Lähettäjä: henni 
Päivämäärä:   8.4.26 12:58:26

Juoksisit yöllä karkuun oletuksena että pusikossa vilahtaa jokin elävä vai jäät paikalleen ja toivot ettei se metsikössä oleva otus huomaannut sinua ja toivot sen ehkä lähtevän pois päin? Ihmisellähän on taipumusta kuvitella muotoja sinne missä niitä ei oikeasti ole.

Lähettäjä: Bing 
Päivämäärä:   8.4.26 13:00:30

Juoksisin varmasti, minulla on pakene-refleksi herkässä

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.4.26 13:05:14

Olen jäätyjä. Tasan kerran elämässäni olen saanut otettua jalat alleni tarvittavalla hetkellä, kun teininä metsälenkillä joku m*lkku lähti rynnimään puskasta kohti. Yleensä aina kun jotain yllättävää tapahtuu, halvaannun totaalisesti siihen paikkaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 13:21:47

Minä käännyn odottamaan mikä sieltä tulee ja tarkistan tarvitaanko taistelu asennetta vai tuleeko sieltä vain suloinen eläin, kettu tai pupu ehkä. Jos sieltä tulisi uhkaava ihminen niin kyllä se väistää minua.

Lähettäjä: Nix 
Päivämäärä:   8.4.26 13:25:04

Sellaista tilannetta ei ole koskaan tullut kuin kerran että piti juosta karkuun. Juoksin talvipakkasella sukissa ulos kun ex sekosi.

Muutoin olen jäätyjä kun toinen ivaa ja pilkkaa. Ja aina inhoan itseäni kun en saanut annettua takaisin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.4.26 13:47:51

Olen niin hidas pakenemaan, että en edes yrittäisi. Jäisin siis paikoilleen.

Lähettäjä: jupa 
Päivämäärä:   8.4.26 13:51:33

Harvaa villieläintä pystyy ihminen juosten pakenemaan, joten varmaan kannattavampaa olisi katsoa mitä sieltä tulee ja reagoida sitten tilanteen mukaan. Ja eipä metsikössä lymyävällä otuksella yleensä ole syytä käydä ihmisen kimppuun.

Jos taas on syytä epäillä, että siellä olisi uhkaava ihminen, niin sitten ottaisin jalat alle (ja olen ottanutkin). En yleensä jäädy.

Lähettäjä: heppatäti 
Päivämäärä:   8.4.26 14:09:19

Se vähän riippuu. Kotipihalla pimeässä jos kuulen puskassa rapinaa, jään kuuntelemaan mikä siellä rapisee, koska hyvin luultavasti se on naapurin koira, lintu tai peura ja ne on kaikki söpöjä. Mutta tilanne voisi olla ihan eri, jos olen täysin vieraassa paikassa.

Vaikea sanoa, miten sitä oikeasti tekisi. Riippuisi varmasti monesta asiasta. Yleensä kriiseissä olen pysynyt toimintakykyisenä, joten _kuvittelisin_ että sitä käyttäisi sen pari sekuntia miettimiseen, että juostako vai ei. Mutta voi olla, että eka reaktio olisikin juosta.

Lähettäjä: Sanna 
Päivämäärä:   8.4.26 14:11:18

Jos olen Suomessa, niin en tekisi mitään. Meillä ei ole ihmiselle vaarallisia eläimiä kuin ampiainen, kyy ja punkki. Ne eivät puskassa rapise.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 14:11:56

Jähmetyn paikoilleni jatkuvasti, eikä se ole mikään valinta. Kysymys on sitten miten pitkäksi aikaa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   8.4.26 14:21:38

Miksi ihmeessä lähtisin karkuun, jos puskissa rapisee?
Tai jähmettyisin?
Pyskissa nyt voi rapista mikä vaan, vaikka tuuli.
Jatkaisin toimintaani, että reagoisi rapinaa siis mitenkään.

En ole pakenija enkä jähmettyjä. Jo koulutuksieni johdosta osaan toimia rationaalisesti, enkä pelästy rapinoita.