|
Lähettäjä: Pirskatti
Päivämäärä: 6.4.26 11:25:48
Mulla on periaatteessa ihana puoliso, todella hauska ja kivaa seuraa, hyvä isä ja lempeä ja lämmin ihminen. Mutta hänessä on toinen puoli, jonka esiin tuloa ei pysty mitenkään ennustamaan ja joka toimii todella epäkunnioittavasti ja rumasti minua kohtaan.
Hänelle triggereitä on sotku ( kas, lapsiperheessä sitä saattaa olla), johon hän reagoi raivosiivoamalla ja syyttelemällä perheenjäseniä sotkusta. Tähän kuuluu kaikenlainen kolistelu ja tavaroiden heittely.
Huonona päivänä hän myös toimii impulsiivisesti ja esimerkiksi lähtee ulos lasten kanssa kertomatta minulle tai kysymättä, tulisinko mukaan. Saatamme jopa suunnitella yhdessä jonnekin lähtemistä, ja sitten lähtöä tehdessä huomaan yhtäkkiä jääneeni kotiin yksin.
Meillä on molemmilla omat ongelmamme ja olen itse lyhyellä sairaslomalla, hänellä on selkeästi paljon kuormitusta töistä ja maailman tilanteesta, mutta painaa viimeisillä voimillaan vielä menemään.
Vähättelen itselleni meidän ongelmia, koska meillä yleensä sujuu ihan mukavasti ja varsinkin kahdestaan on tosi mukavaa. Nyt nämä huonot päivät ovat lisääntyneet ja oma jaksaminen koetuksella. En osaa oikein kuvailla tilannetta muutoin kuin että tuntuu jotenkin pahoinpitelyltä, kun sitä hänen mielialaansa ei voi ennustaa ja sitten yhtäkkiä tulee joku kriisi siitä että nurkassa oli pölykoira. En tiedä huomaako lapset nämä tilanteet, toki heitäkin komennellaan välillä enemmän, välillä ei ollenkaan. Minä teen enemmän lasten kanssa normiarjessa, mutta näitä spesiaalimpia reissuja tulee sitten isän kanssa kun äiti jotenkin "unohtuu" matkasta.
Olen soittanut perään joskus että hei haloo nyt taas, jolloin mies on ihan ihmeissään että ai halusitko sä mukaan. Se selviäisi varmasti kysymällä jo ennen lähtöä...
Oletko kokenut samanlaista tuuliviiripuolisoa? Onko tilanne jotenkin ratkaistavissa?
|