|
Lähettäjä: --
Päivämäärä: 22.12.25 15:11:46
Olen itse 90-luvun alussa syntynyt, enkä tiedä ketään jolle olisi kerätty astiasarjaa. Enkä tunne ketään, joka olisi sellaista erityisemmin kaivannut. Tuttavistani useimmat, minä mukaan lukien, ei välitä erityisemmin erityisen hienoista astioista. Ne jotka kattauksista ja sisustuksesta välittävät, haluavat sellaisen astiaston mistä sillä hetkellä pitävät ja se maku harvoin on sama kuin teininä.
Ja siis varmaan moni edelleen kyllä kerää astiasarjoja lapsille/lapsen lapsille. Mutta se ei silti tarkoita että se olisi erityisen järkevä tapa. Tai siis kiva homma, mutta kuinka moni lapsi sitten todella sitä arvostaa, sitähän ei tiedä. Harva toisaalta kehtaa sanoa, että älä missään nimessä kerää niitä astioita.
Itse olen saanut kummilusikoina hopealusikat (näitä ostettiin vuosittain, yhteensä 6kpl). Ne on ihan kivoja. Yksi paketti lusikoita ei vie paljoa tilaa kaapista ja näille on joskus oikeasti käyttöäkin, kun joskus harvoin olen kutsunut sukulaisia juhliin. Mutta varmaan max 20 kertaa olen näitäkään käyttänyt. Ja toisaalta 6kpl on aika vähän siinä vaiheessa, kun oikeasti tulee useampia ihmisiä kylään.
Itse siis näen tuon tavan vähän jäänteenä menneisyydestä. Se oli sitä aikaa, kun oikeasti kotoa muutettaessa oli vähän tavaraa ja vähän rahaa ja tavara maksoi enemmän tai sitten sai kivijalkakirppiksiä juosta läpi löytääkseen haluamansa. Mutta nykyään tavaraa saa helposti ostettua halpakaupoista (ikea yms.) tai netistä käytettynä.
Ja tosiaalta nuorilla on paljon muitakin toiveita, jotka siinä vaiheessa paljon ajankohtaisempia ja mieluisampia kuin astiat, joten mieluummin täyttäisin näitä toiveita enkä keräisi astioita jotka ehkä joskus miellyttävät tai sitten eivät.
|