|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 2.4.26 15:29:08
Yritin äskettäin deittailla miestä, joka oli eronnut 7kk sitten 15 vuoden suhteesta. Ei tietenkään ollut päässyt yhtään yli tai valmis mihinkään. Hän selvästi haki jotain dopamiini piikkejä minun tapailusta, mutta samaan aikaan myös ahdistui. En ikinä enää deittaile ketään joka ei ole asunut yksin vähintään vuoden ajan pitkän suhteen (5+ vuotta) jälkeen.
Olen tapaillut myös miestä joka oli ollut 7 vuotta sinkku muttei ollut vieläkään eksästään yli. Hän taas oli niin kiinni omissa rutiineissaan että tapailu loppui kun minun piti aina joustaa ja suunnitella ja Herra vaan vapaa matkusti.
Eli ei aina pelkkä aika vaan se, että onko se ero käsitelty. Jos eksästä puhutaan jatkuvasti, kaikki oli eksän vika tai eksästä puhuminen herättää surua tai raivoa selvästi niin on hyvä aika perääntyä.
Itse olen ollut eron jälkeen sinkkuna yleensä 1-3 vuotta, suhteiden kestot 1-4 vuotta. Nyt olen ollut pitkään sinkku enkä jaksa yhtään näitä juuri eronneita ja karanneita sankareita, jotka yrittää lennosta vaihtaa kumppania. Minua pelottaa suoraan sanottuna läheisriippuvaiset ihmiset, jotka eivät osaa olla yksin ja pahimmillaan eivät ole juurikaan aikuisiällä asuneet koskaan yksin. Tällaiset ihmiset ovat eron jälkeen epävakaita ja yleensä myös epätoivoisia koska eivät kestä yksi oloa.
|