Lähettäjä: Uskaltaako erota? 
Päivämäärä:   4.1.26 17:52:19

Eka tuli täyteen. En ole aloittaja mutta kiinnostaa!

Lähettäjä: ...... 
Päivämäärä:   4.1.26 18:14:17

Se mies 2 on varmaan joku semina*si jonka mielestä kaikki muut kuin täydelliset pitäisi ******* tai tunkea johonkin näkymättömiin. Eikä näemmä ainoa,täällä on samanmielistä p*rsur*skaa. Mutta siinä omassa ihkussa tyttäressä on äidin puolen geenejä puolet, ooops. Annas olla jos oman tytön kasvaessa tulee jokin lukihäiriö tai mitäääään, niin mies2 lemppaa sen omankin tyttärensä ihan kuin tämän sisarenkin.

Jo on helmi.

Lähettäjä: Taika 
Päivämäärä:   4.1.26 18:17:27

Mies tulee joka tapauksessa menettämään perheidyllinsä, sillä halusi hän tai ei, puoliso on vastuussa yksin ensimmäisestä lapsestaan. Vaihtoehtoja:

-ero -> äiti ja molemmat lapset muuttavat pois ja isällä tapaamisoikeus lapseensa
-ero -> äiti ja erityislapsi muutavat pois ja isän lapsi jää isälleen ja äidillä tapaamisoikeus nuorempaan lapseensa
-ero -> äiti ja erityislapsi muuttavat pois ja nuorempi lapsi asuu viikko-viikko systeemillä vanhemmillaan
-aikuiset ihmiset päättävät yhdessä, miten tilanne ratkaistaan parhaiten molempien lasten edun mukaan, sillä lasten etu tässä se tärkein asia on. Sisarukset ovat yleensä toisilleen tärkeät huolimatta siitä, kuinka erikoinen toinen saattaa olla.

Lähettäjä: May 
Päivämäärä:   4.1.26 18:20:39

Vaikka aikanaan lapsi ei olekaan heillä käynyt tai elämässä isommin mukana ollut niin ei mies voi olettaa että tilanne pysyy samana vuosia! Naisella on lapsi ja tilanteet / elämä muuttuu. On sitten mies lähtenyt liian heppoisin perustein suhdetta ja perhettä perustamaan toisen kanssa jos on olettanut ettei sen toisen edellisen suhteen lapsi kuulu tai näy. Ei se isomman lapsen erilaisuus ole varmasti yllätyksenä tullut kyllä hän on tiennyt sen varmaankin alusta saakka?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 18:23:37

"Ja jos ei ole lapsetonta kumppania alun alkaen hakenut, niin nyt kun asiat muuttuvat, se on vaan siedettävä? Ihan sama kuin sanoisit, että parisuhteessa on oltava hautaan asti, kun kerran siihen on lähtenyt ja pappi sanonut aamen.

Ei tarvi olla.
Olosuhteet muuttuvat, ihmiset muuttuvat, asiat muuttuvat. Parisuhteen voi lopettaa, jos kokee olonsa huonoksi, turvattomaksi, tai ei vain enää halua parisuhdetta jatkaa. Miehen kodissa tilanne on nyt muuttunut niin, että hän ei kuuleta haluavan enää jatkaa, ja hänellä on aivan kaikki oikeus tuntea niin."

Niin. Mies on kyllä parisuhteeseen lähtiessään tiennyt, että naisella on erityislapsi, vaikka tämä isällään on asunutkin. Mikään yllätys tämä lapsi siis ei suinkaan ole. Ja itseään ei voi pakottaa kumppanin lapsesta pitämään, mutta vaikka lapsi olisi omasta mielestä kuinka rasittava niin lapseen sitä kiukkuaan ei voi mennä purkamaan.

Ja se on tietenkin totta, että parisuhteesta saa lähteä, ihan mistä syystä vain. Se, mikä ei kuitenkaan ole millään lailla ok, on se, että mies uhkaa viedä pariskunnan yhteisen lapsen kokonaan ja syyllistää aloittajaa kelvottomaksi vanhemmaksi.

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   4.1.26 18:26:47

"Sisarukset ovat yleensä toisilleen tärkeät huolimatta siitä, kuinka erikoinen toinen saattaa olla."

Varmasti sellaiset jotka on eläneet yhdessä. Harvemmin sellaiset, jotka on tavanneet samoin kuin vaikka serkkuja monesti tavataan. Tämä erikoislapsihan ei ole edes ollut ap:n luona kyläilemässä vaan häntä on tavattu isänsä luona. On tyystin eri asia tunnesiteen luomiseen jos käydään vähän kahvittelemassa muualla vs se että se muualla asuva lapsi on edes joskus vaikka viikonlopun.

Lähettäjä: Taika 
Päivämäärä:   4.1.26 18:40:25

Heille voi antaa sen mahdollisuuden.

Lähettäjä: Pop 
Päivämäärä:   4.1.26 18:46:41

Miten se että mies sanoo että haluaa pitää oman lapsensa luonaan on uhkailua? Moni äiti tekee tätä ihan automaattisesti.

Monelle puolison ihan normaalit lapset on loppujen lopuksi ongelma käytännön tasolla. Tässä kyse on erityisnuoresta joka suoraan vaikuttaa siihen miten elämää voidaan elää. Mies on ehkä alunperin ollut ajatuksen tasolla ok sen kanssa että toinen lapsi on mutta kun todellisuus valkenee se ei ehkä olekaan niin helppoa ja ihanaa. Ja mehän ei tiedetä miten on päädytty näihin tilanteisiin joita aloittaja kuvaa.

Kuvitelkaa itse tilanne. Ihan yhtäkkiä ilman mitään varoitusta ja valmistelua teidän kotiin tuodaan teini. Teini jota te ette tunne millään tavalla, ehkä vain tavannut pari kertaa. Teini joka ei toimi niin kuin useimmat teinit eli teillä ei ole mitään kosketuspintaa siihen miten toimia ja kommunikoida. Sitten sanellaan sännöt että tätä ja tätä ei voi tehdä kun teini on lähellä. Yrität tehdä jotain mitä olette normaalisti tehneet mutta nyt kaikki on ei voi tehdä, teini ei kykene. Se on oikeasti rankka tilanne kenelle vaan.

Lisäksi kaksi aikuista ja kaksi lasta kaksiossa on paljon. Minäkin olen sitä mieltä että vanhemman lapsen laittaminen yhtäkkiä nuoremman lapsen huoneeseen on epäreilua nuorempaa kohtaan. Miettikää nyt taas itseänne, joku täysin ventovieras lykätään teidän makuuhuoneeseen. Joo ei olisi ongelma jos kyseessä olisi oikeasti sisarukset mutta näin ei ilmeisesti ole lainkaan. Jos aloittaja on alunperin esim näin olettanut ja asiasta on käyty useampi riita niin voi hyvin olla että sekin on kärjistänyt miehen sanomisia. Koska ihan oikestihan mieluiten tossa tilanteessa muutettaisiin isompaan niin että aloittaja maksaa erotuksen koska tarve johtuu hänen lapsestaan. Mutta aloittajalla ei ole tähän rahaa. Onko aloittajalla edes kykyä maksaa enemmän ruokakuluja nyt kun hänen oma lapsensa asuu talossa? Eikö se niin putäisi mennä että jokainen maksaa oman lapsensa kulut? Nyt mies on maksanut talon ja hän varmasti kokee sen ongelmallisena että määräämättömäksi ajanjaksoksi joutuisi muuttamaan olohuoneeseen jotta aloittajan lapsi saa oman huoneen vaikka mitään hän ei siitä saa. Koska aloittajan lapsi ei ole miehen perhettä. Perhe rakentuu läheisistä suhteista ja niitä ei selkeästi ole rakennettu ennen kuin tämä hätätilanne kävi.

Lähettäjä: uupunut 
Päivämäärä:   4.1.26 19:08:47

Tottakai maksan lapsen ruokakulut ja hänen muutkin kulut yksin. Muita asumiskuluja maksamme puoliksi (lämmitys,vesi,sähkö,jäte jne) kuten ennenkin. Mies on hankkinut talon ja maksanut sen aikana ennen minua. Tässä tosiaan on kaksi isohkoa makuuhuonetta ja nyt vanhemmalle lapselle on tehty oma nurkkaus olohuoneeseen. Kun mies alkoi ilmaisemaan ettei homma toimi ehdottelin kaiken mitä mieleen tuli mutta mikään vaihtoehto ei miehelle sopinut. Tilanne on nyt vuoden verran ollut tällainen ja tilanne ei miehelle kelpaa mutta mikään muutoskaan ei kelpaa joten en tiedä enää mitä voisin tehdä muuta kuin lähteä omani kanssa pois. Mies haluaa että nuorempi jää tänne ja kuulostaa olevan ehdoton siinä. Täältä ei varmaan saa sopivan hintaista vuokra-asuntoa (pääasiassa omakotitaloja,paritaloja ja rivareita) joten joudun etsimään toisesta kaupungista josta taas kortittomana en saa kuskattua nuorempaa tänne päiväkotiin päivittäin eli en tiedä pystynkö järjestämään viikko-viikko systeemiä omalta puoleltani. Vanhempi toki saa kuljetuksen koulullensa kuten ennenkin.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   4.1.26 19:16:16

Miehen talossa on 2 makuuhuonetta. Pienellä lapsella on oma huone ja vanhemmilla oma, nuori majottua olkkarin nurkassa. Mielestäni on väärin syyttää miestä että kokee tilanteen sietämättömäksi. Moniko oikeesti ois että ei haittaa kun kotiin muuttaa joku outo, joka rajoittaa mitä kotona voi tehdä ja miten kotona voi olla. Miehelle ois helpompi jos nuorelle ois oma huone jossa olla ne kuulokkeet päässä mutta kun se lapsi on siinä näkösällä koko ajan. Voiko edes telkkaria katsoa miten haluaa. Saunan jälkeen kattoa telkkaria bokserit jalassa ja pierasta jos siltä tuntuu? Syödä mitä haluaa ja millon haluaa vai pitääkö tälle nuorelle samalla tehdä jotain syötävää? Montako vessaa talossa on? Onko ainut vessa samassa tilassa kuin suihku? Voiko pienempi leikkiä ja meluta ihan normaalisti? Onko isällä tilaa enää omassa kodissa olla hetken yksin ja rauhassa? Miksi ihmeessä isä ei saa tuntea että ei yksinkertaisesti enää kestä tätä tilannetta ja haluaa elää sen oman lapsensa kans? Äiti voi erota, viisainta oiskin muuttaa sen erityislapsen kans pois ja isä jää oman lapsensa kans omaan taloonsa. Varsinkin lapset saa tilaa olla sellaisia kun on. Ei ole mitään syytä miksi sen pienen lapsen pitäs muuttaa pois isän luota.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   4.1.26 20:12:03

Nyt ymmärrän miestä myös jonkin verran, kuten jo aiempi kommentoija mainitsi lapsen asumisesta olohuoneessa. Enemmin lapsi makuuhuoneeseen ja vanhemmille olkkariin makkarinurkka. Juuri, kun lapsi on koko ajan läsnä samasssa tilassa, ahdistaisi itseäkin. Sanottakoon, että olen suhteessa jossa vähän samalainen tilanne, eikä homma todellakaan toimisi, jos lapsella ei olisi omaa huonetta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 20:15:00

Minäkin omin tulossa ehdottamaan, että vanhemmille olkkariin nukkumajärjestelyt ja lapset makkareihin. Mies saa katsoa telkkaria rauhassa.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   4.1.26 20:50:36

Hyvästi seksi elämä jos aikuset nukkuu olkkarissa. Jos sitä enää on muutenkaan. Ja monessa perheessä aikuset nukkuu olkkarissa mutta se on heidän päätös. Tämä isä ei ole valinnut tätä tilannetta eikä enää siksi ole velvollinen muuttamaan olkkariin. Isä on henkisesti aivan loppu ja väsynyt.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 21:00:46

Jotenkin tuntuu, että keskusteluun ottaa kantaa lähinnä keskenkasvuiset ihmiset. Tilanne on miehelle varmasti kriisi, mutta ei oikeuta asiattomaan käytökseen, mitä tähän asti on tehnyt.

"Tämä isä ei ole valinnut tätä tilannetta eikä enää siksi ole velvollinen muuttamaan olkkariin."
Jos hän kuitenkin valitsee olla yhdessä vaimonsa kanssa, on yhdessä etsittävä heille sopivinta ratkaisua. Eroaminen on myös vaihtoehto, jos tilanne on hänestä sietämätön eikä ole enää halukas työstämään yhdessä asioita. Kiukuttelu, uhkailu, muiden elämän hankaloittaminen eivät ole aikuisen ihmisen toimintaa vaikka miten harmittaisi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 22:52:03

Yhteinen lapsi voi nukkua vanhempien makuuhuoneessa ja leikkipaikka voi olla olohuoneessa. Teinille oma huone ja rauha. Telkkaa aikuisen miehen ei tarvitse saada koko aikaa katsoa, ei ole terveellistä kenellekään. Mies vaikuttaa tällä hetkellä porukan ainoalle jälkeenjääneelle. Kasvaviin aikuiseksi tai valitkoon yksinäisyyden.
Jos aloittaja lähtee ottaa hän luonnollisesti molemmat lapset mukaansa. Päiväkotia voi vaihtaa asuinpaikan mukaan ja ehkä sieltä isommasta kaupungista saa kokopäivätyötäkin helpommin sitten kun aika sellaiseen on kypsä. Aloittaja pääsee helpommalla asuessaan lapsiensa kanssa ilman ketään perässä raahattavaa ”isää” Tsemppiä aloittajalle. Muista pitää itsestäsi huolta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 23:00:54

"Mies haluaa että nuorempi jää tänne ja kuulostaa olevan ehdoton siinä."

Mieshän ei tätä yksin päätä.

"ja isä jää oman lapsensa kans omaan taloonsa."

Lapsi ei ole isän "oma" vaan molemmat ovat yhtälailla vanhempia.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   4.1.26 23:09:44

Pisteen vaihtoehto on kaikkein huonoin skenaario. Siinä kärsivät kaikki.

Ap ei ole tähänkään mennessä pärjännyt erityisen kanssa.
Lapset eivät ole tottuneet toisiinsa.
Molemmat lapset ovat tottuneet asumaan ainoina lapsina.
Nuorempi on "isin tyttö ", ja tottunut tekemään asioita isänsä kanssa.
Miten kuvittelet lasten sopeutuvan vuokraluukkuun ja yhteiseloon? Ei tule toimimaan. Eikä nuoremmalta voi isää riistää.

Jos perheterapia ei toimi, niin paras vaihtoehto on, että ap muuttaa erityisen kanssa pois, ja tapaa pienempää vaikka joka toinen viikonloppu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 23:15:07

"Ap ei ole tähänkään mennessä pärjännyt erityisen kanssa.
Lapset eivät ole tottuneet toisiinsa.
Molemmat lapset ovat tottuneet asumaan ainoina lapsina.
Nuorempi on "isin tyttö ", ja tottunut tekemään asioita isänsä kanssa.
Miten kuvittelet lasten sopeutuvan vuokraluukkuun ja yhteiseloon? Ei tule toimimaan. Eikä nuoremmalta voi isää riistää."

Outoja olettamuksia

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   4.1.26 23:16:39

Piste, kaikki nuo on ap maininnut edellisessä ketjussa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 23:17:47

Tähti on vetänyt asioista mutkia suoriksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 23:28:38

Isän joustamattomuuden vuoksi perhe väistämättä hajoaa. Sisarukset voivat paremmin yhdessä kuin erossa ja äiti vaikuttaa paremmalle huoltajalle nuorimmalle lapselle kuin isä joten ero, omaisuuden ositus ja lapsille ja äidille uusi rauhallinen koti jossa kaikkien on helpompi elää ja olla hyväksyttynä perheen tärkeänä jäsenenä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.1.26 23:42:35

mitä jos isä siirtyy nukkumaan samaan huoneeseen nuoremman kanssa ja äiti jakaa vanhemman kanssa huoneen? onko tämäkin ehdoton ei?

Lähettäjä: sivusta 
Päivämäärä:   5.1.26 00:09:49

"ero, omaisuuden ositus"

Toki tämä on erityisen tärkeää, saada rahaa mieheltä asunnosta, josta ei itse ole maksanut penniäkään kun eikö se ollut miehellä jo valmiiksi ja velaton.

Jokainen järkevä ja varsinkin uusperheellinen avioituja tekee avioehdon, jo ihan niiden OMIEN lastensa tulevan perinnön vuoksi (tottakai muutenkin, jos puoliso ei ole osallistunut omaisuuden maksuun mitenkään vaan vain toinen sen on perinyt/saanut/maksanut). Ettei mene vieraalle/vieraille lapsille varallisuutta, joka ei heille kuulu (he tietenkin perivät omat vanhempansa, joten jokainen kyllä saa ihan sen mikä hänelle lain mukaan kuuluukin). Ja ei, vieraat lapset eivät tietenkään peri, mutta avioliiton päättymisen myötä ilman avioehtoa (ja sehän päättyy aina) varallisuus ei pysy vain omilla lapsilla.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.1.26 00:33:51

"Jos aloittaja lähtee ottaa hän luonnollisesti molemmat lapset mukaansa."

Ja millähän perusteella?

Lähettäjä: Ettämitä 
Päivämäärä:   5.1.26 01:27:40

""Jos aloittaja lähtee ottaa hän luonnollisesti molemmat lapset mukaansa."

Ja millähän perusteella?"

Tämä.

Miehellä on hooteenetin mukaan VELVOLLISUUKSIA vierasta lasta kohtaan, mutta ei OIKEUKSIA omaa lastaan kohtaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 06:20:06

Sisarukset pysyvät yhdessä, siksi äiti ottaa luonnollisesti molemmat lapset mukaansa. Ei tämä sentään mikään Sophien valinta ole, jossa äidin täytyy valita lastensa välillä. Omaisuuden ositus sen vuoksi että äiti ja lapset pystyvät aloittamaan oman elämänsä puhtaalta pöydältä. Miksi ei lainmukaista ositusta tekisi mieli kysyä näiltä jotka sitä vastustaa?
Mies toimillaan pakottaa äidin ja lapset muuttamaan koko elämänsä, miksi miestä pitäisi siitä rahallisesti palkita?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.1.26 07:39:15

"Sisarukset pysyvät yhdessä, siksi äiti ottaa luonnollisesti molemmat lapset mukaansa."

Sisarukset ei olisi suurin piirtein tutustunut jos vanhemman isä ei olisi sairastunut. Kumpi on lapsen etu, riistää suhde läheiseen, ilmeisesti aivan kunnolliseen isään vai tuntemattomaan siskoon?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 08:08:02

"Sisarukset ei olisi suurin piirtein tutustunut"

Taas melkoinen päätelmä.

Lähettäjä: uupunut 
Päivämäärä:   5.1.26 09:02:22

Meillä on avioehto joten ihan omillani olen taloudellisesti.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   5.1.26 09:09:25

Mikä vanhemman lapsrn isässä oli vikana että.piti erota? Onko hän kuolemansairas? Aloittaja voisi yhtä hyvin pttaa molemmat lapset ja mennä tuon aiemman miehensä kanssa yhteen, hoitaa sekä lapset että sairastuneen miehen. Sekin olisi järkevämpää kuin tuollaisen paskapään kanssa oleminen jollaiseksintämä uusi jannu on osoittautunut

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 10:30:50

Pienempi jää isälle tietenki. Äiti ei voi huolehtia yksin kummastakin lapsesta, pienempi joutuu sopeutumaan isomman lapsen rajoituksiin ihan niinku alottaja ekassa ketjussa kirjotti. Isä taas haluaa elää 4 v lapsen kans tavallista elämää joten isä huolehtii tämän pienemmän. Äidillä ei ole edes ajokorttia mikä rajoittaa lapsen mahdollisuuksia harrastaa jotain tulevaisuudessa on se jännä miten monen mielestä äiti on aina se joka lapset vie ja isän osa on maksaa elarit vaikka isä on tässäkin tapauksessa parempi vaihtoehto lapsen lähivanhemmaksi. Ja siinä vaiheessa kun perhe on eron partaalla ja riidellään ei ole mitään väliä miten jokin asia esitetään. Isän hermot on täysin lopussa ja silti pitäs hyvin asiallisesti vaa asioista sopia ja sopeutua tuohon erityislapseen vaikka isä haluaa oman kotinsa ja oman yksityisyytensä takas ja jatkaa elämää isänä tämän 4v kans. Joten äiti muuttaa sen isomman kans pois. Ja isän omaisuus ei millään tavalla kuulu äidille.

Lähettäjä: Joop 
Päivämäärä:   5.1.26 10:35:08

No mikä kyky aloittajalla on realistisesti yksin huolehtia kummastakin lapsesta? Ei sekään ole oikein, että nuorempi raahaataan taas pieneen asuntoon, jossa sen ainoan vanhemman kaikki aika menee erityislapsen tarpeisiin. Kamalaa sekin on muille lapsille, kun kaikki asiat menee aina sen yhden erityistarpeisen ehdolla. Nähty nimittäin vierestä. Silloin ainoa lapsuus on sillä erityislapsella. Pohtisin tätä vanhempana ihan tosissaan ja jos eroon päätyisin, niin varmaan jättäisin sen nuoremman isälleen ja ottaisin hänet viikonlopuiksi ja muuttaisin teinin kanssa kaksin. Tsemppiä aloittajalle! Vaikea tilanne ja vain te voitte tietää mikä on teille parasta. Miehen kanssa vakava keskustelu ja varaisin ajan kyllä jonnekin perheneuvolaan tms, mistä voisi saada sekä konkreettista apua sekä keskusteluapua.

Lähettäjä: Joop 
Päivämäärä:   5.1.26 10:38:34

Jatkan vielä, että teinihän on tähän täysin syytön ja ansaitsee ihanan kodin ja on mieheltä huonoa käytöstä näyttää tämä teinille. Mutta ymmärrän miestä täysin miksi on kyllästynyt ja turhautunut tilanteeseen. Ei tämä ole hänen ristinsä kannettaviksi ja en itse kyllä varmaankaan myöskään tähän kuvioon suostuisi, jos se omalle kohdalle osuisi.

Lähettäjä: :D 
Päivämäärä:   5.1.26 10:43:16

Isä käyttäytyy ja kiukuttelee kuin pieni lapsi, mikään ratkaisu ei kelpaa ja hänelle tuli ihan täytenä yllärinä että puolisolla on edellisestä suhteesta lapsi. Ja tällaiselle arjen sankarille pitäisi jättää pieni lapsi kasvatettavaksi? Ihan loistava ajatus, tulee varmaan todella fiksu ja filmaattinen tulevaisuuden toivo.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   5.1.26 11:07:59

Talo elää tavallaan ja vieraat käy ajallaan. En ikinä ois suostunut mistään hinnasta että joku ois mun kotiin muuttanut pysyvästi. Tossa tapauksessa mies on kyllä yrittänyt mutta ei vaan pysty enää. Mulla oli bonus lapsi aikonaan ja kyllä oli pitkät 48 tuntia ne viikonloput mitä sen kans piti olla. Se on helppo huudella täällä kuinka lapset on tärkein ja pitää vaan hyväksyä ja rakastaa kaikki ipanat mutta ei se vaan onnistu.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   5.1.26 11:29:58

Jokainen joka on sitä mieltä että äiti ottaa lapset voi kokeilla, ja pitääkin kokeilla mitä tuo isä kokee. Ei muuta ku hakee tukiperheeksi ja joka vkl ottaa luokseen joko autistisen, down lapsen tms. Jos ei talossa neliöt riitä niin aikuset nukkuu olkkarissa että se tukilapsi saa oman huoneen. Miltäs kuulostaa, kivalta varmaan? Ja omat lapset sopetuu kyllä viettämään viikonloput siten miten se sille tukilapselle parhaiten sopii. Eli ei muuta ku tukiperhe koulutukseen hakemaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 12:38:01

Ei mies minun mielestä ole mitenkään kohtuuton jos on jo vuoden ajan yrittänyt jaksaa tätä settiä ja nyt ei enään jaksa. Talo on hänen mutta nyt siellä ei ole enään hänellä tilaa olla kuin kotonaan.

Onko totaalinen ero kuitenkaan välttämätön. Vai onko rakkauskin loppunut ihan kokonaan. Kyllä monet elävät olosuhteiden takia etäsuhteessa jonkin aikaa. Jos äiti ja erityisnuori asuisivat jonkin vuoden muualla, mutta olisivat yhdessä perheen kanssa niin paljon kuin mahdollista. Tuo nuori tarvitsee jossain vaiheessa tuettua asumista ja silloin äiti voisi muuttaa taloon takaisin.

Kannattaa varmaan hankkia se ajokortti niin elämä helpottuu kulkemisten kannalta.

Lähettäjä: = 
Päivämäärä:   5.1.26 12:52:16

Tässä on syy siihen miksi en halua lapsia. Miehet on p*rseestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 12:57:38

"Talo elää tavallaan ja vieraat käy ajallaan. En ikinä ois suostunut mistään hinnasta että joku ois mun kotiin muuttanut pysyvästi. Tossa tapauksessa mies on kyllä yrittänyt mutta ei vaan pysty enää. Mulla oli bonus lapsi aikonaan ja kyllä oli pitkät 48 tuntia ne viikonloput mitä sen kans piti olla. Se on helppo huudella täällä kuinka lapset on tärkein ja pitää vaan hyväksyä ja rakastaa kaikki ipanat mutta ei se vaan onnistu."

Siinä on vain se ero, että lapsellisen ihmisen kanssa pariutuessa pitää ymmärtää, että paketissa tulee myös lapsi(a) kaikkine ominaisuuksineen. Puolison lapset eivät ole vieraita, joita kätellä pihalle, kun huvittaa. Tai ainakaan lasten ei pitäisi olla mitään lemmikkejä, joita hylätään uusien suhdekuvioiden myötä. Itse en tosin katso hyvällä lemmikkienkään hylkäämistä.

Ehkä niitä puolison lapsia ei tarvitse väkisin rakastaa, mutta lapsellisen ihmisen kanssa pariutuminen on melko kyseenalaista, jos ei kykene edes hyväksymään hänen lapsiaan. Yhtä tärkeää olisi hyväksyä, että jos asuu lapsellisen ihmisen kanssa, niin yhteinen kotinne on myös puolison lapsien koti tai vähintäänkin toinen koti. Jos näitä asioita ei kykene hyväksymään, niin se olisi syytä kertoa lapsia omaavalle kumppaniehdokkaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lähettäjä: C 
Päivämäärä:   5.1.26 12:57:55

Kyllähän tuossa on ison keskustelun paikka. Sovi sen puolisosi kanssa aika, milloin tästä asiasta keskustellaan kunnolla ja keksitään ratkaisu. Sano neutraalisti ja syyttelemättä, että näin ei voi jatkua koska kaikki voivat huonosti, eikä homma tule ratkeamaan lakaisemalla se maton alle. Kun aikaa kuluu, asiat vain mutkistuvat ja molemmat teistä katkeroituvat toisilleen. Puhumattakaan siitä, mitä tuollainen ilmapiiri lapsillenne tekee. Parhaalta vaikuttaisi kyllä erillään asuminen kaikkien kannalta.

Huoltajuutta mies ei sinulta voi noin vain viedä, vaan huollosta (tapaamisista, elatusmaksuista) sovitaan lastenvalvojan luona. Älä suostu sitä ennen mihinkään vaan varatkaa aika ja menkää sinne neuvottelemaan. Myös perheneuvola voi auttaa pattitilanteessa löytämään ratkaisuja. Mutta näihin on kuukausien odotusajat eli puhelin käteen ja aikoja varaamaan. Tsemppiä, asioilla on tapana järjestyä! Mutta itsekseen ne eivät sitä tee eli kerää voimasi ja ala askel kerrallaan selvittää vyyhtiä.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   5.1.26 13:04:46

On täällä aivan hirveitä ihmisiksi tarkastellessa ihmisten asenteita :O
Jollei joku täällä ole provoamassa itsekseen eri nimimerkeillä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 13:19:50

"Ja siinä vaiheessa kun perhe on eron partaalla ja riidellään ei ole mitään väliä miten jokin asia esitetään."

Miten ero ja/tai riita oikeuttaa käyttäytymään asiattomasti? Oman eriävän mielipiteensä voi aina sanoa asiallisesti, jolloin varmasti tulee paremmin kuulluksi. Oma väsymys, harmitus tms. Eivät myöskään anna lupaa jyrätä muita. Erityisesti lapsiperheen erotessa on kaikkien edun mukaista, että asialliset välit säilyvät. Et kai töissäkään raivoa, hauku ja alenna työkavereitasi, vaikka olisit heidän kanssaan eri mieltä?

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 13:32:58

"Siinä on vain se ero, että lapsellisen ihmisen kanssa pariutuessa pitää ymmärtää, että paketissa tulee myös lapsi(a) kaikkine ominaisuuksineen. Puolison lapset eivät ole vieraita, joita kätellä pihalle, kun huvittaa. Tai ainakaan lasten ei pitäisi olla mitään lemmikkejä, joita hylätään uusien suhdekuvioiden myötä. Itse en tosin katso hyvällä lemmikkienkään hylkäämistä.

Ehkä niitä puolison lapsia ei tarvitse väkisin rakastaa, mutta lapsellisen ihmisen kanssa pariutuminen on melko kyseenalaista, jos ei kykene edes hyväksymään hänen lapsiaan. Yhtä tärkeää olisi hyväksyä, että jos asuu lapsellisen ihmisen kanssa, niin yhteinen kotinne on myös puolison lapsien koti tai vähintäänkin toinen koti. Jos näitä asioita ei kykene hyväksymään, niin se olisi syytä kertoa lapsia omaavalle kumppaniehdokkaalle mahdollisimman varhaisessa vaiheessa."

Tämä niin vahvasti. Minusta miehen olisi jo suhteen alussa pitänyt yrittää luoda suhde tähän vanhempaan lapseen. Vaikka toinen onkin erityislapsi, mutta lapsen ehdoilla. Ja minun ymmärtääkseni aloittaja on ehdottanut eri ratkaisuja asumisen suhteen (huonejärjestelyt), mutta miehelle ei kelpaa mikään..

Minä eroaisin. Tuo ilmapiiri ei ole kummallekaan lapselle hyväksi. Pohdi/pohtikaa yhdessä eri ratkaisuja, joiden avulla esim. viikko-viikko voisi olla mahdollista.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 14:04:13

Miksi miehen ois pitäny heti alussa yrittää luoda side muualla asuvaan autistiseen lapseen? Kerran äidinkin suhde lapseen on ollu että käy tapaamassa lasta jossain muualla. Tämä mies on kyllä hyväksynyt lapsen, siis siten että lapsi asuu muualla eikä edes vkl käy äidin luona.

Lähettäjä: Milli 
Päivämäärä:   5.1.26 14:40:59

Miksi tää on aina niin, ettei tietenkään äidillä ole ajokorttia eikä oikein töitäkään, asutaan jossain hiton korvessa eikä sukulaisia tai tukiverkkojakaan ole. Ja tietenkin asutaan miehen talossa ja itsellä pienet tulot eikä kunnon koulutusta/ammattiakaan. Joko tää on ihan höpöjuttua, tai sitten te naiset vaan olette ihan surkimuksia, kun asetatte itsenne tuollaisiin tilanteisiin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.1.26 15:01:23

"Tämä mies on kyllä hyväksynyt lapsen, siis siten että lapsi asuu muualla eikä edes vkl käy äidin luona."
Kai nyt aikuinen elämää nähnyt ihminen käsittää että tilanteet voivat muuttua? Vai kuvitteliko mies ihan tosissaan ettei koskaan voi käydä mitään ja jos käykin, se edellisen suhteen lapsi työnnetään johonkin muualle piiloon ettei herkän sielun elämä häiriinny?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 15:05:11

"Miksi miehen ois pitäny heti alussa yrittää luoda side muualla asuvaan autistiseen lapseen? Kerran äidinkin suhde lapseen on ollu että käy tapaamassa lasta jossain muualla. Tämä mies on kyllä hyväksynyt lapsen, siis siten että lapsi asuu muualla eikä edes vkl käy äidin luona."

Silloin ei voi puhua hyväksymisestä, jos lapsi on ok vain ollessaan poissa silmistä ja mielestä. Lapsen ja vanhemman välinen side ei katkea uuteen parisuhteeseen ja vaikka lapsi asuisi tapaamishetkellä muualla, niin elämäntilanteen muutosten vuoksi lapsen asumisjärjestelyt saattavat muuttua. Tässä on erinomainen esimerkki juuri sellaisesta tilanteesta.

Aloittajan olisi kuitenkin mielestäni pitänyt itse olla se liikkeelle paneva voima, joka olisi tukenut uuden miehen ja lapsensa välisen suhteen muodostumista heti alusta lähtien. Alkusysäys ei siis olisikaan kuulunut mielestäni miehelle, vaan aloittajalle, mutta toki suhteen rakentuminen edellyttäisi myös mieheltä avoimuutta, vastaanottavaisuutta ja halua tutustua lapseen. Aloittajan rooli olisi ollut ja on ehkä erityisenkin tärkeä, kun kyseessä on erityislapsi.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.1.26 15:15:20

Lukekaa se aloitus alkuperäisestä ketjusta, ja aloittajan muut kommentit aiheeseen siellä.

Ap:n syvästi autistinen, puhumaton teini on asunut isänsä luona.
Ap ollut sitä mieltä, että isä pärjää autisti kanssa paremmin kuin hän itse.
Lapsi käyttäytyy "oudosti".
Ap on käynyt siellä tapaamassa lasta.
Lapsi ei aiemmin ole käynyt ap:n, tämän nykyisen mihen ja heidän nyt 4-v lapsensa kodissa.
Autistisen teinin isä sairastui, ja teini muutti ap:n, miehen ja lapsen kotiin.
Talo on miehen, ja siinä on kaksi makuuhuonetta.
Teinille on rajattu makuupaikka olohuoneesta. Teinin tavaroiden pitää olla esillä ja levällään, jotta hän osaa niitä käyttää.
Ap haluaisi, että teini muuttaisi 4-vuotiaan kanssa samaan huoneeseen.
Teinillä ja 4-vuotiaalla ei ole läheistä suhdetta.
Teini ei siedä kovia ääniä eikä kirkasta valoa.
Teini ei puhu. Hänen mielentilojaan pitää vain arvailla.
4-vuotiaan isä ei ymmärrettävästi halua teiniä samaan huoneeseen lapsensa kanssa.

Ap syyllistää miestä jopa siitä, että tämä lähtee 4-vuotiaan kanssa laskettelu- ja kylpylälomalle, ja hän jää kahdestaan teinin kanssa kotiin.
Ap haluaisi lomailla teinin ehdoilla vuokramökissä. (Koska teinikin jaksaa viisi minuuttia keskittyä hiihtämiseen, mutta stressaantuu mm. hotelliaamiaisesta, mihin taas isä ja 4-v haluavat.)
Kun perhe lähtee ulos syömään, pitäisi aina mennä samaan ravintolaan, mistä löytyy ruokarajoitteiselle teinille syötävää. Jos 4-v ehtii ensin sanoa, että mennäänkin paikkaan Z, niin on joustamatonta, että isä ja lapsi menevät sinne, eikä aina teinin ehdoilla, koska 4-v ja isä ovat kaikkiruokaisia.

4-v on aina ollut isin tyttö, ja isi on hänet arjessa hoitanut, ja ovat aina tehneet paljon kaikkea yhdessä.
Aiemmin tietenkin ap ollut mukana tekemisissä, mutta nyt yhtäkkiä kaikki pitäisikin tehdä kaikki teinin ehdoilla.

Ap:lla ei yllättäen ole ajokorttia, hän on osa-aikatyössä, ja heillä on (onneksi) avioehto.

Tilanne on kamala, mutta ei siitä voi yksin miestä syyttää.
Mies on mennyt yhteen naisen kanssa, jolla on autistinen lapsi, kyllä. Mutta lapsi asui isällään, eikä edes silloin tällöin käynyt miehen kodissa.
Se ei ole selvinnyt, että tapasitko mies edes ikinä lasta aiemmin.

Kyllä aika latvalaho pitää olla, jos on sitä mieltä, että ap:n pitää saada yksinhuoltajuus 4-vuotiaaseen.

Jos perheneuvonta ei auta, niin ainoa oikea ratkaisu on, että ap muuttaa autisti kanssa pois, ja tapaa pienempää lasta esim. joka toinen viikonloppu.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.1.26 15:30:09

Niin, ja autistinen 13-v on noin 7-vuotiasn tasolla henkisesti.
Ja niin syvästi vammainen, että mm. kuukautiset pidetään pois lääkkeillä.

Ja erityisen kiva olisi tietää, kuinka usein ap kävi teiniä tämän isän luona tapaamassa?

Kuinka usein 4-v kävi teiniä tapaamassa?

Kuinka usein ap:n nyk. mies kävi teiniä tapaamassa?
Tai kuinka monta kertaa edes näki teinin ennen kuin tämä hänen kotiinsa muutti?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 15:38:01

Avomiehelläni on autistinen lapsi, teini-ikäinen. En kuuna päivänä asuisi tämän lapsen kanssa samassa paikassa, valitettavasti. Olemme olleet yhdessä 5 vuotta ja lapsi on tuttu kymmenvuotiaasta lähtien, asuu laitoksessa ja käy meillä joka toinen viikonloppu. Ei tosiaan puhu eikä ymmärrä juurikaan, jotain yksittäisiä sanoja. Ei suostu tekemään mitään vastentahtoista, eikä näitä saa selville etukäteen kun ei voi kysyä. On aggressiivinen välillä, ihan fyysisesti, suht isokokoinen. Joten ei, en elämääni uhraa hänen hoitamiseensa enkä onneksi itse ole näin vakavasti vammaista lasta saanut. Isälleen ikuinen murhe, ettei oman lapsen elämästä sen kummempaa tule, eikä isä jaksa hänen kanssaan asua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 15:46:32

”Talo elää tavallaan ja vieraat käy ajallaan. En ikinä ois suostunut mistään hinnasta että joku ois mun kotiin muuttanut pysyvästi. Tossa tapauksessa mies on kyllä yrittänyt mutta ei vaan pysty enää. Mulla oli bonus lapsi aikonaan ja kyllä oli pitkät 48 tuntia ne viikonloput mitä sen kans piti olla. Se on helppo huudella täällä kuinka lapset on tärkein ja pitää vaan hyväksyä ja rakastaa kaikki ipanat mutta ei se vaan onnistu.”

Jos ei pysty hyväksymään sitä, että kumppanin lapset muuttaa tarvittaessa pysyvästi luokse, niin sillon etsitään lapseton kumppani. Tämä tuntuu olevan vaikeaa ymmärtää. Tai jos niitä lapsia ei kestä edes muutamaa tuntia, niin sillonkin valitaan lapseton kumppani. Lapsen oikeus olla haluttu ja pidetty. Ei ihme, että lapset voi pahoin, kun kaiken maailman isäpuolen ja äitipuolet hylkivät.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   5.1.26 15:54:05

Siis kaiken kaikkiaan ihan todella vaikea tilanne. Tsemppiä aloittajalle ja koko perheelle. Mutta mietinpä sitä, että tosiaanko kaikki täällä "koko paketista" meuhkaavat ihmiset tekevät jokaisen päätöksen ja ihmissuhteen käyden läpi isoimmat, pahimmat ja epätodennäköisimmat skenaariot ? Eihän sitä ihminen tekisi mitään, ystävystyisi tai rakastuisi koskaan, koska kaikki on mahdollista? Nuorehkon ihmisen aivoinfarkti on aika epätodennäköistä. Ja sen johtaminen siihen, että haastava erityisnuori muuttaisikin aikaisemmasta kodistaan. Kyllähän uusi ystävä voisi olla vaikka hullu psykopaatti murhaaja? Ja siksikö vaikka nämä kommentoijat jättäisivät uuden ystävyyden väliin?

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 15:56:11

Tiedoksi vaan että todella

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 16:01:22

"Mutta mietinpä sitä, että tosiaanko kaikki täällä "koko paketista" meuhkaavat ihmiset tekevät jokaisen päätöksen ja ihmissuhteen käyden läpi isoimmat, pahimmat ja epätodennäköisimmat skenaariot ? Eihän sitä ihminen tekisi mitään, ystävystyisi tai rakastuisi koskaan, koska kaikki on mahdollista?"

Erikoinen näkemys. Nythän ei suinkaan ole kyse mistään kaikkein epätodennäköisimmästä skenaariosta, vaan tilanteesta, jossa mies on ryhtynyt parisuhteeseen tietäen, että kumppanilla on erityislapsi. En sinusta tiedä, mutta itse ainakin pitäisin itsestäänselvyytenä, että jos minä aloitan parisuhteen ihmisen kanssa, jolla on lapsi, niin se lapsi on erottamaton osa tämån ihmisen elämää vaikka toisen vanhempansa luona asuisikin.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 16:02:58

Todella monessa perheessä on arkeen väsyneitä vanhempia ihan jo omien normaalien lasten kans. Ja moni mies on se joka valitsee minkä verran arkeen osallistuu. Aivan liian monta ketjua on täälläkin ollu kun äidit kertoo miten joutuu kaikki huolehtimaan. On todella väärin tulla tähän miestä arvostelemaan ettei jaksa vammasta lasta joka on koko ajan siinä silmien edessä. Mies kuitenkin on hyvä isä omalle lapselle jonka kans voi elää normaalia elämää. Mies on hyvä isä ja se pitää riittää. Joka on eri mieltä niin voi alkaa tukiperheeksi autistiselle ja viettää viikonloput sen autistisen ehdoilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 16:09:00

"On todella väärin tulla tähän miestä arvostelemaan ettei jaksa vammasta lasta joka on koko ajan siinä silmien edessä. Mies kuitenkin on hyvä isä omalle lapselle "

Pitkälti täällä arvostellaan miehen tapaa ilmaista jaksamattomuuttaan. Toisekseen mitään viitteitä ei ole siihen, että olisi hyvä isä omalle lapselleen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 16:11:23

"Mies kuitenkin on hyvä isä omalle lapselle jonka kans voi elää normaalia elämää. Mies on hyvä isä ja se pitää riittää."

Mies voi olla hyvä isä lapselleen, mutta samaan aikaan erittäin huono puoliso ihmiselle, jolla on myös erityislapsi edellisestä suhteesta. Jos sen pitää riittää, että mies on hyvä isä omalle lapselleen, niin sitten on hyväksyttävä ero ja oman lapsen perheen rikkoutuminen. Silloin ei ole mitään aihetta alkaa syyllistää puolisoa nuoremman lapsen perheen rikkomisesta, koska yhtälailla aloittajan pitää olla hyvä äiti molemmille omille lapsilleen - ei vain nuoremmalle.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 16:17:17

Johan tuossa yksin kommentoi ettei suostuisi miehen autistisen lapsen kans asumaan, lapsi käy joka toinen vkl. Mikä oikeus täällä on muilla vaatia mitä jonkun pitää jaksaa ja hyväksyä? Äiti ei voi yksin kumpaakin lasta hoitaa, pienempi ansaitsee elää normaalia elämä ja ilman rajoituksia. Ja isä voi päättää kenen kans asuu omassa kodissansa.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.1.26 16:29:58

Pitkälti täällä arvostellaan miehen tapaa ilmaista jaksamattomuuttaan. Toisekseen mitään viitteitä ei ole siihen, että olisi hyvä isä omalle lapselleen.

Edellisessä ketjussa ap kertoi, että mies on erittäin hyvä isä omalle lapselleen, ja on oman lapsensa vauvasta asti hoitanut.

Ap itse taas jätti vammaisen esikoisensa tämän isälle, ja kävi vain lasta katsomassa tämän isän luona.

Edelleen haluaisin tietää kuinka usein ap kävi lasta katsomassa?
Kuinka usein 4-v ja tämän isä erityislasta tapasivat?

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   5.1.26 16:42:05

Jos äiti muuttaa lasten kans pois niin lasten elämä rajoittuu lähikauppaan ja kotiin. Kun ei sen erityislapsen kans voi samanlain liikkua kodin ulkopuolella ja tehdä asioita eikä äidillä ole edes autoa. Tämä on yks tärkeimpiä asioita mihin olosuhde selvittäjä kiinnittää huomiota, minkälaista elämää kumpikin vanhempi yksin voi lapselle tarjota. On ihan päivänselvä asia että isä voi tarjota paremman elämän sille pienemmälle. On talo, auto, vakituiset tulot ja läheinen suhde syntymästä asti. Ap tuolla kirjoittikin että pienempi on isintyttö. Se että isä ei jaksa autistista nuorta on täysin merkityksetöntä kun mietitään missä ja kenen kans tämä 4 v asuu ja elää.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   5.1.26 17:15:03

Miksi äidillä ei ole ollut vastuu ajatella esikoislastaan uutta perhettä muodostaessa? Vai onko ajatus hänelläkin ollut, että esikoislapsi asuu hamaan loppuun isällää? Kantaa nyt vastuunsa, mutta isällä ei ole oikeutta olla kriisissä tilanteesta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.1.26 19:08:29

Kaikissa perhekuvioissa, uusissa ja vanhoissa, vastuu on jokaisella. Samaa perhettä on edelliset ja uudet lapset ja tasavertaisina kohdeltava.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   5.1.26 19:42:07

"Niin, ja autistinen 13-v on noin 7-vuotiasn tasolla henkisesti.
Ja niin syvästi vammainen, että mm. kuukautiset pidetään pois lääkkeillä.

Ja erityisen kiva olisi tietää, kuinka usein ap kävi teiniä tämän isän luona tapaamassa?

Kuinka usein 4-v kävi teiniä tapaamassa?

Kuinka usein ap:n nyk. mies kävi teiniä tapaamassa?
Tai kuinka monta kertaa edes näki teinin ennen kuin tämä hänen kotiinsa muutti?"

Erittäin hyviä kysymyksiä.. ja vaikka eivät meille kuulukaan niin aika olennaisia esim miehen reaktion ymmärtämisessä.

Lähettäjä: May 
Päivämäärä:   5.1.26 20:18:24


"Ja niin syvästi vammainen, että mm. kuukautiset pidetään pois lääkkeillä."

Miten tähän syvästi vammainen liittyy? Omalla nepsylläkin on lääkityksellä pidetty pois ja ihan henkisistä syistä ja ilmeisesti tässäkin tapauksessa kyse oli siitä.

Lähettäjä: *zelda 
Päivämäärä:   5.1.26 23:13:28

Luin molemmat ketjut.

Kyllä ap, uskallat erota, mutta älä edes haaveile ottavasi pienempää lasta mukaasi.

Paras ratkaisu on, että pienempi näkee sinua joka toinen viikonloppu, ja sinä järjestät teinin elämän rauhalliseksi.

Et siis voi rikkoa pienemmän elämää. Ja olethan pystynyt aiemmin vanhemmankin jättämään isälleen.

Lähettäjä: Iida T. 
Päivämäärä:   5.1.26 23:45:57

Suomi on nykyään täynnä nepsyjä. Miten ihmeessä vanhemmat pystyy elämään niiden kanssa. Menis elämä kyllä totaalisen pilalle.