita liikaa jolloin sivurooliin jään minä itse. Omassa elämässäni. Eikä sen niin pitäisi olla.

Mun mielestä myös ihmisellä saa olla ihan niitä "omia juttuja", ei kaikkea tarvitse jakaa kaikkien kanssa. Ehkä se matkailu on sun oma juttu.

Lähettäjä: Lolfd 
Päivämäärä:   9.4.26 17:22:41

Mun mielestä on ihanaa mennä 100% omien aikataulujen ja fiilisten mukaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.4.26 18:03:24

Kaikki nautinnolliset asiat on kiva tehdä yksin. Paitsi seksi, se on yhdessä parempaa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   9.4.26 18:21:55

Harrastan koiran kanssa agilitya ja kuljen jonkin verran kisoissa ympäri maata, varsinkin arvokisoihin tulee ajeltua pidemmällekin. Mulla on pari kaveria, jotka aina ehdottelee kimppakyytejä ja -majoituksia ja joskus näin mennäänkin. Silti ylivoimaisesti eniten nautin ajellessani yksin ja majoittuessani yksin. Jotenkin vaan tykkään olla itsekseni ja mennä oman aikatauluni mukaan. Matkustelen myös jonkin verran yksin tai sitten puolison kanssa, mikä toki myös on oikein mukavaa.

Ymmärrän aloittajaa oikein hyvin,