Lähettäjä: Mani 
Päivämäärä:   19.3.26 10:30:43

Täällä kun moni tuntuu harrastavan manifestointia niin kysytäänpä! Itse haluan palavasti asian x tapahtuvan ja aloin hiljattain työstää sitä mielessäni. Muutaman päivän jaksoin, mutta sitten kävi niin että en enää jotenkin viitsinyt uhrata ajatusta asialle ja koko miettiminen alkoi tuntua pakkopullalta. Vaikka ensin ajattelin että siitä tulisi uusi rutiini, kuin hampaanpesu siihen asti kunnes tavoite on saavutettu.
Kyse ei ole siitä että olisin lakannut haluamasta asiaa, mutta voisiko muotoilla niin ettei se tunnu enää "pakkomielteeltä".
Tuli mieleen onko tämä nyt sitten sitä asiaan kuuluvaa irti päästämistä ja luottamista siihen että se järjestyy omalla aikataulullaan ilman että minun tarvitsee yrittää liikoja? Oletteko muut havainneet vastaavanlaisia kokemuksia? Ikäänkuin että riittäisi, kun toiveen/pyynnön esittää vaan muutamana iltana :D

Lähettäjä: hammaskeijulevite 
Päivämäärä:   19.3.26 11:20:35

Onko sulla vaan yksi hammas?

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   19.3.26 11:25:45

Siis ei manifestointia kuulukaan tehdä jatkuvasti ja joka pv samoja asioita mielessä toitottaen, vaan juuri noin kuin kuvailit: Ajattele, että sinulla ON JO asia / tilanne X, sen jälkeen unohdat sen. Ja tadaa - universumi järjestää sulle asian parhaimmalla tavalla.

Se ei aina ole juuri niin kuin olet toivonut (mieti tarkkaan miten asettelet manifestoinnin ajatukset).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.3.26 12:02:49

Näin juuri. Ei pakkomiellettä eikä väkisin yrittämistä. Jos ajattelee vaan tarvetta ja halua, niin silloin manifestoi puutetta ettei sitä ole vielä. Ja sitä tulee saamaan. Siis puutetta.

Ajattelet että olet jo sitä tai sinulla on jo se tai asia on jo tapahtunut ja tunnet siitä iloa ja kiitollisuutta jo etukäteen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.3.26 12:04:38

Ei – mutta manifestoimani hevosnainen ei ole vielä astunut elämääni.