|
Lähettäjä: Loppu
Päivämäärä: 9.2.26 20:04:40
Milloin saa todeta, että on tehnyt tarpeeksi ja voi ilman hirveitä itsesyytöksiä päästää irti?
Kyseessä nuori (alle 3 v) koira, joka on ollut koko ikänsä enemmän tai vähemmän sairas. Heti luovutusiässä oli vatsavaivoja, joiden syyksi selvisi giardia. Se hoidettiin, mutta ongelmat eivät poistuneet. Alkuun koira oli vain ns. herkkämahainen ja närästeli silloin tällöin, mutta oireilu on koko ajan pahentunut. Nyt tilanne on se, että koira saa joka ikinen päivä ruokailun jälkeen kipu/pahoinvointikohtauksen, joka voi kestää mitä vain parista minuutista muutamaan tuntiin. On tutkittu tuhansilla euroilla, kokeiltu kymmenet eri ruuat, lääkkeet, lisäravinteet, ihan kaikki. Kokeneet sisätautiellit ovat neuvottomia. On rampattu osteopaatit ja muut poppamiehet. Mikään, siis yhtään mikään ei ole auttanut. Nyt tilanne on se, että en ole kuukausiin nukkunut kunnolla, kun koira lähes joka yö jossain vaiheessa kivuissaan vinkuu/läähättää/ramppaa, koiralla on paha eroahdistus, jonka kipuilu luultavasti laukaisi ja jolle mitään ei voi tehdä koska oireita ei saada kuriin. Oma talous on mennyt aivan kuralle. Mutta silloin kun koiraan ei satu, se on oma iloinen, vauhdikas, elämää rakastava itsensä. Eli kuitenkin yli puolet vuorokaudesta. Mutta ruokaa sille on annettava, ja sitten tulee kipu. Ja minä en vain pysty enää katsomaan koiran pahaa oloa. Lähipiiri/kasvattaja eivät tarjoa mitään tukea tai ymmärrystä, mutta he ovatkin nähneet koiran vain hyvävointisena.
|