Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   23.12.25 08:02:15

Onko jollakulla täällä kokemusta psykoosista, joko itsellä tai läheisellä? Voiko ihmisen persoona muuttua kokonaan parantumisen jälkeen?

Lyhyesti täällä tilanne se, että läheiselle ihmiselle tuli psykoosi, käytös lähti ensin hiljalleen muuttumaan, lopulta oli todella harhainen ja oli reilun kuukauden psykiatrisella tahdonvastaisessa hoidossa. Nyt palannut kotiin. Muutos ihmisessä on ihan järkyttävä, ennen sairastumista oli todella aktiivinen ja urheilullinen, puhelias, sosiaalinen, aina jäi suustaan kiinni minne tahansa menikin. Kotona jatkuvasti joku projekti menossa, harvoin malttoi vain olla. Nyt köpöttää kumarassa kuin hauras vanhus, vastaa yhdellä sanalla suoriin kysymyksiin (jos vastaa) ja muuten on hiljaa. Kyhjöttää sohvalla päivät pitkät ja tuijottaa tyhjyyteen. Jos ulkona törmää naapuriin, ei katso edes päin saati tervehdi, kun ennen jäi aina pitkäksi aikaa jutustelemaan. Tietysti lääkitys on vielä päällä ja hoitojakso oli todella rankka, kotona ensimmäiset viikot vain nukkui, mutta pelottaa että ei enää palaa ns. ennalleen vaan jää tällaiseksi haamuksi.

Lähettäjä: TK 
Päivämäärä:   23.12.25 08:13:28

Kahdenlaisia olen nähnyt. Juuri tuollaisia joiden persoona muuttuu pysyvästi ja jäävät passiiviseksi sekä niitä, jotka palaavat toimintakykyiseksi. Ja tosiaan lääkkeetkin vaikuttavat. Kannattaa keskustella asiasta lääkärin kanssa. Tähän myös oletettavasti vaikuttaa lopullinen diagnoosi, mutta fakta on, että ainahan psykoosi jättää jälkensä aivoihin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.12.25 08:15:49

Läheinen sai psykoosin kesällä, alkaa nyt pikkuhiljaa olla oma itsensä luonteen puolesta. Ensin piti levätä kauheasti ja lääkitystä on vaihdettu monta kertaa.

Lähettäjä: saeris 
Päivämäärä:   23.12.25 08:21:30

Olen sairastanut psykoosin. Edelleen on estolääkitys. En joutunut psykiatriselle osastolle vaikka sitä yhdessä vaiheessa suositeltiin. Pystyin kyllä psykoosinkin aikana huolehtimaan kissoista ja hevosesta.

Psykoosin jälkeen on ollut keskittymisvaikeuksia, mikään ei tunnu oikein miltään, puhuminen on joskus vaikeaa. Tuosta puhumisesta sen verran että en ole koskaan ollut kovin sosiaalinen tai puhelias, mutta psykoosissa puhuin jatkuvasti. Ikään kuin suuni olisi ollut radio, josta tulee puhetta tauotta. Olen aina ollut aika synkkyyteen taipuvainen ja se tuntuu pahenevan vuosi vuodelta. Mutta ei käytökseni kyllä ole kovin dramaattisesti muuttunut .

Lähettäjä: Tuuli 
Päivämäärä:   23.12.25 08:34:02

Minulla on ollut neljä rajua psykoosia osastohoitoineen, ja kyllä toipuminen on aina ollut hidasta. Pari vuotta on aina mennyt, että olen palautunut "itsekseni". Ensin olen ollut väsynyt zombie ja sitten poissaoleva ja passiivinen, ja hiljalleen aktivoitunut. Kognitiiviset kyvyt eivät ole palautuneet lainkaan ennalleen, ja vähän katkeruus ja vakavamielisyys on ottanut valtaa. Estolääkityksellä mennään loppuelämä. Ystävät ovat ajan saatossa kaikonneet, varmaan persoonani on muuttunut aiemmasta.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   23.12.25 09:32:03

Jos on mania ollu niin manian jälkeen tulee aina masennus ja se voi olla todella paha. Jos on vielä vahva lääkitys niin se kyllä vaikuttaa.