|
Lähettäjä: zxc
Päivämäärä: 18.3.26 17:22:07
Siis jos ei ole yhden illan juttuja, niin ei ole seksielämää? Joo parikymppisenä oli, mutta ei näin neljääkymppiä lähestyvänä viitsi itseään enää millekään satunnaisille kuppamunille altistaa, ja toiseksi, minulla on parempaakin tekemistä. Seksi on just sellaista kuin haluan ja silloin kuin haluan, siitä ei ole puutetta.
Mä oon just samanlainen - tosielämässä, kuten X. Minulla on laaja ystäväpiiri, olen sosiaalinen jnejne. Mutta pariutumismielessä kiinnostun äärimmäisen harvoin ja kohde on yleensä varattu tai ei ole minusta kiinnostunut eli homma jää siihen. Ajatuksen tasolla kiinnostus ei vaan meinaa hävitä millään. Minusta taas kuitenkin kiinnostutaan usein, ja lähes yhtä usein torjun nämä ihmiset, kun eivät ole minusta kiinnostavia tmv.
Kriteerit on minua pidempi (olen 160 cm), käytöstavat omaava, luotettava, itsensä elättävä mies. Olen ihastunut monenlaisiin miehiin, tyyppiä ei varsinaisesti ole, se on vaan se joku selittämätön kemia eikä minulla ole mitään mielenkiintoa tutustua parisuhdemielessä ihmiseen, johon en tunne vetoa. Minulla on itsellä rahaa, autot, oma ura jnejne ja lapsia en tahdo. Eli suurin ongelma lienee se, että en ole koskaan oikeastaan tarvinnut miestä, pitäisi siis olla sellainen henkilö, joka tuo vielä jotain lisää omaan elämään ja harvoin sellainen mies osuu kohdalle ja vielä vapaalla jalalla.
|