Lähettäjä: itaan? 
Päivämäärä:   14.3.26 19:16:17

Kärsin itse tunnesyömisestä ja vatsa on pömppis. On varmaan tyhmä kysymys mutta millä muulla tavoin timmissä kunnossa olevat käsittelevät vaikeita tunteitaan vai eikö heillä ole mitään vaikeita tunteita tai traumoja joihin söisivät? Koska kadehdin erityisesti amerikkalaisten realitysarjojen hyväkroppaisia naisia. Haluaisin vaikka jonkin muun riippuvuuden enkä tätä tyhmää mikä tekee minusta ruman näköisen.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   14.3.26 19:19:30

Amerikassa kaikki menee kauneusleikkauksiin, turha verrata niihin. Osa tunnesyö, osa yrittää liikunnalla hukuttaa murheensa.

Lähettäjä: es 
Päivämäärä:   14.3.26 19:21:33

Syöminen ei paranna oloa, reipas kävelylenkki saattaa parantaakin. Puhuminen auttaa joitakin.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   14.3.26 19:29:10

Luonnossa liikkuminen koiran kanssa helpottaa. Se jäätelökin joskus ilahduttaa, mutta annokseni on yksi kulhollinen, eikä yksi paketti. Enempää ei tee mieli. En muutenkaan välttele suklaata tmv, lähes päivittäin sitä vähän kuluu. Eikä se kropassa näy koska liikettä tulee päivittäin paljon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.3.26 19:35:22

Liikunta ja töihin hukuttautuminen. Yleensä kehitän jonkun projektin itselleni. Ei ole tervettä tämäkään.

Lähettäjä: camomilla 
Päivämäärä:   14.3.26 19:39:30

Koen kyllä paljonkin pahaa oloa, kannan traumoja ja minut on diagnosoitu vaikeasti masentuneeksi, mutta syömisiini tai sitä kautta kehonmuotooni ei nuo olotilani tai muutkaan tunteeni ole koskaan vaikuttanut. Korkeintaan se vähentää ruokahalua kun tuntuu oikein pahalta, mutta ei mitenkään merkittävästi. Ei minulle ole koskaan tullut minkäänlaista halua syödä mitään ylimääräistä pahan olon takia, en itse henkilökohtaisesti keksi miksi edes tekisin niin (ja huom en sano tätä pahalla, tajuan että kaikilla suhde ruokaan on erilainen ja joillain syöminen on vahvasti tunteisiin liittyvää). Tunteita itse puran eristäytymällä muista ja ns sulkeutumalla, nukkumalla liikaa, itkemällä, juoksemalla liikaa jne

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   14.3.26 19:41:47

En ole erityisen hyväkroppainen, mutta mulle ratsastus on ollut henkireikä kun viime vuosina on ollut elämässä kurjia juttuja (lähipiirissä terveysongelmia, työpaikan YT-kierrokset, jne).

Tallireissu vie min 3 tuntia, joten olenpahan sen ajan pois sohvalta - ja jääkaapilta ;) itse asiassa hieman pidempäänkin, kun ennen tuntia ei kannata ainakaan mitään raskasta syödä.

Vaikeita asioita ei ainakaan mun kannata koko ajan mielessä pyörittää, ratsastus on hyvä laji, silloin on fokus jossain muussa.

Kotona en säilytä arkisin herkkuja.

Lähettäjä: Fik 
Päivämäärä:   14.3.26 19:42:57

USAssa vetävät ozempiciä.
Itse joko urheilen tai vedän kännit, vähäkalorisella juomalla.

Lähettäjä: SlimFit 
Päivämäärä:   14.3.26 19:46:56

Jos ei muutenkaan ole joka välissä syömässä ilman tarvetta, tyyliin välipalaa, "napostele" (kamala sana btw), televisiota ei voi katsella ilman jotakin turhakesyötäväpussia, kahvin kanssa aina oltava jotakin kahvileipää jne, niin syöminen ei ole mikään ihmeellinen asia, joka täyttää jotakin muuta tarvetta kuin syömistä, vaan ihan normaali toiminto ja silloin näläntunnekin toimii oikein kun sitä ei ole opettanut ravinneköyhään "moskaan" ja siihen, että koko ajan suu käy. Ei siinä kai sen kummempaa. Normaali suhde syömiseen.

Lähettäjä: Jeps 
Päivämäärä:   14.3.26 19:48:09

Kyllähän herkut välillä helpottaa oloa. On kuitenkin eri juttu ostaa ja syödä karkkipussillinen TAI jäätelö TAI sipsipussi, kun kaikki nuo. Ja seuraavan kerran kun veetuttaa niin meneekin lenkille.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   14.3.26 19:50:02

En ole hyväkroppainen, mutta lopetan syömisen aina kun minulla on henkisesti vaikeaa.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   14.3.26 19:52:33

Helppoa kun ei edes pidä mistään grillimätön mausta, karkista, suklaasta tai muusta rasvaisesta. Kuka sitä nyt pahanmakuista söisi vaikka kuinka masentaisi :D

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   14.3.26 19:54:03

Syömällä kynsiä ja puremalla hammasta. Muutenkin huono ruokohalu on mennyt joskus kokonaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   14.3.26 19:54:28

Tunteidensäätelyä voi opetella. Itse olen opetellut istumaan niiden vaikeiden tunteiden kanssa, tuntemaan ne ja käsittelemään niitä. Kirjoitan niistä, olen hellä itselleni ja muistutan että ne menevät kyllä ohi eikä ole mitään tarvetta tehdä mitään itsetuhoista vaikka aivot sitä anelisivatkin.

Sinäkin voit opetella. Toki joudut myös vähän työstämään kehonkuvaongelmiasi.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   14.3.26 20:05:20

Amerikkalaisten realitysarjojen hyväkroppaiset naiset tuskin ylläpitävät kroppaansa luontaisin keinoin.

Täällä olikin jo hyviä vinkkejä.

Lähettäjä: Pegasus 
Päivämäärä:   14.3.26 20:07:40

Itsellä taas ruokahalu katoaa, jos on negatiivisia tunteita päällä. Ja sama kyllä käy myös positiivisten isojen tunteiden kanssa, eli jos olen vaikka todella iloinen. Eli kun minulla on tunteet pinnassa, niin ei tee mieli syödä yhtään mitään, ajatuskin tuntuu vastenmieliseltä. Ja muutenkin mitä enemmän esim arjessa stressaan, niin sen tiukemmin koen tarvetta pitää ruokavaliotani puhtaana ja tuulettaa päätä lisäämällä liikettä, jopa niin että se herkästi menee överiksi ja muuttuu normaalia elämää haittaavaksi. Eli minullakin tunteet vaikutus syömiseeni, mutta päinvastoin. Kai se on minulla joku hassu alitajuinen kontrolloinnin tarve, kun joku muu osio elämässä on kaaoksessa. Ei kivaa tämäkään :/ Varsinkin kun viime vuodet tuntuu olleen yhtä stressiä ja murhetta. No kroppa on joo hyvin timmi ja rasvaprossa matalalla, mutta ei se mitään kerro, voin oikeasti rehellisesti todella huonosti.