|
Lähettäjä: Faktahomma
Päivämäärä: 18.1.26 16:03:16
Koska asiasta tuntuu monella olevan vääriä käsityksiä, aloitetaan siitä mistä luovuttiin eli mikä vuorotteluvapaa oli.
Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa vakituisessa työsuhteessa oleva työntekijä voi jäädä määräaikaiselle vapaalle työstään ja työnantajan on palkattava samalle ajalle vuorotteluvapaan sijainen määräaikaiseen työsuhteeseen.
Tarkoituksena oli tarjota pitkään työelämässä olleille työntekijöille mahdollisuus levätä, opiskella tai toteuttaa muita suunnitelmia kesken työuran. Samalla järjestely auttoi työtöntä saamaan työkokemusta vuorotteluvapaan sijaisuuden kautta ja paransi hänen mahdollisuuksiaan työllistyä jatkossa.
Se ei ollut automaattinen oikeus, vaan edellytti tarkasti määriteltyjen ehtojen täyttymistä.
Vuorotteluvapaa tarjosi win-win-tilanteen: työntekijä sai kaivatun tauon ja työtön sai määräaikaisen työn. Kustannus valtiolle ei myöskään olleet erityisen suuri (noin 20 miljoonaa). Vertailun vuoksi, eduskunta jakoi 40 miljoonaa euroa eli kaksi kertaa enemmän niin sanottuja joululahjarahoja 2025, oluen veron lasku vähensi valtion tuloja 25 miljoonaa jne.
Vuonna 2024 vuorottelukorvausta sai arviolta noin 8 000 henkilöä. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 8 000 työtöntä pääsi siksi ajaksi töihin ja tämä on erityisen tärkeää niille, joiden työttömyys oli jatkunut pidempään, nuorille vastavalmistuneille sekä ikääntyville, joille työllistyminen voi olla haastavaa. Huippuvuosina 2007–2008 vuorotteluvapaiden kautta työllistyi lähes 12 000 työnhakijaa vuodessa sijaisina. Suomessa on nyt ennätystyöttömyys ja tämä on yksi tapa pitää ihmiset työelämässä mukana tässä suhdanteessa ja nyt pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön, myös tämä.
Vuorotteluvapaan sijaisuus tarjosi monelle työttömälle tilaisuuden päästä näyttämään osaamistaan työelämässä ja aina välillä sijaistyö johti pysyvämpään työsuhteeseen koska monet työnantajat pitivät hyväksi havaitun sijaisen palveluksessaan vuorotteluvapaan jälkeenkin, jos tarve työvoimalle jatkui. Tästä hyötyivät myös työnantajat koska huonosta sijaisesta pääsi helposti eroon kun vuorotteluvapaa päättyi ja hyvän sai palkattua vakituiseksi.
Vuorotteluvapaata voisi verrata tilanteeseen, missä kaksi ihmistä sopivat, että tule sinä tekemään minun työni ja saat palkkaa. Minä jään työttömäksi saan työttömyyskorvausta.
Vuorotteluvapaalla oleva ei saanut poissaoloajalta täyttä palkkaa eikä edes täyttä työttömyyskorvausta. Vuorotteluvapaakorvaus oli vain 70% työttömyyspäivärahasta eli paljon vähemmän kun palkka tai 100% työttömyyskorvaus.
Esimerkiksi:
-Palkka on 2500 euroa.
-100% päiväraha on noin 2200 euroa
-Vuorotteluvapaakorvaus (70% päivärahasta) on noin 1550 euroa
Vuorottelukorvaus oli veronalaista tuloa eikä siinä ollut lapsikorotusta.
Mistä tulivat rahat vuorotteluvapaakorvauksen maksamiseen?
Jos vuorottelija oli työttömyyskassan jäsen ja oikeutettu ansiopäivärahaan, korvauksen maksoi hänen työttömyyskassansa. Muussa tapauksessa korvaus laskettiin Kelan maksamasta peruspäivärahasta. Tässä on huomioitava se, että silloin kun vuorotteluvapaalle jäävälle maksettiin vuorottelukorvausta,
työllistyneelle sijaiselle ei maksettu päivärahaa koska hän sai palkkaa. Jos vuorotteluvapaalle ei olisi jääty, sijainen ei olisi saanut töitä ja hänelle olisi maksettu päivärahaa. Sellainen tilanne, että kenellekään ei olisi maksettu yhteiskunnan rahoista mitään ei ole mahdollinen tehdään niin tai näin. Siksi nämä "en halua maksaa veroja siksi, että joku makaa kotona"-puheet ovat älyttömiä.
Nyt kun tosiasiat on kerrottu, keskustelua voidaan jatkaa tältä pohjalta.
|