Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   18.3.26 10:38:20

Tulipa vaan mieleen avautua, että oon hankkiutunut pois entisistä kaveripiireistä joissa päihteidenkäyttö, elämänhallintaongelmat, persaukisuus, hyväksikäyttö jne oli yleistä.

Hankin uusia kavereita ja nyt olen havahtunut, että vaikka noita ei ole, niin eivät tue, kannusta, välitä jne Kelpaan kuuntelijaksi, hauskaksi seuraksi kuin heille sopii jne mutta ei ole kovin vastavuoroista. Ovat jääneet kiinni myös todella yksityisistä asioistani juoruilusta, vähättelevät jos minulla on joku kriisi jne Välillä ovat jopa ilkeitä, vaikka siihen ei pitäisi olla mitään syytä.

Oon nyt ottanut näihinkin etäisyyttä, mutta mistä löytäisi kavereita, jotka ymmärtävät vastavuoroisuuden, osaavat myös kuunnella ja osoittavat välittämistä?

Tuntuu olevan todella vaikeaa.

Lähettäjä: toden totta 
Päivämäärä:   18.3.26 10:43:14

et löydä mistään

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.3.26 10:52:39

Itse heitin 3/4 ystävistä tänä vuonna pois. 2 oli terapeutin perässä. Toinen itki vuosia eroaan kunnes sain tarpeeksi ja sitten oli paha ihminen ja toisella terapeutin etsijällä elämä menee hyvin, paremmin kuin minulla mutta aina pitää masistella jostain turhasta koko ajan. Saattoi pilata päivänsä vaikka väkisin epäironisesti ja sitten tuntikausien itkuviestit minulle. Mt ei kestänyt joten heitin pois. Kolmas oli taas semmonen että sai minut koko ajan draamoihin mukaan vedettyä. Sellanen joka riitelee koko aika ja oikeen haluaa laittaa bensaa liekkeihin, vaikka tämä toinen olisi hänet jo estänyt. Me ei riidelty mutta tykkäsin riidattomasta elämästäni ennenkin, joten heitin hänet menemään. Nyt on enää yks ystävä ja tärkeä sellainen. Vähän yksinäistähän se on mutta mielenterveys sai ison hypyn parempaan päivässä kun tiesi että kun puhelimen avaa niin siellä ei ole tuhat viestiä kahdelta itkemässä turhanpäiväisestä tai kolmas yrittämässä vetää johonkin riitaan jonka sai taas aikaiseksi.