|
Lähettäjä: Siima
Päivämäärä: 8.1.26 21:56:02
Kunnioitan jokaista elollista eli en kohdista tässä mitään hyökkäystä ketään vastaan. Pidän yleensä aika tiukasti mielipiteet omana tietonani. Minulla on kuusikymppinen veli, joka kohdistaa vihaa metsästäjiä vastaan ja suojelee mielestään susia ja muuta luontoa. Hän ei koskaan ole ollut eläimistä kiinnostunut kuten esim minä, jolla on ja on ollut hevosia, koiria, kissoja, possuja, lampaita, vuohia, lintuja jne. Lampaista ja vuohista olen luopunut, kun sudet alkoivat lisääntyä. En halunnut lampaiden kärsivän susien suussa ja olihan niitä ollut jo 20 vuotta, niin se harrastus oli tullut muutenkin tiensä päähän. Veljellä on ollut 2 kissaa - enää ei ole niitäkään. En pidä häntä eläknrakkaana lainkaan. Nyt kun olen lueskellut etenkin viimeisen viikon ajan susi-fanaatikkojen tunnepitoisia kirjoituksia olen alkanut miettiä, että onkohan näillä kirjoittajilla kaikki hyvin. Oikeasti on surullista, että he reagoivat tähän asiaan noin voimakkaasti ja hyökkäävät mm. metsästäjien kimppuun. Onko kyse jostain mielenhäiriöstä vai mistä? Miksi piinata itseään asialla, joka on lainmukaista ja jolle ei mitään mahda.
Olen tosi neutraali susiasian suhteen, en vihaa enkä rakasta. En uskalla ottaa susia lainkaan puheeksi veljeni kanssa, etten lietsoisi häntä yhtään enempään pois tolaltaan.
Onko tässä kyse vähän samasta ilmiöstä kuin Trumpilla hyökkäyksessä Venezuelaan? Eli on suunnattava huomio muualle, kun oma elämä on rempallaan Epstein-sotkun takia?
Onko suojelijoiden elämä vähän rempallaan ja siksi huomio pitää suunnata muualle ja hyökätä voimalla metsästäjien kimppuun? Ainakaan ei hetkeen tarvitse miettiä omaa, tylsää elämää.
No uskon, että suojelijoita on monenlaisia. On fiksujakin. He vaan ovat vähemmän fanaattisia ja pystyvät katsomaan asioita eri suunnista.
|