|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 23.2.26 11:12:18
En kustantaisi lajia, jota ei pystyisi jatkamaan. Teini-iässä ei yleensä vaihdeta lajia (varsinkaan vanhemman käskystä vaihtaa halvempaan), vaan lopetetaan. Eli siinä vaiheessa, kun harrastaminen olisi monessakin mielessä tärkeää, niin lapsi/nuori jäisi kokonaan harrastustoiminnasta. Jo pienelle voi puhua rahasta ja siitä, että mihin se riittää ja mihin ei. Minulle sanottiin, etten voi aloittaa kalliita harrastuksia, kun raha ei riitä. Samaan aikaan sanottiin, että koulut kannattaa hoitaa kunnolla, jotta voin aikuisena harrastaa mitää haluan. No näin tein, hoidin koulut hyvin. Nyt en itse harrasta kalliisti, mutta lapset harrastaa jääkiekkoa, taitoluistelua ja jalkapalloa. Ovat saaneet lajinsa päättää. Ja kun pojalla leveä lesti, on luistimet ostettava aina uutrna ja hintalappuun katsomatta. Mies totesi, ettei ikinä ostaisi itselleen mitään niin kalliita varusteita ja samalla silmääkään räpäyttämättä maksoi kassalla pojalle järjettömän kalliit leveän lestin muovattavat luistimet. Mutta ollaan myös puhuttu paljon lapsille, että kouluun pitää panostaa kunnolla, jotta tulevaisuudessa voi harrastaa ja tehdä.
|