|
Lähettäjä: Aloittaja
Päivämäärä: 9.4.26 11:02:51
Kolme lasta, kaikilla kaksi kummia (pariskuntia).
Lapsi 1: Kummit asuvat kaukana. Muistavat synttärinä ja jouluna lahjalla (ja vastavuoroisesti lapsi muistaa kummeja). Jos ovat täällä päin käymässä, tulevat kylään. Saattavat tuoda tuliaisena esim. karkkipussit jokaiselle lapselle. Käydessään eivät huomioi kummilasta eri tavalla kuin muita, vaan juttelevat tasapuolisesti kaikille lapsille.
Lapsi 2: Kummipariskunta erosi. Kummisetä ei ole millään lailla lapseen yhteydessä. Kummitäti taas on todella aktiivinen. Lahjat ovat aina jotain yhteistä, kahdenkeskistä tekemistä: huvipuistopäivä, kylpyläpäivä, leffa/teatteri/kesäteatteri (lasten näytös) ja käyvät samalla esim. hesessä syömässä. Muuten vaan (ei lahjana) saattaa viedä lapsen vaikka uimahalliin, minigolffaamaan, kutsuu yökylään tms. Hänellä ei tietääkseni ole muita kummilapsia ja ilmeisesti jotain lapsettomuusongelmaa taustalla. Kummilapsi on hänelle vähän kuin oman lapsen korvike.
Lapsi 3: Myös tässä kummit myöhemmin eronneet. Kummisetä on meille se tutumpi. Eron jälkeen kummitäti ei ole halunnut olla kummisedän tuttuihin enää yhteydessä. Kummisetä taas sosiaalisesti kömpelö, ei varmaan edes tiedä, mitä kummit yleensä tekevät. Kun olivat vielä yhdessä, kummitäti hoiti muistamiset (ja toki lapsi muisti myös kummejaan). Lapsella ei siis ole kummeihinsa mitään yhteyttä.
Nyt kun lapset ovat isompia, he ovat alkaneet ymmärtää eriarvoiset asemansa kummien suhteen:
Kadehditaan lasta 2, koska hän pääsee eri paikkoihin. Lapsi 1 voisi kummeilta saamillaan lahjarahoillaan käydä myös eri paikoissa, mutta esim. huvipuistot ovat niin kaukana, ettei pääse sinne yksin/kaverin kanssa vaan pitäisi olla aikuinen kuskina. Lapsi 3 kadehtii myös lasta 1, koska tämä saa lahjoja (usein rahaa).
Asia nousi nyt taas tapetille, kun lapsi 2:n kummitäti kysyi, voisiko kesälomalla viedä lapsi 2:n bussimatkalle Ruotsin Kolmårdenin eläintarhaan. Kunmitäti haluaisi siellä pitkästä aikaa käydä (ilmeisesti lapsena hänen perheensä vieraili usein Kolmårdenissa) mutta ei kehtaa mennä yksin vaan haluaisi, että mukana olisi lapsi. Kummitäti on luotettava, ei käytä alkoholia, lapsi 2 on rohkea ja uskaltaisi kyllä lähteä Ruotsiin kummitädin kanssa, ei tule koti-ikävää illalla. Mielellään päästettäisiin lapsi 2 kummitädin kanssa reissuun.
Ongelmana on lapset 1 ja 3. Hekin haluaisivat ulkomaille.
Mitä tehdä? Sanoa lapsi 2:n kummitädille, ettei Kolmårdenin reissu onnistu (hän kyllä ymmärtää kieltäytymisen)? Päästää lapsi 2 reissuun ja sanoa lapsille 1 ja 3, etteivät vanhemmat ole tällaista tilannetta osanneet ajatella, kun kummeja on valittu ja lapsi 2:lla on käynyt hyvä tuuri.
Miten te muut, joilla on useampi lapsi ja heillä eri lailla elämässä mukana olevat kummit, oikein toimitte? Rajoitatteko ”liikaa” osallistuvien kummien toimintaa?
|