Lähettäjä: tekemisistään? 
Päivämäärä:   28.1.26 16:16:34

Ihan tavalliset asiat ja tekemiset tuodaan esille kuin jonakin ainutlaatuisina tapahtumina ja suutahdetaan, kun toinen ei ihastele ja ihmettele. Mistä johtuu?

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   28.1.26 16:28:20

Voitko kertoa jonkun esimerkin joka avaisi asiaa vähän paremmin?

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   28.1.26 16:37:47

Huomionkipeä luonne. Huono itsetunto ja tämä vaikka he miten korostemalla korostavat omaa erinomaisuuttaan keksien vielä muiden kadehtivan heitä :D Näihin ei muu auta kuin irottautua ja estää somessa ja estää puhelimessa. Eivät muutu, eikä heitä voi muuttaa. Ja koska eihän näitä kestä se kuuluisa enokaan, voi vai heittää ikkunasta heidät ulos ja eikun ikkuna säppiin.

Lähettäjä: jimppu 
Päivämäärä:   28.1.26 16:48:01

Olen itsekin tuntenut ainakin yhden tällaisen. Osittain oli varmaan huonoa itsetuntoa ja jonkinlaista ihan pakonomaista tarvetta olla esillä ja äänessä.

Sinänsä minuta on ihan normaalia, että kavereden kesken kerrotaan puolin ja toisin tekemisiä ja "ihastellaankin" välillä. Esim. jos nyt joku vaikka kertoo sisustaneensa makuuhuoneen uudestaan, niin kyllähän siitä nyt yleensä jonkinlainen positiivinen sana sanotaan ja kehutaan sisustajan värisilmää tai huonekaluvalintoja tai jotain.

Sitten on näitä, jotka halauvat aina näyttää ja vatvoa jotain pientä tekemistään. Minun tuntemani ihminen myös näytti aina kaikki aivan pienetkin mustelmansa, kun hän oli niin "onnettomuusherkkä" ja halusi, että näitä voivoteltaisiin. Ihan siis sellaisia mustelmia, joita jokaisella on kaikkialla koko ajan, paperiviiltoja sormessa jne.