Lähettäjä: Minä en 
Päivämäärä:   3.1.26 10:34:02

Onko lyyran osto vai ostamatta jättäminen tavallisempaa? Onko moni ylioppilaan äiti ostanut lyyransa itse?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.1.26 10:38:04

Tottakai ostin, vuosi oli 2013

Lähettäjä: mitä lyyra tarkoit 
Päivämäärä:   3.1.26 11:44:07

Miksi äidille pitää ostaa lyyra?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 11:50:06

En, en tainnut edes tietää perinteestä

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   3.1.26 11:51:58

Ostin, mutta jälkikäteen. En tiennyt koko perinteestä, mutta äiti pahoitti mielensä kun en ollut ostanut lyyraa.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 11:57:51

Ostin

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 12:08:05

Onko tämä perinne edelleen voimissaan, siis nykyään?

Ja en muista ostaneeni.

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   3.1.26 12:19:40

Meillä äiti osti itse samalla kuin minulle ostettiin lakki ja juhlavaatteet. Luulen että samoin on ollut monella muullakin, että vanhemmat maksaa.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   3.1.26 12:28:02

Itse kysyin aikoinaan äidiltäni, että haluaako hän lyyran. Ei halunnut.

Oma nuoreni kysyi minulta samaa ja kyllä minä halusin. Maksoin lakin, lyyran, vaatteet yms.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 12:30:43

Siis mitä, minunko olisi pitänyt äidilleni ostaa jotain koska minä kirjoitin itseni ylioppilaaksi? Häh, miksi? Ei kyllä itsekään itselleen mitään lyyraa ostanut.

Koskaan kuullutkaan mistään tämmöisestä.

t. Ylioppilas vm 2018

Lähettäjä: Sonja 
Päivämäärä:   3.1.26 12:57:44

En ostanut. Maksoin itse ylioppilasjuhlani kuten kaiken muunkin elämässäni tuolloin mukaan luettuna lukiokirjani. Raha oli todella tiukassa ja minulla ei ollut edes varaa otattaa ylioppilaskuvia, joten miksi olisin ostanut äidilleni, sille loiselle, lyyran? Äiti kyllä osti lyyran itselleen ja käyttäytyi juhlissa niin kuin olisi, jotenkin hänen ansiostaan, että minusta tuli ylioppilas. Ei ollut, vaan päinvastoin. Selvisin ylioppilaaksi äidistäni ja hänen aiheuttamista ongelmista huolimatta.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   3.1.26 13:43:28

Just joku aika sitten tehtiin teinin lakki-tilaus, ja siihen sai äidinlyyran kaupan päälle. =) Oli vielä monta erilaista, joista valita!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.1.26 13:44:23

Itse taisi äiti sen maksaa, ei mulla ollut rahaa siinä iässä :')

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 13:53:42

En, koska en tiennyt perinteestä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.1.26 13:59:54

Ostin. Todella huonotapaista jättää homma äidille.

Siis jos kyseessä normaali perhe ja hyvät vanhemmat.

Lähettäjä: Mötkö 
Päivämäärä:   3.1.26 14:02:44

Ostin toki.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   3.1.26 14:54:52

En ostanut enkä ole tätä ennen kuullutkaan että olisi pitänyt. Omasta valmistumisestani ylioppilaaksi n. 20v.

Jos lapsi pääsee ylioppilaaksi, miksi äidille pitäisi ostaa lyyra?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 14:59:36

” Jos lapsi pääsee ylioppilaaksi, miksi äidille pitäisi ostaa lyyra?”

Tämä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.1.26 15:14:50

ja miksi joku kuvittelee vielä nykyäänkin että pelkkä ylioppilas olisi joku saavutus ja ylpeilyn aihe.
pääsee sitä kaupan kassalle ilman sitä lyyraakin.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   3.1.26 15:24:57

Äiti osti itse, en ollu koskaan kuullukkaa moisesta ennen kun näin sen sillä.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 15:31:38

-: sitä en tiedä, kun en tunne ketään sellaista, jolle ylioppilaaksi pääseminen olisi muuta kuin välitavoite. Tunnen kyllä ihmisiä, jotka ovat olleet töissä kaupan kassalla. Siinä työssä ei ole mitään vikaa, vaikkei minusta takuulla olisi itsestäni siihen.

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   3.1.26 15:37:22

En ole tietoinen perinteestä, eikä minulla ollut 17-vuotiaana rahaa.
Muistan kyllä äitini ostaneen itselleen lyyran, koska on hieman (piilo)narsistinen ja ajatteli varmaan tehneensä hyvää työtä :D

Lähettäjä: Tip 
Päivämäärä:   3.1.26 16:26:55

Ylioppilas vm. -03. Mummu osti äidilleni lyyran. Minulla ei ollut rahaa, mutta mummulle perinne oli tärkeä. En tiedä, olisiko äiti ostanut itse itselleen, jos mummu ei olisi ostanut. Mummulla on kaksi lyyraa (äidin ja äidin veljen), joita kantaa ylpeänä.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 16:51:40

Minullekin isä (vai mummi??) antoi sen rahan, ettei omat mene. Mutta itse ostin ja olisin ostanut omillakin rahoilla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.1.26 16:59:55

2001 en tiennyt tällaisesta lainkaan. Kukaan ei kertonut ja netti ei ollut silloin käytössä.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   3.1.26 17:19:50

Ostin, omilla rahoilla. Kävin silloin jo säännöllisesti töissä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.1.26 17:22:16

En tienny koko perinteestä eikä varmaan äitinikään, joten en. Hällehän kuuluis kolme niitä, mutta ;)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.1.26 17:27:05

Kuulin nyt tällaisesta ensi kerran, äiti jäi ilman lyyraa 90-luvulla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 17:28:11

Ostin. Ja omilla rahoillani. Kävin lukion ohessa töissä.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 17:46:14

Kävin minäkin töissä, itse asiassa kahdessakin, että sain hevoseni itse elätettyä.

Lähettäjä: Öäö 
Päivämäärä:   3.1.26 17:48:41

Ei oo tuttu juttu mulle

-Ylioppilas 2002

Lähettäjä: zz 
Päivämäärä:   3.1.26 18:10:00

Ostin ja niin osti molemmat pikkusiskotkin, tai nuorin osti sitten jo valmiin "kolmoislyyran".

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   3.1.26 18:17:49

Kyllä ostin

Lähettäjä: Lippi 
Päivämäärä:   3.1.26 18:22:15

Te, jotka ette ole koko lyyraperinteestä kuulleetkaan. Oletteko suvun ensimmäiset ylioppilaat? Eikö teitä ole lapsena/teininä raahattu sukulaisten yo-juhliin? Kaikissa juhlissa, joissa olen ollut, onnitellaan ylioppilasta, katsotaan ylioppilaan todistukset ja ihaillaan yo:n äidin lyyraa/lyyroja. Sitten kahvia, kakkua ja seuraaviin juhliin, joissa sama kaava toistuu.

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   3.1.26 18:22:40

En ostanut. Osti itse. Vuosi oli 1988.

Lähettäjä: Cognitive bias 
Päivämäärä:   3.1.26 18:23:34

Ostin, kun kaveritkin ostivat. Ennen en ollut kuullutkaan koko hommasta.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   3.1.26 18:40:31

En ostanut, yo vm -88. Eivätkä lapsetkaan ostaneet minulle, kirjoittivat 2000-luvulla. Ihan hyvin on sujunut siitä huolimatta.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   3.1.26 19:02:29

LähettäjäLippi
Päivämäärä3.1.26 18:22:15
Te, jotka ette ole koko lyyraperinteestä kuulleetkaan. Oletteko suvun ensimmäiset ylioppilaat? Eikö teitä ole lapsena/teininä raahattu sukulaisten yo-juhliin?

En tiennyt perinteestä enkä ostanut. Ei ole lapsena päästy siskojen kanssa mihinkään mukaan kun olemme olleet niin hävettäviä.
Äitini kyllä tuttuun marttyyri tyylin ilmoitti jossain vaiheessa kirjoituksiani ettei minun tarvitse hänelle lyyraa ostaa. Enkä ois hänelle sitä ostanutkaan koska lyyra symboloi kiitosta huolenpidosta ja kannustuksesta. Näitä ei häneltä ole missään kohtaa herunut!

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   3.1.26 19:06:43

Lippi: en ollut kuullut perinteestä ennemmin. Kyllä juhliin lapsena raahattiin mutta ei kiinnostanut todistukset eikä lyyrat. Kuulin tuosta sattumalta ja otin selvää asiasta. Ei ollut nettiä tuolloin joten vähän sai nähdä vaivaa sen eteen että ymmärsi mistä on kysymys.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.1.26 19:09:21

Ai että, en tällaisesta perinteestä tiennytkään, ja nyt sain ekstrakiksit siitä, ettei se ämmä saanut tätäkään :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 19:31:01

” Te, jotka ette ole koko lyyraperinteestä kuulleetkaan. Oletteko suvun ensimmäiset ylioppilaat? Eikö teitä ole lapsena/teininä raahattu sukulaisten yo-juhliin?”

En ole suvun ensimmäinen ylioppilas.

Kaikki serkut on mua reilusti nuorempia, niin ei ole heidänkään lakkiaisiin mua raahattu.

Kommentoin jo tuonne ylemmäs, edelleen siis junnuosastoa ja ylioppilas vuosimallia 2018

Lähettäjä: Hops 
Päivämäärä:   3.1.26 19:36:36

Ostin lyyran. Myöhemmin töissäni tutustuin vanhaan rouvaan, jolla oli silloin 10 omien lasten antamaa lyyraa ja 12 isoäidinlyyraa lapsenlapsilta. Oli tällainen vanha sivistyssuku kyseessä.

Lähettäjä: Ei omalla 
Päivämäärä:   3.1.26 20:02:16

En ole koskaan kiinnittänyt huomiota, onko isoäidin lyyra erilainen? Me ostimme myös mummolle lyyrat, mutta taisivat olla samanlaiset kuin äidillä. Siskoni asui mummon luona lukioajan matkan takia, ja minä olin muuten vain mummon tyttö, matkusteltiin yhdessä jne. Ja kun sisko antoi hänelle 10 vuotta aikaisemmin lyyran, niin kyllä minunkin "piti" antaa.

Tosin noista ajoista on aikaa, siskoni lakkiaisista yli 30 vuotta.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   3.1.26 20:19:11

Äiti osti, ei minulla ollut silloin rahaa.
Tapana oli ennenvanhaan muistaa lahjoilla toisia enemmän kuin nyt. Esmes kun meidän suvussa mentiin Etelä-Pohjanmaalla naimisiin 70-luvulla, ostettiin (mies osti) sormusten lisäksi kummankin äidille rintakorut. Lisäksi mies osti morsiamelle ylimääräisen muistosormuksen, ihan vain tapauksen muistoksi. Oliko se huomenlahja vai mikä.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 20:21:08

Onhan huomenlahja vieläkin yleinen juttu, mutta tosiaan "vain" jokin pieni muistaminen tai muistoesine.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.26 20:48:58

En, ei ollut hajuakaan moisesta perinteestä. Ei, en todellakaan ole perheeni/sukuni ensimmäinen. En muista nähneeni yhtään lyyraa yksissäkään ylioppilasjuhlissa, joissa olen elämäni aikana käynyt.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   3.1.26 20:54:50

Ostin lyyran mummolle vuonna 84, kun kirjoitin ylioppilaaksi.
Ja meidän lapset ostivat minulle vuosina 2010 ja 2012.
Toivon, että iltatähtikin ostaa vuonna 32.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.1.26 20:55:30

" Te, jotka ette ole koko lyyraperinteestä kuulleetkaan. Oletteko suvun ensimmäiset ylioppilaat? Eikö teitä ole lapsena/teininä raahattu sukulaisten yo-juhliin?”

En ole ensimmäinen ylioppilas suvussa, en ole ylioppilas ollenkaan. Enkä muista että sukulaisten juhlissa olisi tämmöistä tehty. Ja miksi äidille pitäisi ostaa lyyra jos hänkään ei ole ylioppilas?

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   3.1.26 21:33:40

"Te, jotka ette ole koko lyyraperinteestä kuulleetkaan. Oletteko suvun ensimmäiset ylioppilaat? Eikö teitä ole lapsena/teininä raahattu sukulaisten yo-juhliin?"

En suvun ensimmäinen ylioppilas, mutta oman sukupolveni ensimmäinen kyllä. Suku ei ole kovin iso ja muut läheiset nuoret (sisarukset, serkut, pari läheisempää pikkuserkkua) on minua nuorempia. Minua vanhemmat taas ovat sitten vanhempieni sukupolvea, eli selvästi vanhempia.

Näin ollen minun ylppärit oli ensimmäiset pitkään aikaan ja ensimmäiset mihin itse osallistuin.

Lisäksi meidän suvussa ei olla, varsinkaan äidin puolelta, kovinkaan perinteikkäitä. Tällaiset perusjuhlat toki järjestetään, mutta tällaisia muistoesineitä yms. perinnejuttuja harrastetaan tosi vähän. Mummokaan ei ole puhunut mitään äidin lyyrasta, joten en edes tiedä onko hänen lapset aikanaan sellaisia hankkineet.

Ylppäreiden aikaan kuulin lyyrasta, mutta sellaisen ostaminen tuntui aika vieraalta, kun en ollut koskaan kuullut kenenkään sellaista ostavan.

Sittemmin olen kyllä käynyt useissa sukulaisten ylppäreissä sekä kavereidenkin. En ole koskaan kuullut kenenkään puhuvan äidin lyyrasta enkä ole sellaista livenä kellään nähnyt.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   3.1.26 22:40:40

Enpä ollut ikinä kuullutkaan.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 22:43:00

En minäkään ole koskaan kiinnittänyt huomiota äidin lyyraan. Silti se asia kerrottiin minulle.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   3.1.26 22:44:26

Voisiko joku selittää tämän perinteen?

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   3.1.26 22:45:16

Voisi, se Google esimerkiksi.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   3.1.26 22:52:29

"Ja miksi äidille pitäisi ostaa lyyra jos hänkään ei ole ylioppilas?"

Tähän tulikin ihan selkeä vastaus jo sinun kysymyksen yläpuolella, jos viitsit lukea.

Ja googlekin osaa vastata: ! Äidinlyyra on ylioppilaan äidilleen antama perinteinen kunnianosoitus ja kiitos tuesta, huolenpidosta ja kasvatuksesta."