|
Lähettäjä: happy woman
Päivämäärä: 22.12.25 20:35:07
Muutama kuukausi seurustelua takana ja joka päivä mä oon niin kiitollinen miten ihanan miehen löysinkään sattumalta.
Vaikka mies onkin uskonnollinen ja uskovainen, niin ei minulle uskoaan tuputa. Ymmärtää tämän olevan kunkin oma asia. Ja itse en näihin uskonjuttuihin juurikaan perusta. Kumpikin kunnioitetaan sitä toisen vakaumuksellisuutta.
Itselläni ollut hieman vaikeaa jaksoa oman mielen kanssa mikä sai aikaan mustan möykyn itselle ja en halunnut juurikaan olla ulkomaailman kanssa tekemisissä, etten pura pahaa olotilaani muihin. Mies ymmärrettävästi vähän loukkaantui, kun olin sulkeutunut, mutta kun sain sanoitettua hänelle, että tämä on minulla valitettavasti normaalia tähän vuodenaikaan ja mistä johtuu ja ettei vika ole hänessä, niin ymmärsi.
Talven pimeä aika on itselleni vaikea aika vuodesta ja kun näihin aikoihin on moni rakas lemmikki jouduttu lopettamaan joulun lähestyessä, niin väkisin vetää mielen siltä osin matalaksi myös.
Tänään oli jo heti parempi päivä. Pitkästä aikaa kunnolla näyttäytyvällä auringolla oli oma osuutensa mielialan ylös saamiseen, kun eilen oli jotenkin toivoton olo, vaikka on se rakas ihminen olemassa.
Tää ihminen on mulle se elämän valo joka auttaa jaksamaan huomiseen. Olen saanut enemmän elämäniloa takaisin tänä lyhyenä aikana kuin monen vuoden aikana, tuota yksittäistä paskaa päivää lukuun ottamatta.
Välimatkan takia näemme harvakseltaan ja nyt sitten järjestän yllätysvisiitin miehen luokse lähiviikkoina. Pieniä vihjeitä annan, mutta vasta lähtöpäivänä paljastan tuloni. Oltiin sovittu seuraava vierailu myöhempään ajankohtaan ja nyt haluan yllättää todella. Tämä tulee olemaan mieluisa yllätys, kun ei tarvitse niin kauan odottaa seuraavaa näkemistä. Ja samalla näen miten reagoi tällaiseen yllätykseen mikä on myös todella odotettu.
|