Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   22.3.26 09:28:17

Millaisia kokemuksia? Kiitos :)

Lähettäjä: Väinö 
Päivämäärä:   22.3.26 09:56:26

Tämä on niiltä ajoilta kun kyseinen koirarotu tuli minulle tutuksi TalkKarin kautta

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/lukemisto/2a119297-464d-528b-ad5b-c44ba73cc71b

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.3.26 09:58:53

Yhdellä tutulla on ja on tosi reipas ja monipuolinen pikkukoira. Tykkää nukkua aamulla pitkään mutta harrastuksissa tosi pätevä. Agilitya ja rally-tokoa harrastavat.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   22.3.26 10:08:32

Tunnen kolme tällaista, ja yksi on kiva ja chilli tyyppi, mutta kaksi muuta ovat jotenkin aika raskaita koiria. Kovia vahtimaan pihaa (luonnollisesti) ja sen myötä myös haukkumaan. Yksi käy meillä kylässä välillä, ja se ei kestä, jos meidän koiria ruokitaan, käyttäytyy silloin jopa aggressiivisesti ja myös näykkäisi kerran mun puolisoa tämän tullessa sisään. Puolustavat omia ihmisiään turhankin paljon, mikä on tietenkin kyläillessä aika hankalaa. Kotielämä heillä sujuu kuitenkin kivasti.

Nämä kaksi ovat samalla tavalla ärhäköitä kuin vaikka russelit. En oikein tykkää.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   22.3.26 10:17:13

Itsellä tämä kiinnostaisi lähinnä juuri sen takia että moni kertoo ettei olisi yhtä sähköinen kun terrieri

Lähettäjä: ----- 
Päivämäärä:   22.3.26 10:50:53

Entisellä mökkinaapurilla oli näitä ja ei oikein säväyttänyt itseä. Ensinnäkin eivät pysyneet yhtään pihassa, vaan karkailivat koko ajan meille ja saattoivat hengailla pihallamme tuntikausia. (Oltiin siis alussa annettu lupa, että ei haittaa, kun tulevat, tykätään koirista. Mutta alkoi silti rasittaa, kun niin paljon kävivät.) Toinen oli tosi haukkuvainen ja arka ihmisiä kohtaan, toinen taas sinällään ihan kiva, mutta jotenkin raskas, kun koko ajan touhusi ja vaati huomiota. Tämä tuli myös sisälle, jos ovi oli auki. Mulle tuli jackrussellinterrieri vahvasti mieleen näistä.

Kuvaus wikipediasta:
"Pihakoira on reviirisidonnainen, mutta koiran määrittämän reviirin rajat eivät välttämättä ole samat kuin tontin rajat."
Jep, nuo olivat määrittäneet myös meidän tontin reviirikseen, mikä ei ollut hyvä juttu. Eivät myöskään kutsuttaessa menneet kotiinsa, vaan turhaan saivat ihmiset huudella. Varmaan oli koulutuskin jäänyt kesken, mutta ilmeisesti rotu ei myöskään ole kovin helppo koulutettava, kun on aika jääräpäinen ja itsenäinen. Ne ovat työkoiria, joten niille pitäisi tarjota paljon virikkeitä ja toimintaa, sillä muuten koira järjestää sen itse. Maatilalla tms. ympäristössä tällainen voisi olla kiva koira.

Lähettäjä: Moo 
Päivämäärä:   22.3.26 11:03:21

Yhdyn tuohon vähän raskas. Meidän yksilö inhoaa vieraita koiria ja on agre niitä kohtaan. Oma lauma on ok. Tykkää olla pihalla, mutta tappaa kaikki pikkueläimet mitä kiinni saa. Ollaan yritetty estää siilien pääsy pihalle, kun eihän ne tuota minitappajaa karkuun pääse. Muut meidän koirat antaa siilien olla rauhassa, mutta tämä ei.
Tuossahan tuo menee lauman jatkona, mutta toista ei kyllä tule.

Lähettäjä: Moo 
Päivämäärä:   22.3.26 11:05:01

Niin ja jatketaan vielä, ettei meidän yksilö tykkää tuntemattomista ihmisistäkään ja inhoaa lapsia. Jotenkin sellainen tyyppi etten uskalla luottaa oikein missään asiassa kun on aina vähän arvaamaton.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   22.3.26 11:15:51

Höh, luotettavampi luonne sitten olisi meille parempi

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   22.3.26 14:49:42

Kahdella tutulla on. Ärhäköitä koiria.
Näillähän on geenivirheitä, joten kannattaa valita kasvattaja huolella.

Lähettäjä: Täti 
Päivämäärä:   22.3.26 22:42:14

Naapurissa on pihis ja on kyllä melkoinen menijä! Pissaili ekat pari elinvuottaan sisälle päivittäin, ei jotenkin millään oppinut sisäsiistiksi (ja omistajalla oli ihan vankka koirakokemus taustalla, ei ollut opetuksesta kiinni). Tappaa tosiaan kaiken minkä kiinni saa, eikä pysy pihassa irti, ihan saa vahtia silmät selässäkin tämän touhuja. Olin itsekin harkinnut kyseistä rotua mutta tulin toisiin aatoksiin...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.3.26 22:54:50

Tunsin pari, kumpikin lopetettiin syövän takia. Narttu eli vajaa 8v ,silkkituekkinen pienehkö, vietikäs mutta kiltti kuin mikä. Uros oli karkea karvaisempi ja isompi, vietikäs ja kiltti kuin mikä. Eli reilu 11v. Uros vanhemmalla iällä tuli toimeen vain tuttujen narttujen kanssa. Kumpikin piti ihnisistä, oli tottelevaisia ja tappoi suoit ja hiiret mennen tullen. Toinen ei välittänyt säästä ja toinen ei suostunut sateella menemään ulos.