|
Lähettäjä: ja ongelmainen?
Päivämäärä: 7.1.26 15:37:14
Tuosta kissakeskustelusta tuli mieleen asia, jota olen muutenkin ihmetellyt. Täälläkin keskusteluissa tulee esille aina sama asia; jos on työtön, ei voi hankkia kissaa, koska ei ole varaa sen pitämiseen. Työssäkäyvä taas on ihan eri asia, koska käy työssä.
Oletteko ajatelleet, että monen ansiosidonnainen on suurempi kuin jonkun (osa-aikaisen) kaupanmyyjän palkka? Työssäkäyvällä voi olla myös turhia kuluja (esim. tekotukka, tekokynnet, tekoripset, huulitäytöt tmv jatkuvaa huoltoa vaativaa, oltava koko ajan uusinta luuria, viihdepalvelua jos jonkinlaista jne), joiden vuoksi hänen rahatilanteensa ei ole sen kummempi.
Työtön ei myöskääna aina ole parikymppinen matalapalkka-alan kouluttamaton, vaan hänellä voi olla pitkä ja hyväpalkkainen työura takana ja säästöjä ja sijoituksia, joista saa tuloja. Eivät kaikki hassaa joka euroa minkä saavat, riippumatta siitä saavatko niitä 1000 vai 10 000. Työttömyys ei myöskään tarkoita pysyvää tilaa, että nyt kun joutui työttömäksi niin on sitten työtön ikuisesti. Kaikki työttömät ei myöskään saa mitään tukia eivätkä asu edes vuokralla.
Mistä tämä omituinen ajattelu tulee, että kun joku joutuu työttömäksi, hänestä tulee samantien varaton tukien suurkuluttaja?
|