Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.3.26 17:36:21

Ai että kun taas ärsyttää. Muutin joku aika sitten miehen luo maalle, mutta valitettavasti naapureita täälläkin on. Ja niitä naapuritaloja täytyy ohittaa päästäkseen lenkille. Eivät ole onneksi mitenkään vaarallisia varmaan yksikään, niin ei tarvitse aina autolla mihinkään lenkille lähteä, kun kivoille reitelle pääsee kävellenkin.

Yhdessä pihassa asuu kääpiöpinseri, joka sieltä välillä syöksähtää hampaat irvessä räksyttämään. Poistuu kyllä kun perkéleen sille karjaisee. Usein jää siihen autotielle haistelemaan, ihme että on elossa kun tässä liikennettä kuitenkin on eikä porukka aja mitenkään hiljaa.

Toisesta pihasta ilmestyy aina suomenlapinkoira, kai se ihan ystävällismielinen on mutta en halua päästää oman koiran iholle tuntemattomia irtokoiria kuitenkaan. Oma on vähän vielä epävarma ja herkkä juniori, haluan että se voi luottaa siihen ettei irtokoirat tule iholle. Tämä lappalainen ei välitä kirosanoista, mutta pitää useimmiten kyllä parin metrin turvavälin. Seikkailee perässä joskus vähän isommalle tielle asti.

Yhden vastikään rakennetun talon vieressä olevalla pellolla hengailee usein yksinään joku westie, ennen se on siellä vain katsellut mutta viimeksi lähti juoksemaan täysillä meitä kohti. Jäi kuitenkin lopulta jonnekin eikä tullut perässä kun jatkettiin mutkan taa ja näköyhteys katkesi. Mutta todennäköisesti sekin sieltä joskus tulee iholle asti.

Tänään tuli lenkillä vastaan lappalainen (eri kuin pihasta säntäilevä), jota pidettiin autotiellä irti. Se sieltä livahtikin mun koiraa kohti ja astuin sitten sitä kohti ja ärähdin perkéleet että sain sen kauemmas, ja omistajakos siitä sitten suuttui. Kuulemma on vastaantulijan tehtävä jo kaukaa huutaa jos ei halua irtokoiraa iholle :D Omistajlle tuli tapahtumasta varmasti pahempi mieli kuin koiralle, joka jatkoi kyllä ihan reippaana eteenpäin mun väistämisen jälkeen.

Mikä siinä on niin hankalaa huolehtia siitä, että se koira pysyy siellä omalla tontilla eikä tunge lenkkeilijöiden iholle? Saa mun omatkin koirat olla pihalla irti, mutta pidän huolen siitä että ne eivät lähde tontilta pois eivätkä mene edes tontin reunalle räsksyttämään kun siitä joku kulkee. Lenkeillä ovat toisinaan irti myös, mutta kytken ne tietenkin aina jos joku tulee vastaan, oli vastaantulijalla koiraa tai ei. Kun ei se vastaantulija voi tietää onko koirani hallinnassa, onko se kiltti vai millä mielellä ja joku voi sitä vaikka pelätä.

Turhauttavaa. Kai sitä pitäisi muuttaa jonnekin vielä enemmän korpeen.

Lähettäjä: Tiku82 
Päivämäärä:   27.3.26 17:45:04

Me asutaan aika syrjässä, mutta ei voi kaneja laittaa pellolle laidunhäkkiin kesällä kun niin paljon irtokoiria juoksee meidän tontilla. Oma piha on aidattu niin ei omat koirat juokse missään, mutta aidan takana käy irtokoiraa vähän väliä. Nyt sentään vähemmässä kun puolenvuoden sisään yksi meni jäihin, yksi jäi auton alle ja yksi kuoli muuten vaan vanhuuttaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.3.26 17:47:24

Mitäs mies meinaa kun poltat välejä naapureihin?

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   27.3.26 17:50:23

Epävarma ja herkkä muuten voi saada tuosta sinun käytöksestäsi jonkun kimmokkeen. Eli kun karjaiset ja astut vierasta koiraa kohti voi sinun koirasi oppia että vieraille täytyy rähistä.

Mutta tosiaan todella typerää pitää koiria irti! Varsinkin tuollaisissa paikassa!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.3.26 18:06:21

Ei ole välejä polteltu kuin ehkä tuon yhden ukkelin kanssa, ja häntä ei voi naapuriksi sanoa kun asuu varmaan 2km päässä ihan eri tien varrella :D mutta valitettavasti lenkkeilee samoilla teillä aina välillä. Mies ei häntä tunne joten miestä ei kiinnosta vaikka ukon suututtaisinkin. Ja voi olla että ukkokin rauhoituttuaan ymmärtää itse mokanneensa, ei se nyt mikään raivohullu vaikuttanut olevan vaikka vähän suutahtikin. Säikähti ehkä itsekin ja siksi sanoi pahasti.

Enemmän tuo mun epävarma koira säikähtää iholle tunkevaa irtokoiraa kuin mun liikettä ja puhetta. Todennäköisemmin siitä saisi rähjän sillä että antaisi irtokoirien tulla. Haluan että se voi luottaa siihen, että irtokoirat eivät sen iholle pääse, kun se ei itsekään halua niiden kanssa tuttavuutta tehdä. Suurin osa koirakohtaamisista tapahtuu kuitenkin ilman että reagoin niihin koiriin mitenkään, asuu täällä myös järkeviä koiranomistajia niin saadaan niitä kunnollisiakin ohituksia ihan kivasti. Kaupunkilenkeillä käydään myös välillä ja joka viikko treeneissä samassa hallissa muiden koirien kanssa. Ei meidän kohtaamiset ole siis pelkästään perkeleen huutamista vaikka niin ehkä aloituksesta voisi luulla :D

Ja omat tutut ja turvalliset koirakaveritkin tuolla toki on, ja pääsee niiden kanssa leikkimään yleensä joka viikko :)

Lähettäjä: valivali 
Päivämäärä:   27.3.26 18:11:31

Tuttu ilmiö, pakko vaan puolustaa omaansa kaikin keinoin ettei tule tappelua. Pahiten on itselle käynyt lenkillä ilman koiraa, ohimenevä puri käteen eikä ulkoiluttaja edes lopettanut puhelua mitä puhui kävellessään. Ei kyllä naapuruussuhteet kiinnosta vapaana koiriaan pitäviin, yhden naapurin koiraa jouduin lyömään naamaan kun tuli oman koiran päälle. Lyönnistä vasta uskoi ja meni kauemmas räkyttämään. Huusin ja karjuin perkelettä niin että varmasti naapuri kuuli mitä tapahtuu muttei ole tähän päivään mennessä naamaansa näyttänyt, että voitaisiin asiasta keskustella. Sumutteen ostamista harkitsen.

Lähettäjä: Piittaamattomuus 
Päivämäärä:   27.3.26 18:47:03

Näköjään koirasta on tullut se lapsenkorvike jolle annetaan rakkautta mutta ei rajoja.