Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.1.26 12:50:52

Erittäin ääniherkkä koira, 4 vuotias sterkattu narttu. Pehmeä luonne, ja ensimmäisenä uutena vuotena säikähti uutena vuotena rakettia jonka jälkeen alkoi reagointi oikeastaan kaikkeen.

Pelkää ihan kaikkea, ja ahdistuu oikeastaan lähes kaikesta. Ulkona on ok ja rauhallinen, sisätiloissa nykyään lähes kokoajan hälytystilassa. Lepää varmasti liian vähän, yöt nukkuu onneksi hyvin meidän kanssa sängyssä. Päivisin ok niin kauan jos ollaan kaikki perheenjäsenet kotona, eikä tehdä mitään sen ihmeempää. On ollut jo pari vuotta Eldepryl-lääkityksellä (mielialalääke) jonka teho kuitenkin nyt mennyt huonompaan suuntaan, ja koira siitä huolimatta stressaa kaikkea. Koirakaveri jouduttiin lopettamaan vuoden lopussa joka on pahentanut tätä oireilua selkeästi, kun turva lähti. Oireilua kuitenkin esiintyi myös vaikka oli kaverikin elossa. Meillä on tämän Eldepryl-lääkityksen lisäksi koiralla käytössä feromonipanta (Adaptil) sekä saman valmistajan feromonihaihduttimet ala- ja yläkerrassa.

Kaikista eniten tälle ongelmia aiheuttaa keittiössä tapahtuva ruuanlaitto, joka ikävä kyllä on pakko toteuttaa. Koiraa ei voi tämän ajaksi talvisin laittaa pihallekkaan, koska on lyhyt turkki eikä pärjää vaan palelee. Paniikkireaktion aiheuttaa siis kaikki paitsi mikro - uuni, liesituuletin, leivänpaahdin, kaikki piippaavat äänet, airfryer ym. Helpoimmillaan katselee huolestuneena ja tärisee, on levoton, mutta pahimmillaan alkaa läähättämään stressistä.

Meillä on eläinlääkäriaika jo varattuna, jos saadaan jotain apua jollain uudella lääkityksellä, mutta tuleeko tälläisestä koskaan eläjää? Onko ainoa vaihtoehto laittaa piikille? Ihan hirveä edes ajatuksen tasollakin, koska koira on niin super kiltti ja rakas meille, mutta kyllä tämä vaikeuttaa meidän elämää ihan huomattavasti ja aiheuttaa valtavaa stressiä itsellekin kun koira pelkää jatkuvasti jotain. Huomaan, että jo ajatus ruuanlaitosta ahdistaa koska tiedän että koira reagoi siihen pelkäämällä enkä haluaisi aiheuttaa koiralle pelkoa ja ahdistusta. Saatikka koiran oma eläminen, aivan kamalaa elää ympäristössä jossa kokoajan tulee eteen jotain pelkoa aiheuttavaa.

Kokemuksia?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.26 12:59:52

Panikoiko koira siis myös toisessa huoneessa keittiön ääniä? Onko estetty pääsy ja näkyvyys keittiöön, laitettu muut äänet peittävää musiikkia..?

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.1.26 13:02:41

On kokeiltu myös sitä, että koira suljetaan alakertaan portilla ja musiikit/telkkari on päällä oikeastaan kokoajan peittämässä muita ääniä.

En edes tiedä pelkääkö varsinaisesti ääniä, vai sähkölaitteita, kun reagoi esimerkiksi myös kun sauna laitetaan päälle. Ei olla tosin saunottu kotona yli vuoteen, kun reagoi siihen niin vahvasti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.26 13:04:49

Oletko pyytänyt kouluttajaa käymään teillä kotona koskaan? Lääkitys + koulutus varmaan ainut vaihtoehto

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   26.1.26 13:06:52

Onko koiralla kipuja tai jokin sairaus, esim. epilepsia?
Ei ne toki selitä todellakaan kaikkea, mutta jos taustalla on myös kipukäyttäytymistä tai sairaus, ei nuo mielialalääkkeet auta koko ongelmaan. Onko kokeiltu kipulääkekuuria, muuttuuko käytös? Tutkittu luustoa jne?

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   26.1.26 13:07:34

Onko kilpirauhasarvot tutkittu? Kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa ääniarkuutta.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   26.1.26 13:08:24

Voimia aloittajalle. Laittaisin pois. Ei ole eläjäksi ja jos koira ei sovellu ns. normaaliin elämää saunassa käymisineen. Vaikea kuvitella että sillä olisi enemmän hyviä hetkiä kuin huonoja ja on sillekkin laitettava painoarvoa kuinka paljon ihmisten täytyy kikkailla ja stressata koiran takia. Ei meilläkään ole kuin vain yksi elämä.
Käykää ell tutkimassa vaihtoehdot ja selkiyttämässä omia jatuksia, ja valmistautukaa eutanasiaan. Se voi olla hänelle paras <3

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   26.1.26 13:13:13

Kaikki kipukäytökset, epilepsiat, silmäsairaudet ja muut olisivat normaalisti ihan hyviä vinkkejä, mutta minusta tämä lause sulkee ne kaikki pois: " ulkona koira on ok ja rauhallinen". Asumisen äänet ja joku omassa perheessä stressaa ihan liikaa, asiaan olisi pitänyt pureutua heti ko.käytöksen tultua ilmi eikä kovin paljon voi enää saada aikaiseksi saatuaan näin kauan eskaloitua. Ja tietenkin pitkäaikaisissa ongelmissa aina lääkitys ja koulutus, pillerit ei ole kuin uudeksi vuodeksi eli yhdeksi yöksi apu yksistään.
Tietenkin pistäisi pois, ennen kaikkea koiran itsensä takia kun ei koiran elämä saa olla suurimmaksi osaksi stressiä ja pelkoa, mutta kyllä sen koiran omistamisen ihmisillekin pitää suurimmaksi osaksi olla ilo eikä joku asia mikä estää elämästä normaalia elämää.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.1.26 13:20:25

En mitenkään jaksaisi uskoa tosiaan että tämä on minkään sortin kipukäytöstä, koska koira tosiaan on ulkona täysin normaali ja myös sisällä jos ollaan kaikki kotona ja mitään häiriötekijää ei ole päällä (eli mitään sellaista mikä aiheuttaisi pelkokäytöksen).

On myös esimerkiksi omilla vanhemmillani rauhallisempi, ja mietitäänkin nyt menisikö sinne ns. "hermolomalle". Heidän kodissaan esimerkiksi ikkunat ovat alempana ja koira näkee esteettä niistä ulos, joka selkeästi rauhoittaa sitä. Meillä ei ole nyt mahdollista muuttaa, vaikka kuinka haluaisinkin - on siis melko turhaa ehdottaa että hankkikaa uusi koti.

Verikokeet on koirasta otettu ja otetaan varmasti seuraavalla käyntikerralla myös, jolloin nähdään onko niissä jotain hälyttävää. Eläinlääkäriaika on viikon päästä, aikaisempia aikoja ei tälle kyseiselle lääkärille ollut kun pari viikkoa sitten aika varattiin.

Ihan varmasti osansa on myös sillä että koira aistii minusta kun menen ruokaa tekemään, että olen ahdistunut, vaikka kuinka yritänkin toimia rauhallisesti ja normaalisti. Yritän kovasti, että en reagoisi koiraan vaikka tulee viereen tärisemään tai korkeintaan puhuisin sille normaalisti ja ehkä silittäisin.

Kouluttajasta sen verran, että ei olla pyydetty kotiin kouluttajaa. Ennen tämä ongelma oli lähinnä ilta-aikoina eikä oireillut jos meillä oli kotona joku perheen ulkopuolinen henkilö, jolloin kouluttajan kutsuminen kotiin olisi ollut hankalaa ja turhaa kun koira ei tätä käytöstä esitellyt jolloin siihen olisi päässyt pureutumaan. Nyt tämä on pahentunut tosiaan kuluvan kuukauden aikana niin paljon, että kouluttajan kotiin kutsuminen varmasti tulee ajankohtaiseksi lääkärikäynnin jälkeen - tosin viimeksi lääkäri sanoikin, että pelko on ensin saatava lääkkeen avulla pois jotta koira voi alkaa käytöstään muuttamaan koulutuksen avulla, muutoin kouluttaja on turha apu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.26 13:28:42

Minä todennäköisesti ja ihan koiran parasta ajatellen päätyisin eutanasiaan. Sillähän ei oikeastaan ole merkitystä onko lopetuksen syy fyysinen vai psyykkinen, jos elämä on päivästä toiseen pelkää kauhua ja kärsimystä. Kuten eläinlääkärimme joskus totesi eutanasiasta: "Se ei kärsi joka lähtee vaan ne jotka jää."

Lähettäjä: ## 
Päivämäärä:   26.1.26 14:44:04

Eutanasia, se olis tuolle koiralle ja teille se parhain ratkaisu.

Lähettäjä: nosse 
Päivämäärä:   26.1.26 14:47:44

Kysyppä eläinlääkäriltä voisko Azonasta olla apua?

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.1.26 14:48:54

nosse, kiitos vinkistä, kysyn. On onneksi näihin erikoistunut, joten varmaan osaa jotain kokeiluun neuvoakin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.1.26 14:57:37

Onko kivut pois suljettu? Maha ja suolikanavan kivut ilmenevät todella usein tuollaisena käytöksenä..

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.1.26 14:59:08

Ja lisäyksenä että omani siis sekoili vain ja ainoastaan kotona, ei ikinä ulkona tai kyläillessä. Paukkuarkuuskin ilmeni vain ja ainoastaan kotona. Nyt kun maha on kunnossa niin sekoilut loppuneet.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   26.1.26 15:00:03

Kuvauttaisin kipujen varalta ja kokeilisin pidempää kipulääkekuuria. Jos mitään ei löydy, eikä homma vaikuta kipuun liittyvältä, niin laittaisin koiran pois. Ei ole koiralle reilua pitää hengissä.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.1.26 15:04:16

Hmm, pitää kysellä eläinlääkäriltä miten lähdetään liikkeelle ja mitä suosittelee, kipulääkekuurin kokeilua vaiko lääkityksen vaihtoa. Viimeksi silloin kun käytiin kokeiltiin kipulääkettä ennen vaihtoa Reconcilesta Eldepryliin, silloin ei kipulääkkeellä ollut oireiluun vaikutusta.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   26.1.26 15:15:12

En usko, että oireilee kipua. Miten se kipu olisi aina ulkona poissa ja esim. vanhemmillasi myös sisällä.
Eutanasia olisi armollisinta kun täällä tämä talvikausi on joka vuosi pitkä niin koiran olisi vaan sopeuduttava normaaliin elämään sisätiloissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.26 15:15:55

Minkä rotuinen koira? Oletko ollut yhteydessä kasvattajaan, että onko suvussa ollut samanlaista ongelmaa?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   26.1.26 15:20:18

Itse en usko luustokipuun jolloin kipulääkitys on turha mutta ibd tai vastaava on hyvinkin mahdollinen. Kerääkö koira ikinä kaasua tai onko sillä minkäänlaisia närästyksen oireita?

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   26.1.26 15:29:56

Ystäväni koira oli samanlainen; ääniarkuus kotona paheni hiljalleen ja kaikenlaisia lääkityksiä ja koulutusta kokeiltiin. Muutto ei ollut mahdollista. Koira muutti lopulta ystävän vanhemmille ja pystyi elämään siellä pari vuotta melkein ongelmitta, kunnes alkoi pelätä ääniä sielläkin. Siinä vaiheessa päätyivät eutanasiaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.26 15:45:21

Aloittaisin Canius plus kuurin nyt heti. On tutkimustietoa suolistomikrobiomin vaikutuksesta näihinkin ongelmiin. Kokeilisin nimenomaan mainitsemaani valmistetta.

Yrittäisin rauhoittaa arkea mahdollisimman paljon että koiran hermosto saisi aikaa rauhoittua.

Hyvin usein ääniarkuus lisääntyy ja laajenee uusiin ääniin ja asioihin ja pian jo niitä ennakoiviin asioihin.

Hyvä että menette eläinlääkärille. Ehkä sieltä löytyy vielä jotain mitä voitte kokeilla. Paljon olette jo tehneetkin. Eutanasia auttaa koiraa jos mikään muu ei helpota sen oloa.

Vaikea ja raskas tilanne, teille kaikille. Voimia!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.26 15:59:51

Hyvä eläintenkouluttaja voi olla hyvä apu. Mielellään tätä uudempaa koulutussukupolvea ja aina parempi jos on myös ell.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.1.26 16:25:37

Koira on sekarotuinen jonka vanhemmat eivät ole tiedossa, joten hermorakenne voi olla ihan mitä tahansa. Luonnollisesti siis en ole ollut kasvattajan yhteydessä.

Itse en en rehellisesti myöskään usko että kipuilee, mutta toki närästystä on ihan varmasti jo pelkän stressinkin takia. Ruokahalu on vaihtelevasti normaali, suoli toimii hyvin ja kakka on normaalia.

Canius+ nyt on helppo hakea kokeiluun ihan muutenkin, ei siitä ainakaan haittaa varmasti ole.

Ylhäällä olenkin jo kertonut ell mielipiteen tuohon kouluttaja-asiaan, eli ensin pitäisi saada koiralta pelko helpottamaan jonka jälkeen vasta voi olla vastaanottavainen oppimaan uutta käytöstapaa. Pelokas koira tuskin oppii. Mutta tottakai sivutaan tätä myös ensi maanantain ell käynnillä ja kysytään, suositteleeko että otetaan nyt heti kouluttaja avuksi.

Nyt koira menee vanhemmilleni ensiratkaisuna, että saadaan siltä ensialkuun vähän stressitasoja alemmas. Ja itseltä myös, olen kyllä ihan kuormittunut itsekin tästä kun en voi auttaa toista mitenkään